Liikennevalojen vaihejako Liikennevalosuunnittelu luova vaihe 4.6.2012 Kari Sane

Vaihejako Ydinkysymys – miten ohjataan vasemmalle ? Isoissa risteyksissä vasemmalle kääntyvän liikenteen ohjaus on ”10 kertaa turvallisempaa” Kolme vaihtoehtoa: Täydellinen nuoliohjaus (oma vaihe) Osittainen nuoliohjaus (jälkivihreä, etuvihreä) Suojattu ohjaus (jaettu vaihe) Muista myös vasemmalle kääntymisen kieltäminen (Kehä I syndrooma Vallikalliossa) Suomessa käytetään olennaisesti enemmän nuoliohjausta Keski-Eurooppaan verrattuna

Vaihejako Liikennevalojen suunnittelun luova vaihe Liikennevalojen yleissuunnittelun työvaihe Turvallisuus >=< Sujuvuus Aina erotellaan ristikkäiset kulkusuunnat Ristikkäiset ajosuunnat Jalankulkijat ja suoraan ajavat autot Vihreän nuolen kulkusuuntaa risteävä liikenne Lähtökohta on kaksivaiheohjaus SEKAVAIHE Huono vasemmalle kääntyvän liikenteen turvallisuus Hyvä sujuvuus - paitsi vasemmalle kääntyvillä, jos >2 autoa/kierto

Vaihejako Nuolivaihe vasemmalle Nuolivaihe edellyttää omaa kaistaa tai omia kaistoja Käytettävä jos nopeusrajoitus 60 tai 70 km/h kääntyviä kaistoja > 1 kääntyvä liikenne > 200 a/h liikenneturvallisuus vaatii Yleensä kannattaa käyttää pääkaduilla liikenne > 120-150 a/h yhteenkytketyissä valoissa, jos sopii hyvin aaltoon välityskyky antaa myöten Huono sujuvuus Hyvä turvallisuus

Vaihejako Jälkivihreä (yksiaukkoinen) Käännytään aluksi vastasuuntaa väistäen ja lopuksi suojattuna ei edellytä välttämättä omaa kaistaa sopii käyttöön, jos vain toisessa ajosuunnassa on runsaasti vasemmalle kääntyvää liikennettä (esimerkiksi T-risteykset) edellyttää erityistä ilmaisinsijoittelua (läsnäolopyyntö) Voi olla huono turvallisuus Hyvä sujuvuus

Vaihejako Jaettu vaihe Kääntyminen koko tulosuuntaa ohjaavalla pallo-opastimella Ei tarvita omaa kaistaa Sopii erityisen hyvin käyttöön jos vasemmalle kääntyvän liikenteen lisäkaista on ”liian” lyhyt kääntyvän liikenteen ja suoraan ajavan liikenteen määrä samaa suuruusluokkaa (sivusuunnat) ahtaisiin tulosuuntiin, joissa nuolivaiheiden käyttö on hankalaa Huono sujuvuus Hyvä turvallisuus

Vasemmalle kääntyvän ohjaus Yhteenveto Sekavaihe Vasemmalle kääntyminen nuolivaiheella Jälkivihreä (sekavaihe + nuolivaihe) Jaettu vaihe

Vaihejako Oikealle kääntyminen nuoliopastimella 3-aukkoinen nuoliopastin on turvallisuustekijä viivytykset yleensä lisääntyvät oma kaista välttämätön käyttömahdollisuudet Loiva kääntyminen Useita kääntymiskaistoja Kääntyvä liikenne hyvin vilkasta 1- ja 2-aukkoinen nuoliopastin on sujuvuustekijä viivytykset vähenevät oma kaista suotava käyttö lisäopastimena Finnish RTOR = Right-Turn-on-Red (after stop) Esimerkkejä lisäopastimien käytöstä

Lisäopastimet Yksiaukkoinen etuvihreä Huom. Vihreää nuolta ei saa sammuttaa punaisen valon aikana Haagan tori Huom. Risteyksen vaihajako poikkeaa esimerkistä

Lisäopastimet Kaksiaukkoinen jälkivihreä Hämeentie / Viikintie Sen sijaan tämä on epäselvää.. Vihreä pallo sallii, mutta keltainen nuoli kieltää ajon oikeaan Haagan tori Huom. Risteyksen vaihajako poikkeaa esimerkistä

Lisäopastimet Kaksiaukkoinen lisävihreä Lisävihreän tavoite on pysäyttää kääntyvä autoliikenne ennen vihreää pallo-opastinta, jonka aikana kääntyvän auton on väistettävä jalankulkua Mannerheimintie / Kaivokatu Huom. Risteyksen vaihajako poikkeaa esimerkistä

Oikealle kääntyvän ohjaus Yhteenveto Samanaikainen jalankulku Eriaikainen jalankulku Oikealle kääntyvän liikenteen lisävihreä Vapaa oikea Koska tulee RTOR?

Vaihejako Suositellut vaihejaot – aloita näistä Erillisesti toimivat valot Pienet risteykset Yleensä Iso risteys T-risteys (kaistat ja suojatie vaikuttavat enemmän…) Kannattaako rakentaa valoja? Tee ympýrä!

Vaihejako Suositellut vaihejaot – aloita näistä Kytketyt valot Yleensä pääkadun suunnalla tarvitaan nuoliopastimet, jotta vihreä aalto saadaan ”oikeaoppiseksi” – ei synny ”etuvihreä”-tilanteita Sivusuunnat yhdessä vaiheessa (kaistat) ja suojatie samassa vaiheessa (tarvittaessa ennakkovihreä) -> pääkadun vihreän aallon sovitukselle on tilaa -> vihreä aalto onnistuu (jopa molempiin suuntiin) Etuvihreän vaara Luonnollinen jälkivihreä

Vaihejärjestys Keskeiset periaatteet Vaihejärjestyksen valinnan tavoite: Pullonkaularisteyksissä pienimmät hukka-ajat Kytketyiden valojen väliristeyksissä vihreän aallon katkeamattomuus Erillisesti toimivissa valoissa ”ylimääräinen vihreä pääkadulle” Eri vaihejärjestys eri ajoituksissa… Älä käytä ellei siitä ole suurta hyötyä (?) Joukkoliikenne-etuudet tulevat lisäämään ”eri vaihejärjestyksiä”

Vaihejärjestys Pullonkaularisteykset Vaiheet pyörivät myötäpäivään Hukka- aika = 16s (20%) 16 4 16 4 16 4 16 4 VIHREÄ SUOJA-AIKA 13 7 13 7 13 7 13 7 Hukka- aika = 28 s (35%) Vaiheet pyörivät vastapäivään 16 sekuntia merkitsee 360 autoa eli noin 2 km jonoa tunnissa

Vaihejärjestys Vihreän aallon ajoitus 4 4 3 3 2 2 1 1 Vaihejärjestys on sovitettu vihreän aallon ajoitukseen => Aalto kulke yhtenäisenä molempiin ajosuuntiin Vastakkainen vaihejärjestys aiheuttaa vihreän aallon katkeamisen molemmissa ajosuunnissa – noin kolmannes aallosta katkeaa

Vaihejärjestys Pääväylä saa ylimääräisen vihreän Oletus: liikenne länteen (suoraan ja vasemmalle) voimakkaampaa kuin itään Sinisellä merkitylle suunnalle kertyy ylimääräistä vihreää Vaihejärjestys kannattaa valita siten, että tärkeät suunnat tulevat vaihejakson (punainen viiva) loppuun

Vaihejärjestys Nuolivaihe eri vaihejärjestyksellä Erilliset valot: A) Sivusuunta pääsuunnan jälkeen Lähtökohta (kjs) Tuotaa pienimmät viivytykset Turvallinen jalankululle Edellyttää riittävän pitkiä vasemmalle kääntymiskaistoja B) Sivusuunta ennen pääsuuntaa Ei hyvä, jos jalankulkua pääkadun ylitse Kytketyt valot C1) Yhteenkytketyt valot (aloittava nuolivaihe) C2) Yhteenkytketyt valot (lopettava nuolivaihe) Valinta riippuvainen pääkadun vihreiden aaltojen ajoituksesta Myös vaihejärjestys A (ja B) käytettävissä