Ympäristösi parhaat tekijät Niiralan asemakaavamuutos, liikenne- ennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy.

Esitys aiheesta: "Ympäristösi parhaat tekijät Niiralan asemakaavamuutos, liikenne- ennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy."— Esityksen transkriptio:

1 Ympäristösi parhaat tekijät Niiralan asemakaavamuutos, liikenne- ennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy

2 Liikenneselvityksen sisältö  Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle suunnitellun maankäytön vaikutuksia liikennemääriin ja liikenteen sujuvuuteen.  Tarkastelu on tehty ennustevuosille 2017 (vaihe 1) ja 2030 (vaihe 2) Perustana on valtatien 9 liikenne-ennusteet (lähde: vt 9 tiesuunnitelma ) Tarkennettu ennuste 2017: KVL 3 500 Tarkennettu ennuste 2030: KVL 6 000 herkkyystarkastelu 2030: KVL 10 000 Maankäytön liikennetuotos on arvioitu tulevan 50 %:sesti valtatien ennusteliikennemäärien lisäksi  Ennustetut liikennemäärät on sijoiteltu tieverkolle ja liittymiin, ja liikennetilannetta on simuloitu Synchro/Simtraffic mikrosimulointiohjelmalla Tarkastelussa on iltahuipputunnin liikennemäärät Valtatien nopeusrajoitus on oletettu 50 km/h koko tarkastelualueella Raskaan liikenteen osuus oletettu pysyvän nykyisellään (8 %) Huipputunti vuonna 2030 on arvioitu olevan noin 9 % vuorokausiliikenteestä Liikenteellistä toimivuutta on arvioitu kuormitusasteen, ajoneuvokohtaisen viivytyksen ja jonopituuksien perusteella.  Tarkastelun tuloksena voidaan todeta sujuviin liikennejärjestelyihin tarvittavat kaistajärjestelyt sekä niiden herkkyys liikenne-ennusteen epävarmuuden suhteen 2

3 Maankäytön liikennetuotos Liikennetuotoslaskelma: Liikennetuotos on arvioitu tuotoskertoimien avulla (YMP 27/2008). Valtatien eteläpuolella (2030): -41.000 k-m2 -josta noin 15.000 k-m2 kauppaa -pt- ja erikoistavarakauppaa -lisäksi muuta liike-, palvelu-, asuin- ja toimitilarakentamista -Vaihe1: kauppa 4.000 k-m2 Valtatien pohjoispuolella (2030): -38.500 k-m2 -josta max 10.000 k-m2 kauppaa -Vaihe1: kauppa 5.000 k-m2 Liikennetuotos yhteensä vuonna 2030: -6.200 ajon/vrk (syysarki) -6.800 ajon/vrk (heinäkuu) -850 ajon/h (iltahuipputunti) Tuotos vastaa noin 900 autopaikan asiakaskäyttöä (3,5 pysäköintiä/vrk/ap). Toimivuustarkastelut on tehty viikon vilkkaimman tunnin liikenteen perusteella. 3

4 Liikenteen kehittyminen Niiralassa, vt9  Valtatien ennusteliikenne on jaettu työssä kahteen skenaarioon: Vaihe 1 (2017), missä vt9 ennusteliikennemäärä on noin 3 500 ajon/vrk Vaihe 2 (2030), missä vt9 ennusteliikennemäärä on noin 6 000 ajon/vrk 4 50 % maankäytön liikennetuotoksesta on lisätty valtatien ennusteliikennemääriin (50 % tuotoksesta on oletettu olevan uuden alueen sisäistä liikennettä, ”hoidetaan useampi asia samalla stopilla”)

5 Liikenteen kausi- ja tuntivaihtelu, LAM Niirala 5

6 Vaihe 1, ennustetilanne 2017 Maankäytöstä toteutunut noin 30 % valtatien eteläpuolella, 50 % valtatien pohjoispuolella Uusi rinnakkaisyhteys ei toteutettu 6

7 Liikenne-ennuste vaihe1, 2017 7  Liikenteen suuntajakauma jaettu tasaisesti sekä valtatien liikenteen että maankäytön tuotoksen suhteen ”nykytila” =väistötila ryhmittymiskaistat

8 Liikenne-ennuste vaihe 1, 2017 IHT 8  Kaistakohtaiset kuormitusasteet (0,00 – 1,00)

9 Liikenne-ennuste vaihe 1, 2017 IHT 9  Jonopituudet (keskimääräiset, maksimit) max 18m max 22m

10 Liikenne-ennuste vaihe1, 2017 IHT 10  Ajoneuvokohtaiset keskimääräiset viivytykset (s/ajon) Ei yli 10s viivytyksiä verkolla

11 Vaihe 2, ennustetilanne 2030 Maankäyttö 100 % molemmin puolin valtatietä Uusi rinnakkaisyhteys toteutettu 11

12 Liikenne-ennuste vaihe 2, 2030 IHT 12  Liikenteen suuntajakauma jaettu tasaisesti sekä valtatien liikenteen että maankäytön tuotoksen suhteen

13 Liikenne-ennuste vaihe 2, 2030 IHT 13  Kaistakohtaiset kuormitusasteet (0,00 – 1,00)

14 Liikenne-ennuste vaihe 2, 2030 IHT 14  Jonopituudet (keskimääräiset, maksimit) max 27m max 58m

15 Liikenne-ennuste vaihe 2, 2030 IHT 15  Ajoneuvokohtaiset keskimääräiset viivytykset (s/ajon)

16 Vt9/mt500 vaihtoehdot, vaihe 2  Työssä on tarkasteltu mt500 liittymän osalta kahta kaistavaihtoehtoa 16 1 kaista pohjoisesta 2 kaistaa pohjoisesta (30m kaista)

17 Vaihe 2, ennustetilanne 2030 Herkkyystarkastelu, vt 9 KVL 10.000 17

18 Liikenne-ennuste vaihe 2, 2030 IHT Herkkyystarkastelu, KVL 10 000 18  Kaistakohtaiset kuormitusasteet (0,00 – 1,00) Vrt. perusennuste 2030 0.410.53

19 Liikenne-ennuste vaihe 2, 2030 IHT Herkkyystarkastelu, KVL 10 000 19  Jonopituudet (keskimääräiset, maksimit) max 27m max 58m

20 Liikenne-ennuste vaihe 2, 2030 IHT Herkkyystarkastelu, KVL 10 000 20  Ajoneuvokohtaiset keskimääräiset viivytykset (s/ajon)

21 Toimivuustarkastelu, yhteenveto (1/2)  Arvioitu uuden maankäytön tuotos on merkittävä suhteessa valtatien liikennemääriin. Valtatien ennusteliikenne on Vuonna 2017 noin 1,5-kertainen nykytilanteeseen nähden Vuonna 2030 noin 3-kertainen nykytilanteeseen nähden Herkkyystarkastelussa tutkittu lisäksi 4-kertainen liikennemäärä nykyiseen verrattuna Liikenne-ennusteet ovat mieluummin yläkanttiin kuin alakanttiin arvioituja, mutta rajaliikenteen liikennemäärien muutokset voivat olla nopeita riippuen monista seikoista. Maankäytön liikenteen ja rajaliikenteen kasvun yhteisvaikutus on huomioitu, voidaan todeta olevan ”varmalla puolella” liikennetarkastelun tulosten suhteen  Valtatien KVL ollessa 3 500 ajon/vrk (vaihe 1) Kuormitusasteet pysyvät alhaisina (<0,3) kaikilla tulosuunnilla  hyvä palvelutaso Jonopituudet valtatien vasemmalle kääntymiskaistalla on maksimissaan noin 18 metriä. Kaikkien liittymien palvelutaso valtatiellä on hyvä.  Valtatien KVL ollessa 6 000 ajon/vrk (vaihe 2) Kuormitusasteet ovat nousseet sivusuunnilla: 0,73 (mt 500) ja 0,41 maankäytön liittymissä Uuden maankäytön liittymät eteläpuolella toimivat edelleen melko hyvin, viivytysten ollessa molemmissa liittymissä keskimäärin noin 15s/ajon. Jonopituus mt 500 tulosuunnassa on kasvanut selvästi. Viivytyksiä ei silti keskimäärin juurikaan synny.  Valtatien KVL ollessa 10 000 ajon/vrk (herkkyys) Sivusuuntien toimivuus edelleen tyydyttävä Valtatien liittymien häiriöherkkyys on kasvanut selvästi suurempien liikennemäärien johdosta. Jonopituudet kasvaneet selvästi, liittymien maksimivälityskyky alkaa lähestyä. 21

22 Toimivuustarkastelu, yhteenveto (2/2)  Esitetään seuraavat toimenpiteet, jotta valtatien liittymien turvallisuus ja sujuvuus säilytetään hyvänä maankäytön kasvusta riippumatta: Pääsuunnan vasemmalle kääntyvien kaistat uusissa maankäytön liittymissä (nykyinen väistötila riittää nykyisessä liittymässä, kun 2-3 autoa mahtuu odottamaan ajokaistojen välissä) (vaihe 1)  myöhemmin varaudutaan muuttamaan väistötila aidoksi kääntymiskaistaksi selkeyden ja turvallisuuden vuoksi Maankäytön liittymissä sivusuunnilla omat ryhmittymiskaistat vasemmalle ja oikealle (vaihe 1) Mt500 liittymään oma kääntymiskaista valtatielle länteen kääntyville (min. 25-30 m) (vaihe 2) Pääsuunnan nopeusrajoitus lasketaan 50 km/h:iin (helpottaa sivusuunnan liittymistä päävirtaan, parantaa turvallisuutta ja sujuvuutta). (vaihe 1) Maankäytön liittymissä liittymäkielto tonteille 50m lähempänä valtatietä Valtatien rekkakaistalla ei ole oleellista vaikutusta ajoneuvoliikenteen sujuvuuteen tilanteessa jossa rekkajonoja ei ole  rekkakaistaa voidaan/kannattaa hyödyntää liittymien kääntymiskaistoina. 22