Tarkoituspykälämuutos ja sen valmistelu Perusteluja hallituksen esitykselle ja kuvaus työryhmän toiminnasta Huom! Tarkoituspykälästä puhuessa usein viitataan sääntöjen tarkoituspykälän ensimmäisen kappaleen virkkeeseen, jossa määritellään yhdistyksen tarkoitus

Prosessikuvaus Eli miten tarkoituspykälän mahdollista muuttamista on valmisteltu Tietoa prosessista on ollut jäsensivuilla luettavissa ennen yleiskokousta

Mistä kaikki alkoi? Miksi?  Vuosi sitten yleiskokouksessa uudistettiin yhdistyksen sääntöjä  Nousi keskustelu myös tarkoituspykälän muuttamisesta, sillä se koettiin vanhentuneeksi  Nykyinen pykälä tulkittavissa lukuisia uskontokuntiin kuuluvia ohjaajiamme ja leiriläisiä syrjiväksi  Muutosta ei tehty kuitenkaan kokouksessa, koska se koettiin valmistelua vaativaksi tärkeäksi päätökseksi  Joten annettiin hallitukselle tehtäväksi valmistella tähän kokoukseen esitys uudesta tarkoituspykälästä

Työryhmä  Hallitus nimitti tehtävään työryhmän, johon kuuluivat Heini Oikkonen, Juuso Kähönen ja Alexander Holst  Työryhmä lähti valmistelemaan pykälän muuttamista kartoittamalla jäsenistön mielipidettä

Työryhmän toiminta  Toiminnan pohjana jäsenistön kuuleminen  Keskustelua aiheesta heräteltiin Kevätseminaarissa  Järjestetty keskustelutilaisuuksia kevään tiimikoulutuksissa  Järjestetty kaksi kaikille avointa keskustelutilaisuutta, joista toinen kahvila Soihdussa ja toinen aktiivipäivänä Pasilan nuorisotalolla Keskustelutilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 20 henkeä.

Työryhmän toiminta • Lisäksi pyydetty kommentteja paikallisryhmiltä ja jaostoilta. Vastauksia saatiin pääasiassa Keski- ja Pohjois-Suomen paikallisryhmiltä. • Tehty jäsenkysely, joka aukesi ja sulkeutui Kyselyyn vastasi yhteensä 192 henkilöä. • Keskustelutilaisuuksista ja kyselystä tiedotettu verkkosivuilla, sähköpostilla, facebookissa ja jäsenlehdessä

Työryhmän toiminta  Työryhmä toiminut hallituksen alaisuudessa: hallitus on päättänyt kaikista prosessin vaiheista ja käsitellyt pykälän mahdollista muuttamista noin joka toisessa kuluneen vuoden kokouksessa  Työryhmä toimitti keskustelutilaisuuksista ja kyselystä koottua materiaalia hallituksen esityksen pohjaksi ja esityksestä päätettiin hallituksen kokouksessa

Esitys uudeksi pykäläksi  Voimassa oleva pykälä "Yhdistyksen tarkoituksena on järjestää uskontokuntiin kuulumattomien nuorten aikuistumiskoulutus”  Hallituksen ehdotus uudeksi: "Yhdistyksen tarkoituksena on järjestää uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta aikuistumistoimintaa, jonka tavoitteena on tukea nuoria oman elämänkatsomuksensa rakentamisessa. Lisäksi tarkoituksena on turvata uskontokuntiin kuulumattomien ja uskonnottomien nuorten mahdollisuus aikuistumiskoulutukseen." Lisäksi tehtiin myöhempään osaan tarkoituspykälää lisäys "ja muuta tarkoitusta tukevaa toimintaa."

Esitys uudeksi pykäläksi Sisältäen syksyllä 2009 tehdyt sääntömuutokset Yhdistyksen tarkoituksena on järjestää uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta aikuistumistoimintaa, jonka tavoitteena on tukea nuoria oman elämänkatsomuksensa rakentamisessa. Lisäksi tarkoituksena on turvata uskontokuntiin kuulumattomien ja uskonnottomien nuorten mahdollisuus aikuistumiskoulutukseen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää leirejä, joita kutsutaan Prometheus-leireiksi, sekä koulutustilaisuuksia ja tapaamisia, laatii leireille ohjeiston, kouluttaa leirien ohjaajia, ylläpitää yhteyksiä leirin käyneiden nuorten välillä, tiedottaa leireistä, harrastaa julkaisutoimintaa, sekä pitää yhteyttä ulkomaisiin vastaavaa toimintaa järjestäviin yhteisöihin ja järjestää muuta yhdistyksen tarkoitusta tukevaa toimintaa. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä järjestää asianmukaisella luvalla myyjäisiä, juhlia, arpajaisia ja rahankeräyksiä.

Perusteluja hallituksen esitykselle pykälän osa kerrallaan

Perustelut pääkohdissaan  Esitys kompromissi  Lähes kaikkia ehdotuksia kohtaan nousi myös pätevää kritiikkiä esimerkiksi keskustelutilaisuuksissa: nyt valittu ehdotus useimpien jäsenten parhaaksi kokema monien vaihtoehtojen joukosta  Vastaa siihen, mitä alunperin vaadittiin  Tehty huolellinen taustatyö: kartoitettu jäsenistön mielipiteet ja toimittu niiden pohjalta  Uusi pykälä muodossa, jota ei voida tulkita uskontokuntiin kuulumattomien suosimiseksi muiden kustannuksella

Miksi termi aikuistumiskoulutus?  Parempaa termiä ei ole kartoituksesta huolimatta löytynyt  Etenkin keskustelutilaisuuksissa aikuistumiskoulutus on koettu parhaaksi termiksi kuvaamaan toimintaamme  Paras vastaehdokas aikuistumisleiritoiminta koettiin liian suppeaksi, eikä kuvaa toimintaamme sen paremmin kuin aikuistumiskoulutuskaan  Aikuistumiskoulutus on jo melko vakiintunut termi ja olemme toiminnallamme luoneet termille sisältöä  Kyselyssä termiä on myös vastustettu

Miksi uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta?  Kyseinen muotoilu koettiin yleisesti hyväksi ja oli laajasti kannatettu  Oli jokaisessa paljon kannatusta keränneessä ehdotuksessa  Ei saanut kritiikkiä  Toisaalta osa jäsenistä kannattaa uskonnottomuuteen sitoutumista

Miksi kuvaus: ”jonka tavoitteena tukea nuoria oman elämänkatsomuksen rakentamisessa”?  Kyselyssä esitetyistä ehdotuksista yksi eniten kannatetuista  Keskustelutilaisuuksissa ja hallituksessa koettiin hyvin toimintamme luonnetta kuvaavaksi ja selkeä

Miksi lisäys: ”Lisäksi tarkoituksena on turvata uskontokuntiin kuulumattomien ja uskonnottomien nuorten mahdollisuus aikuistumiskoulutukseen”?  Jotta ehdotus kävisi kaikille: paljon vastustusta herätti pelko siitä, että uskonnottomien nuorten asema heikkenisi  Ottaa uskonnottomat (ja uskontokuntiin kuulumattomat) nuoret huomioon, mutta ei anna aihetta muut nuoret poissulkeville tulkinnoille

Miksi lisäys: “ja järjestää muuta yhdistyksen tarkoitusta tukevaa toimintaa”?  Lisäys ei tullut tarkoituspykälän ensimmäiseen kappaleeseen, vaan se koettiin luontevammaksi lisätä toisen kappaleen perään, jossa esitellään toiminnan muotoja (eli sitä, mitä käytännössä teemme)  Lisäys koettiin hyödylliseksi, koska se antaa toiminnallemme joustavuutta  Jouston tarvetta korostettiin myös kyselyyn tulleissa vastauksissa

Mitä opimme Työryhmä oli tyytyväinen työhönsä. Opimme, että yhdistyksessämme on paljon mielipiteitä, mutta niitä yhdistää useampi asia kuin erottaa. Opimme myös, että ristiriidoista keskusteleminen auttaa ratkaisemaan ne. Lisäksi opimme, että jäsenistömme haluaa vaikuttaa yhdistyksen toimintaan myös muuten kuin toimimalla jaostoissa tai työryhmissä.

Työryhmä kiittää ja kumartaa aktiivisia jäseniä!