Huoltovarmuusorganisaatio sekä sen toimijat ja suunnitteluvälineet Marraskuussa 2008/Gilbert Appelgren

Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Entäs jos… ja kun kuitenkin… Turvattava talous ja infrastruktuuri Väestön toimeentulo, välttämättömän talouden jatkuvuus ja infrastruktuurin toimivuus vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa turvattava (L huoltovarmuuden turvaamisesta). Huoltovarmuuden taso mitoitetaan niin, että toimintakyky voidaan ylläpitää normaali- ja poikkeusolojen häiriöissä (VNp). Markkinat yleensä turvaavat huoltovarmuuden. Monilla aloilla tarvitaan kuitenkin huoltovarmuusjärjestelyjä.

Maamme huoltovarmuushaasteita Talouden ja infrastruktuurin rakenteet muuttuvat, mikä vastaavasti muuttaa huoltovarmuutta ja sen keinovalikoimaa. Ilmasto ja sijainti Markkinoiden kyky tuottaa huoltovarmuutta Energia- ja kuljetusintensiivisyys Digitaalisen teknologian, avointen verkkojen ja mobiilijärjestelmien haavoittuvuus Verkottuneiden järjestelmien kompleksisuus ja hallinnan vaikeus

Huoltovarmuuden uhkakuvat (VNp 21.8.08) Kriisitilanne, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tavaroita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut Sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen Energiansaannin keskeytyminen Väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen Luonnononnettomuudet ja ympäristökatastrofit

Huoltovarmuussektorit, poolit ja huoltovarmuuskriittiset yritykset Tietoyhteiskuntasektori elektroniikkateollisuuspooli graafinen pooli joukkoviestintäpooli tietoverkkopooli tietotekniikkapooli aluepooli: Tiva-toimikunnat Huoltovarmuus- kriittiset yritykset Huoltovarmuus- kriittiset yritykset Huoltovarmuuskeskus Huoltovarmuusneuvosto Elintarvikehuoltosektori alkutuotantopooli elintarviketeollisuuspooli kauppa- ja jakelupooli Terveydenhuoltosektori terveydenhuoltopooli vesihuoltopooli Energiahuoltosektori voimatalouspooli: aluetoimikunnat öljypooli Kuljetuslogistiikkasektori ilmakuljetuspooli maakuljetuspooli: aluetoimikunnat vesikuljetuspooli Teollisuus, rahoitus ja vakuutus kemian pooli metallipooli metsäpooli muovi- ja kumipooli rakennuspooli: aluetoimikunnat vaatetuspooli rahoitushuoltopooli vakuutusalan pooli Huoltovarmuus- kriittiset yritykset Huoltovarmuus- kriittiset yritykset

Huoltovarmuuden tavoitteet (VNp 21.8.08) Päätös uusista tavoitteista jaettu neljään lukuun Yleiset lähtökohdat Yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin turvaaminen energiaverkot, sähköiset tieto- ja viestintä- sekä finanssialan järjestelmät, joukkoviestintä, kuljetuslogistiikka, vesihuolto, infrastruktuurin kunnossapito Ahvenanmaan kuljetuksiin kiinnitetään erityistä huomiota Kriittisen tuotannon turvaaminen Huoltovarmuuden keskinäiset riippuvuudet ja yhteistyö Jaottelulla korostetaan kriittisen infrastruktuurin merkitystä ja ongelmien monimutkaistumista yhteiskunnan toimivuudelle

Huoltovarmuuden turvaaminen Laki huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/92, muutokset 688/05 ja 225/2008) Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen ja niihin liittyvien teknisten järjestelmien turvaamista poikkeusolojen ja vakavien häiriöiden varalta. Huoltovarmuuden turvaamiseksi kaikissa oloissa on luotava ja ylläpidettävä riittävä valmius hyödykkeiden tuottamiseksi sekä tuotannon, jakelun, kulutuksen ja ulkomaankaupan ohjaamiseksi Huoltovarmuuden kehittäminen ja varautumistoimien yhteensovittaminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriöt kehittävät huoltovarmuutta omalla toimialallaan. Huoltovarmuuden kehittämistä ja ylläpitoa varten on Huoltovarmuuskeskus. Keskuksen toimielimiä ovat hallitus ja toimitusjohtaja. Keskuksen yhteydessä toimii huoltovarmuusneuvosto ja komitean tapaan toimivia sektoreita ja pooleja. Keskuksen ohjaus ja valvonta kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle.

Uusi huoltovarmuusorganisaatio (1.7.2008 alkaen) Huoltovarmuuskeskuksen hallitus TEM nimittää 9-11 jäsentä Vähintään 4 yksityiseltä Huoltovarmuus- neuvosto Valtioneuvosto nimittää 22-26 jäsentä Puheenjohtaja ja yli puolet jäsenistä yksityiseltä sektorilta Pääsihteerinä toimitusjohtaja Toimitusjohtaja poolisopimukset - tavoitteet - resurssit - tilivelvollisuus Huoltovarmuuskeskus Sektorit ja poolit

Huoltovarmuuskeskuksen hallitus TEM nimittää hallituksen, toimikausi kaksi vuotta (ensimmäinen kausi 4.7.2008-30.6.2010) Ohjaa sektoreissa ja pooleissa tehtävää työtä ▪ vahvistaa toiminnan yleiset tavoitteet ▪ seuraa toimitusjohtajan raportoinnin kautta poolien ja sektoreiden työtä Päättää HVK:n vuotuisesta budjetista ja antaa tilinpäätöksen Tekee toimitusjohtajan esittelystä päätökset taloudellisista hankkeista, jotka ovat toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen epätavallisen suuria ▪ normaalit kauppatoimet tj:n päätettävissä Hallitus vahvistaa HVK:n työjärjestyksen ja yleiset ohjeet

Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen kokoonpano Puheenjohtaja: neuvotteleva virkamies Päivi Janka, työ- ja elinkeinoministeriö Varapuheenjohtaja: hallituksen puheenjohtaja Simo Palokangas, Raisio Yhtymä Oyj Jäsenet: alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen, valtioneuvoston kanslia ylijohtaja Liisa Ero, liikenne- ja viestintäministeriö ylijohtaja Heimo Hanhilahti, maa- ja metsätalousministeriö varatoimitusjohtaja Pekka Huttula, Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry ylijohtaja Eero Lavonen, puolustusministeriö toimitusjohtaja Veli-Pekka Nurmi, Tampereen sähkölaitos apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, sosiaali- ja terveysministeriö toimitusjohtaja Arto Sahla, Arto Sahla Oy alivaltiosihteeri Juhani Turunen, valtiovarainministeriö

Huoltovarmuuskeskuksen tehtävät kehittää julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa huoltovarmuusasioissa; varmistaa huoltovarmuuden kannalta elintärkeiden teknisten järjestelmien toimivuus; turvata välttämätön tavara- ja palvelutuotanto sekä sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto; hoitaa velvoite- ja turvavarastointia; ylläpitää valtion varmuusvarastoissa materiaaleja, jotka ovat välttämättömiä 1 §:ssä tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi. Muista huoltovarmuuden turvaamiseksi tarpeellisista Huoltovarmuuskeskuksen tehtävistä voidaan antaa säännökset valtioneuvoston asetuksella.

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja TEM nimittää TJ Ilkka Kananen, 1.7.2008- on Huoltovarmuusneuvoston ylin esittelijä on operatiivinen johtaja on valmistelu- ja täytäntöönpanovastuussa hallituksen päätäntävaltaan kuuluvissa asioissa TJ:n sijainen ja hallituksen sihteeri hallintojohtaja Asko Harjula Infrastruktuuriosaston johtajana Veli-Pekka Kuparinen

Huoltovarmuuskeskuksen organisaatio HALLITUS Toimitusjohtaja Hallinto-osasto taloushallinto henkilöstöasiat lakiasiat tulosohjauksen kehittäminen tietohallinto, tietoturvallisuus yleinen tiedotus Huoltovarmuussihteeristö huoltovarmuusneuvoston asioiden valmistelu kansainvälisten asioiden koordinointi ja seuranta maanpuolustuskurssitoiminta hallinnon valmius ja poolien yhteistoiminta Ahvenanmaan huoltovarmuusasiat HUOVI-portaali Perustuotanto-osasto elintarvikehuolto sosiaali- ja terveydenhuolto vesihuolto perus- ja puolustusvälineteollisuus kuntien huoltovarmuusasiat Energiahuolto-osasto polttoaineiden varastoinnit energian tuotanto energian siirto- ja jakelujärjestelmät energia-alan sopimukset Infrastruktuuriosasto tietoliikenne ja tietojärjestelmät joukkoviestintä kuljetuslogistiikka yleinen tietoturvallisuus rahoitushuolto ja vakuutustoiminta elektroniikka- ja tietoteollisuus

Huoltovarmuusneuvosto tarkastelee maan huoltovarmuuden tilaa ja siihen kohdistuvia riskejä erityisesti pitkällä aikavälillä tekee aloitteita ja edistää mielipiteenvaihtoa huoltovarmuutta koskevista aiheista arvioi sektori- ja poolikentän kattavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä toiminnan tuloksellisuutta tekee aloitteita lainsäädännön kehittämiseksi huoltovarmuuden alalla arvioi huoltovarmuuteen suunnattavien resurssien riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta tekee TEM:lle ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta

Huoltovarmuusneuvoston kokoonpano 1.7.2008–30.6.2012 (26 jäs.) Puheenjohtaja: Vuorineuvos Jaakko Rauramo, SanomaWSOY Oyj             Varapuheenjohtaja: Kansliapäällikkö Erkki Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriö   Johtaja Simo Airas, Finnlines Oyj Toimitusjohtaja Leif Fagernäs, Elinkeinoelämän keskusliitto Kehittämispäällikkö Markku Haiko, Suomen Kuntaliitto Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Pääjohtaja Arto Hiltunen, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK Toimitusjohtaja Satu Huber, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi, ulkoasiainministeriö Toimitusjohtaja Kari Jalas, Keskuskauppakamari Osastopäällikkö Linnea Johansson, Ålands landskapsregering Toimitusjohtaja Timo Lappalainen, Orion-yhtymä Oyj Johtaja Lauri Lyly, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj Hallituksen puheenjohtaja Ahti Myllys, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL Toimitusjohtaja Kari Nenonen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö Puheenjohtaja Timo Rajala, Pohjolan Voima Oy Toimitusjohtaja Risto Rinne, Neste Oyj Johtaja Pirkko Saarela, Lapin TE-Keskus Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, F-Secure Oyj Johtaja Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj Johtaja Veli Sundbäck, Nokia Oyj 3. puheenjohtaja Esko Suomala, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK Kansliapäällikkö Ritva Viljanen, sisäasiainministeriö Valtiosihteeri Risto Volanen, valtioneuvoston kanslia

Sektorit ja poolit Ei muutosta Hallitus tekee poolisopimukset Hallitus vahvistaa työjärjestyksen ja vastaavat pysyväisohjeet Hallitus asettaa yleiset tavoitteet koko kentälle Toimitusjohtaja myöntää varat Pooleilla tilivelvollisuus Tietoyhteiskuntasektori – aluepooli - TIVA-toimikunnat

Sektoreiden ja poolien tehtäviä Sektorit HVK:n hallitus nimittää huoltovarmuuden eri aloja edustavia asiantuntijoita jäseniksi sektoreihin, joiden tehtävänä on arvioida huoltovarmuuden tilaa ja edistää viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissa Poolit Pooleja perustetaan keskuksen ja yksityisten toimijoiden välisillä sopimuksilla huolehtimaan toimiala- ja toimipaikkakohtaisesta varautumisesta

Huoltovarmuussektorin tehtävät: määritellä tavoitteet oman alansa pooleille sekä sovittaa yhteen ja seurata niiden toimintaa HVK:n hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti selvittää huoltovarmuuden kehittämiskohteita ja tehdä esityksiä huoltovarmuuden kehittämiseksi arvioida ja analysoida oman alansa uhkia ja huoltovarmuuden kehityssuuntia selvittää alansa kriittiset tuotanto- ja palveluketjut edistää oman alansa toimijoiden välistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissa

Huoltovarmuuspoolin tehtävät: huolehtia organisaationsa kehittämisestä ja ylläpitää toimistonsa valmiutta määritellä sekä laatia poikkeusolojen ja niihin verrattavissa olevien vakavien häiriöiden varalta toimintoja koskevat yleissuunnitelmat ylläpitää alansa huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten ja toimipaikkojen tietokantaa ohjata ja seurata alansa yritysten varautumista tehdä selvityksiä korvaavien toimintojen kehittämiseksi suunnitella yhteistyössä yritysten kanssa henkilöstön ja muiden voimavarojen käyttöä poikkeusoloissa tehdä selvityksiä ja esityksiä alansa varmuus- ja turvavarastoinnin tarpeesta hankkia ja ylläpitää edustamiensa toimialojen toimintoja ja toimintaedellytyksiä koskevia tietoja järjestää alan valmiuden ylläpitämiseksi tarpeellisia harjoituksia sekä tiedotus- ja koulutustilaisuuksia ryhtyä tarvittaessa muihinkin erikseen sovittaviin tai tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin valmiuden kehittämiseksi pitää aktiivisesti yhteyttä alansa kannalta keskeisiin sektoreihin ja pooleihin varautumisjärjestelyjen yhteensovittamiseksi ja tarpeellisen tiedon vaihtamiseksi

TIVA-toimikuntien tehtävistä ja kokoonpanosta Tietojärjestelmäalan valmiustoimikuntien tehtävänä normaalioloissa on muun muassa ylläpitää luetteloita tiedonsiirron etuoikeutetuista tilaajista, antaa neuvoja varautumisasioissa tietojärjestelmäalan toimijoille, tehdä esityksiä ja aloitteita tietojärjestelmäalan varautumisen kehittämisestä ja valmistella alueellaan tietojärjestelmäalan poikkeusolojen organisaation toimintaa ja kouluttaa sijoitettu henkilöstö. Valmiustoimikunnan jäseninä on erilaisten sidosryhmien, kuten viranomaisten ja yritysten edustajia.

Laki huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muuttamisesta (11. 4 Tehtäviä 6 § Huoltovarmuuskeskus: … kehittää julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa huoltovarmuusasioissa … 8c § Huoltovarmuusneuvosto … ylläpitää ja kehittää yhteyksiä keskeisimpiin yhteistyötahoihin … 8d § Sektorit … edistää viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissa 8d § Poolit … huolehtimaan toimiala- ja toimipaikkakohtaisesta varautumisesta

Laillinen oikeus tietojen saantiin 8e § HVK:lla, sektoreilla ja pooleilla on oikeus … tuotantokapasiteetti, toimitilat, henkilöresurssit, muut seikat, jotka ovat välttämättömiä tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi … … asiakirjasalaisuus, vaitiolovelvollisuus, hyväksikäyttökielto 17a § Sanktio … jättää määräajassa toimittamatta … antaa virheellisen tiedon … huoltovarmuusrikkomuksesta sakkoon

Huoltovarmuuskriittiset yritykset Toimiala tietää, mitkä yritykset (ja tarkemmin mitkä niiden toimipaikoista) ovat kriittisiä normaaliajan vakavissa häiriötilanteissa ja kriisin aikana  Kriittisyysarvioinnin ja luetteloimispäätöksen tekee pooli Yritys tulee mukaan vapaaehtoisuuden pohjalta Lueteltuja toimipaikkoja on noin 1900 kpl. (yrityksiä n. 1500 kpl.) Huoltovarmuuden turvaamisen vuoksi ja kriisitilanteen varalta on oltava toimivat yhteydet yritysten ydinjoukkoon, huoltovarmuuskriittisiin toimijoihin. Yhteysluetteloa käytetään normaaliaikana mm. poolien varautumissuunnittelua, koulutusta ja harjoituksia varten. Luetteloinnista ei tiedoteta muille kuin valituille yrityksille. Niiltä edellytetään varautumissuunnitelmaa ja yhteyshenkilöä.

Yritys on huoltovarmuuskriittinen, jos se on: Tärkeä toimija valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitteista tehdyssä päätöksessä (2002/350) mainitussa perustoiminnossa tai pelastustoimen aloilla Puolustusteollisuuden tärkeä toimija Strategisen vientituotannon tärkeä toimija.

Huoltovarmuuden tavoitealat (perustoiminnot) Energian siirto- ja jakeluverkot Tietoverkot- ja järjestelmät Joukkoviestintä Finanssialan järjestelmät Kuljetuslogistiset järjestelmät Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka Infrastuktuurin rakentaminen ja kunnossapito Elintarvikehuolto Energiantuotanto Terveydenhuolto Maanpuolustusta tukeva tuotanto Vientiteollisuuden yleiset toimintaedellytykset

Kriittisten yritysten määrittämisessä voidaan lisäkriteereinä käyttää seuraavia perusteita merkittävä asema tai markkinaosuus jollakin yllämainitulla perustoiminnon alalla tuotanto tai palvelu on korvaamaton tai erittäin tärkeä huoltovarmuuden kannalta aluesidonnaiset elintärkeät palvelut keskeinen tehtävä tai asema arvoverkossa/tuotanto- ja palveluketjussa toimijoiden vähäinen lukumäärä kriittisellä alalla kriittisen yrityksen varautumisen ja toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittävät alihankkijat huoltovarmuuden kannalta tärkeän tuonnin mahdollistama strateginen vientituotanto toiminnan hallittavuus kotimaasta turvallisuusalan tärkeä toimija yrityksen sitoutuneisuus, aktiivisuus ja mahdolliset sopimusjärjestelyt

Huovi-portaalin palvelut (huoltovarmuusinformaation tuottaminen) 1. Opastava itsearviointityökalu jatkuvuussuunnitteluun ja varautumiseen; benchmarking -työkalu Räätälöity organisaatioiden tarpeisiin Tukee ”toimintatavan muutosta”: poikkeusoloihin varautumisesta nykyajan häiriöiden hallintaan 2. Tiedonvälityskanava Jatkuvuussuunnittelun ja valmiussuunnittelun tukimateriaalit Poolien ajankohtaisasiat ja tapahtumatiedot Julkaisut, tutkimukset 3. Tuottaa huoltovarmuudentilannekuvan toimialakohtaisesti ja kansallisesti yritysten jatkuvuudenhallinnan ja varautumisen tason perusteella.

HUOVI – hvk-yrityksen varautumissuunnitteluväline käyttäjät: hv-kriittiset yritykset, poolit ja Huoltovarmuuskeskus ohjeita, uutistia, tapahtumakalenteri (esim. harjoitukset) jatkuvuussuunnittelun kypsyysanalyysi (Capability Maturity Model) 5 askeleen itsearviointi ja tavoitteenasettelu (1 aloittava, 2 toistettava, 3 määritelty, 4 johdettu, 5 optimoitu) Osa-alueet *) johtaminen henkilöstö strategia ja suunnittelu kumppanit ja resurssit prosessit jatkuvuussuunnittelun tulokset yritys(ryppään) sisäiseen käyttöön (toimipaikka, yritys, konserni) toimialavertailu (benchmarking) anonyymit yhteenvedot pooleille ja Huoltovarmuuskeskukselle *) mallina European Foundation for Quality Management excellence model

HUOVI-kypsyysanalyysin tarkoitus Tarkoituksena on tuottaa organisaation vastaajille tietoa siitä, millä tasolla organisaation varautumisen hallintakyky on 5-portaisessa varautumisjärjestelykuvauksessa suhteessa koko konsernin/yrityksen sisällä. millä toimenpitein organisaatio kehittää varautumistoimintaansa jatkuvuussuunnittelua ja häiriöiden hallintaa miten organisaation hallintakyky suhtautuu toimialan sisällä muiden yritysten vastauksiin Tarkoituksena on tuottaa HVN:lle, pooleille ja HVK:lle tietoa varautumisen tasosta, jotta pystytään tunnistamaan tarvittavat vakavien häiriöiden hallinnan ja toimintavarmuuden toimialakohtaiset ja yhteiset kehittämistoimet.

luonnos KANSALLISEN HUOLTOVARMUUDEN TILANNEKUVAN MUODOSTUMINEN Toimijat Organisoituminen -> Arviointi -> Analysointi -> Kehittämistarpeet -> Päätökset -> Toteutus -> Seuranta Nykytilan analyysi KONSERNI Päätökset: Henkilöt Ryhmät Arvioi Puutteet Tarpeet Riskit Kehittämis- ehdotukset Johtaminen Toimintaperiaatteet ja strategiat Henkilöstö Kumppanuudet ja resurssit Prosessit Mittarit Seu-ranta YRITYS Puutteet Tarpeet Riskit Henkilöt Ryhmät Arvioi Kehittämis- ehdotukset Seu-ranta TOIMI-PAIKKA Seu-ranta Puutteet Tarpeet Riskit Henkilöt Ryhmät Arvioi Kehittämis- ehdotukset POOLI Koulutus Toteutusohje linkki Toimialan yhteenveto Analysointi Alan kehittämis-päätökset Seuranta HUOLTO- VARMUUS- KESKUS Kansallinen tilannekuva Analysointi Kansalliset Kehittämis-päätökset Seuranta uusi analyysi Jatkuva seuranta ja kehittäminen 30

Esimerkki: Elintarviketeollisuus -- Prosessit Toimitusketjun hallinta Esimerkki: Elintarviketeollisuus -- Prosessit Toimitusketjun hallinta  Oleellinen Kypsyystaso 1 Kypsyystaso 2 Kypsyystaso 3 Kypsyystaso 4 Kypsyystaso 5 Tavoitetaso 1 Tavoitetaso 2 Tavoitetaso 3 Tavoitetaso 4 Tavoitetaso 5 Toimintoketjun häiriöiden vaikutukset tiedostetaan. Ongelmiin reagoidaan vasta niiden tapahduttua. Toimitusketjun operatiivinen toiminta häiriötilanteissa on ohjeistettu, jolloin myös johtaminen, suunnittelu ja testaus on vastuutettu. Johto tunnistaa jatkuvuuden tarpeen. Toimitusketjun häiriötilanteet havaitaan "mittareilla", kriittiset tehtävät ja palvelut on varmistettu. Johdolle tuotetaan raportit jatkuvuustilan-teesta. Henkilö-kuntaa koulu-tetaan. Suunnitelman ylläpito on vastuutettu. Toimintaa häiriötilanteissa on testattu ja harjoiteltu. Tulokset otettu huomioon ja suunnitelmaa ylläpidetään säännöllisesti. Ulkoisten toimijoiden palvelutason säilyminen on varmistettu sopimuksin ja auditoinnein. Kriittisiä palveluja on kahdennettu. Jatkuvuuden hoidon vastuut on määritelty, ei ole kirjallista suunnitelmaa. Toimintoketjun epäjatkuvuuksia saattaa olla kokemusta ja toimialan kokemuksista tietoa. Häiriöiden vaikutuksia on kartoitettu.

Yhteystiedot Huoltovarmuuskeskus Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 00130 Helsinki, Finland Tel. 010 60 510 00 Fax 010 60 510 36 etunimi.sukunimi@nesa.fi www.huoltovarmuus.fi www.nesa.fi