Kulttuuri, mieli ja kasvatus Jerome Bruner

Jerome Bruner Yhdysvaltojen oppimisen ja kognitiivisen tutkimuksen ja teorian ”iso-isä” tutkinut havainnointia ja ajattelua mielen ja merkitysten käsitteet The Process of Education 1960 The Culture of Education 1996 (oppiminen ja kasvatus kulttuurisina prosesseina)

Ihmismielen muuttuva käsite Kognitiivisen vallankumouksen jälkeisistä muutoksista syntyi kaksi eriävää käsitettä mielelle: 1. Tietokoneisiin liittyvä käsite (computationalism) mieli tietokoneen kaltainen sääntöjärjestelmä ts. kaikkia tietoa prosessoivia järjestelmiä hallinnoidaan tietyillä säännöillä tai toiminnoilla 2. Kulttuurinen käsite (culturalism) mieli rakentuu ja toteutuu kulttuurissa Miten mieli toimii ja miten sitä voi kehittää kasvatuksen avulla?

Mieli Jotta mieli voisi toimia tehokkaasti: 1. instrumentaaliset resurssit - henkiset työkalut 2. olosuhteet ja edellytykset - palautteen saaminen ja stressittömyys

Tietokonemetafora (komputationalismi) Informaation prosessointi miten mieli merkitsee, järjestelee, varastoi ja palauttaa koodattua ja yksiselitteistä tietoa tieto otetaan vastaan sellaisenaan ja sääntökoodeihin sidottuna SUHDE KASVATUKSEEN: välineiden merkitys oppimisessa: miten mieli toimii esim. miten käsi toimii tietokoneiden tehokkaampi käyttö mitkä asiat tietokone tekee paremmin ja mitkä ei voiko tietokone korvata opettajan? Kirjat – opettaja käsityksen mielen toiminnasta muuttuu

Komputationalismi ja kasvatus Ongelman ratkaisu - mitä aivoissa tapahtuu, tietokoneen tavoin, kun ihminen alkaa ratkaista ongelmaa ? - järjestys: tiedon hankinta, hypoteesi, hämmennys laitteiden ohjelmointi ihmismielen tapaan erilaisten oppijoiden auttaminen Uudelleen koodaus (redescription) Mukautuva tiedonkäsittely monimutkaisuuden vähentäminen, jotta kriteerin sopivuus saavutettaisiin helpommin esim. englannin kielen monikot yleisistä säännöistä poikkeuksiin

Komputationalismin heikkoudet ei erota tiedonkäsittelyä ihmisten ja koneiden välillä; kulturalismi keskittyy pelkästään siihen, miten ihmiset kulttuurisissa yhteisöissä rakentavat ja välittävät merkityksiä komputationalismi ei, keskittyessään pelkästään, informaation käsittelyyn, huomioi ollenkaan moniselitteistä ja kontekstisidonnaista merkitysten rakentamista (meaning making) esim. tekstin tulkitseminen, ”cloud”

Kulttuurimetafora (kulturalismi) Symbolismi ”todellisuus” koostuu kulttuuristen yhteisöjen jäsenten jakamasta symboliikasta säilyttäminen, muokkaaminen ja välittäminen tuleville sukupolville kulttuuri mieli merkitysten rakentaminen eri kulttuurisissa konteksteissa esim. aikakäsitys kulttuuri tarjoaa työkalut, symboliset ja materiaaliset, joilla me järjestelemme ja ymmärrämme maailmaa oppiminen ja ajatteleminen ovat aina sidoksissa kulttuuriseen ympäristöön ja riippuvaisia kulttuuristen resurssien hyödyntämisestä

kulturalismi 1. Mikä funktio kasvatuksella on kulttuurissa ja miksi kasvatus on sijoittunut kulttuuriin niin kuin se on? 2. Miten kasvatuksen sijoittuminen kulttuuriin vaikuttaa mm. vallan ja hyödyn jakaantumiseen? Kulttuuri arvojen, oikeuksien, mahdollisuuksien ja vallan järjestelmänä sekä mikä vaikutus sillä on jäseniinsä

Kaksi näkökulmaa yhdessä informaation käsittelyn prosessi liittyy merkitysten rakentamiseen eri näkemysten edustajat voivat käytännössä toteuttaa erilaisia kasvatusmenetelmiä koulussa emootiot ja tunteet merkitysten rakentamisprosessissa

Pohdittavaa: Voiko tekniikka korvata tulevaisuudessa opettajan? Miten nämä kaksi lähestymistapaa näkyvät ihmisen eri ikäkausina?