opettajankouluttajan Seppo Helakorpi Ammatillisen opettajankouluttajan asiantuntijuus Lähtökohtia, taustaa ja osaamismittarin hahmottelua http://openetti.aokk.hamk.fi/seppoh/

Ammattikasvatus ja osaaminen Kouluttajan osaaminen Ammattikasvatuksen arvopohja © Seppo Helakorpi

Toimintaympäristön muutoksia ja haasteita osaamisen ja teknologian merkityksellisyyden kasvu toiminnassa henkilöstön lisääntyvä poistuma ja henkilöstön ikääntyminen väestön ikääntyminen ja työvoiman tarjonnan vähentyminen tuottavuus- ja tehokkuusvaatimusten kasvu avautuva, verkottuva ja verkostoituva toimintaympäristö (organisaatioiden olemassaolo ei ole itsestäänselvyys) verkostojen ja kumppanuuksien merkityksen kasvu toiminnassa alueellistaminen kansainvälisyys ja hajautetut organisaatiot tulosohjauksen terävöitys ja tilivelvollisuus uudet johtajuuskäsitykset (rekrytointi, kehittäminen, palkinta jne.) kannustavien palkkausjärjestelmien täysmääräinen käyttöönotto ja sen vaateet mm. johtamiselle sekä palkkausjärjestelmien toimivuuden turvaaminen ja parantaminen eläköityminen ja eläkelainsäädännön vaikutukset tulevaisuuden yllätyksellisyys, toiminta kaaoksessa © Seppo Helakorpi © Seppo Helakorpi (sov.:Vvm 2007)

Toimintaympäristön muutoksia ja haasteita koulutukselle ja opettajuudelle © Seppo Helakorpi

Keskeiset taustateoriat ja -oletukset © Seppo Helakorpi Keskeiset taustateoriat ja -oletukset Sosiokonstruktivistinen oppiminen oppiminen on koko ajan muokkaantuvaa yksilöllistä tietämyksen rakentumista koko eliniän, metataidot Oppiva organisaatio -tiimit ja verkostot oppiminen on tiimi- ja verkosto-oppimista, opitaan myös hiljaista tietoa (tacit knowledge), tiedostamaton tieto Käytännön yhteisöt – yhteisöllinen osaaminen - oppiminen on yhteisöllistä kehittymistä ja sosiaalisesti jakautunutta, myös virtuaalisesti Kulttuurisesti välittynyt osaaminen - oppiminen on kulttuurisia ”työkaluja” (mallit, käytänteet) hyödyntävää, yhteinen tietämys ja yhteiset merkitykset, työssäoppiminen, kontekstisidonnaisuus,trialoginen oppiminen Reflektiivinen ja kehittävä asiantuntijuus - oppiminen on jatkuvaa ja kriittistä pohdintaa, tutkivaa, innovoivaa ja kehittävää asiantuntijuutta

TIETO, ORGANISAATIO JA KOULUTUS © Seppo Helakorpi TIETO, ORGANISAATIO JA KOULUTUS

Tietoyhteiskunnan osaamisvaatimuksia • kriittinen ajattelu ja toiminta (mm. ongelmanratkaisu, tutkiminen, analysointi ja projektin johtaminen) • luovuus (mm. uuden tiedon luonti, tarkoitukseensa parhaiten sopivien suunnitelmien kehittäminen, taitava tarinan kerronta) • kollaboraatio (mm. yhdessä tapahtuva toiminta, näkökulmien yhteensovittaminen, kompromissin tekeminen, yhteisön rakentaminen) • monikulttuurisuuden ymmärtäminen (mm. eri tavoin etnisesti, tiedollisesti ja ogranisoidusti toimivien kulttuurien ymmärtäminen) • kommunikointi (viestien luonnostelu ja medioiden tehokas käyttäminen viestinnässä) • teknologian käyttö (elektronisessa muodossa olevan informaa- tion ja tieto- ja viestintätekniikan tarjoamien välineiden tehokas käyttö) • oman työn ja oppimisen johtaminen (muutoksen hallinta, jatkuva oppiminen ja työuran uudelleenmääritys). © Seppo Helakorpi (Trilling & Hood 1999)

Uusi asiantuntijuus Vanha asiantuntijuus Uusi asiantuntijuus Ammattikuntakohtainen asiantuntijuus Ammattikuntien ja ammattialojen rajat ylittävä laaja-alainen asiantuntijuus Ammattikunnan yksinoikeus työtehtäviin ja asiantuntijuuksien kilpailu Useita asiantuntijuuksia samalle ongelma-alueelle Asiantuntijan autonomia työssään Asiantuntijoiden tiimityö ja verkostoituminen Asiantuntija asian legitimoijana Asiantuntija asioiden tulkitsijana koulu-tukseen (tietämys) ja kokemukseen nojaten Asiantuntijuuden nojaaminen objektivistiseen tieteen ihanteeseen: universaali totuus Asiantuntijuus sisältää relativistista tietoa ja sisältää myös tietoista arvopohdintaa Asiantuntijoiden hierarkisuus Tasavertaiset suhteet asiantuntijoiden ja ei-asiantuntijoiden välillä Asiantuntijuuden stabiilisuus Dynaaminen asiantuntijuus, jatkuva uusiutuminen, osaamisen kehittäminen Kaavamaiset ratkaisumallit ongelmiin Tilannekohtainen analyysi ja luovat ratkaisut, tutkiva ja kehittävä ote Asiantuntijan työn kohteena asiakas Asiakas kumppanina, yhteistyö, asiakkuus laajempana käsitteenä (myös yhteisöt) © Seppo Helakorpi (Mukailtu: Peltomäki & al 2002)

Hybridinen asiantuntijuus Uusi asiantuntijuus korostaa systeemiälykästä toimintaa, ”rajojen ylitystä”, niin organisaation sisällä kuin ulospäin. Hakkarainen (2003 ja 2005) puhuu hybridisestä asiantuntijuudesta, joka syntyy kun yksilöt intensiivisessä vuorovaikutuksessa ylittävät osaamisen rajoja ja syntyy sosiokulttuurinen järjestelmä. © Seppo Helakorpi (Hakkarainen 2000)

Koulutuksen ja oppimisen paradigmat © Seppo Helakorpi Koulutuksen ja oppimisen paradigmat (Kuosa 2008)

Ammatillisen koulutuksen verkostoajattelua Koulutuksen tulevaisuus ? Ammatillisen koulutuksen eri yksiköt kehittyvät verkostoksi, jonka etätiimit muodostavat oppivia yhteisöjä ja yhteisöllisen työskentelyn ”keskuksia”. Alakohtaisesti on mahdollista muodostaa koko kouluverkoston kattavia etäpiirejä, joissa tapahtuu mm. ko. alan yhteistyötä. Huomattava osa opinnoista ja yhteistyöstä tapahtuu tietoverkoissa. Näin muodostuva verkosto alkaa vähitellen kasvaa itsenäiseksi muodostaen myös erilaisia alaverkkoja erilaisiin tarpeisiin. Oppilaitokset voivat järjestää esim. WebEx- ympäristössä verkkotapahtumia, joihin voisivat osallistua kaikki ammatillisen koulutuksen opiskelijat, opettajat ja muut asiantuntijat. © Seppo Helakorpi

Tulevaisuuden koulutus © Seppo Helakorpi Tulevaisuuden koulutus Oppivasta koulusta oppivaksi alueeksi

Verkostojen oppimisympäristö ja oppiminen © Seppo Helakorpi Verkostojen oppimisympäristö ja oppiminen (muk. Lohiniva & Sarajärvi 2004)

Osaaminen verkostoissa © Seppo Helakorpi Verkostomaisessa toiminnassa kollektiivisella osaamisella on erityinen merkitys, kun henkilöt eivät välttämättä edes tapaa toisiaan. Yhteiseen käsitteistöön ja jaettuun asiantuntijuuteen perustuen kumppanit voivat ratkaista yhteisiä ongelmia.

Opiskelu ja ohjaus verkoissa ja verkostoissa © Seppo Helakorpi Opiskelu ja ohjaus verkoissa ja verkostoissa Haaste koulutuksen toiminta- kulttuurille ja opettajuudelle - Toinen oleellinen tekijä on itseohjaava verkkoainesto

Trialoginen oppiminen ja kollektiivinen osaaminen Työyhteisön ohella Hakkarainen korostaa, ettei älykästä toimintaa voi pelkistää ihmisen mieleen, vaan se tapahtuu ihmistoimijoiden ja heidän työtään tukevien älykkään toiminnan apuvälineiden verkostossa. Hakkarainen (2006) puhuu kolmes- ta toisiaan täydentävästä näkökulmasta; tiedonhankintanäkökulma (monologinen eli M-älykkyys), osallistumisnäkökulma (dialoginen eli vuorovaikutusälykkyys, D-älykkyys) ja tiedonluomisen näkökulma (trialogisen eli kohteeseen suuntautunut T-älykkyys). Hakkaraisen mukaan älykkyyttä ei voida irrottaa kohteestaan ilman kyseisen ilmiön keskeisen sisällön ja merkityksen menettämistä. © Seppo Helakorpi (Paavola & Hakkarainen 2005)

ORGANISAATION KYVYKKYYS © Seppo Helakorpi

Osaamisen kokonaisuus © Seppo Helakorpi Osaamisen kokonaisuus kouluyhteisössä

Opettajankouluttajan asiantuntijuuden © Seppo Helakorpi Opettajankouluttajan asiantuntijuuden kehittyminen

Opettajankouluttajan asiantuntijuus © Seppo Helakorpi Opettajankouluttajan asiantuntijuus Substanssi- osaamisen osa-alue Kehittämisen ja tutkimuksen osa-alue Pedagogisen osaamisen osa-alue Työyhteisö- osaamisen osa-alue

Opettajankouluttajan osaaminen © Seppo Helakorpi Opettajankouluttajan osaaminen

”Osaamistimantti” Kun opettaja on itsearvioinut © Seppo Helakorpi ”Osaamistimantti” Kun opettaja on itsearvioinut osaamistaan mittarin avulla, voidaan osaamisesta piirtää ”osaamistimantti”, joka osoittaa opettajan vahvat alueet ja kehit- tämistarpeet. On muistettava, että tulos ei suinkaan kerro mitään absoluut- tista totuutta osaamisesta, vaan toimii kehittämisen välineenä.