Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen Veli-Pekka Lehtola 10. 2. 2012

Kirjoittaminen tutkimusprosessina

Yliopiston julkaisukriteerit julkaisun kategoriat: esim. KOTA-tiedot referee-artikkelien hierarkia ks. Tieteellisten seurain valtuuskunnan luettelot: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/kanavaluettelot.html tasot I, II ja huippu-III – tuottavat 4000 – 8500 euroa

Kirjoittamisen lajit TIEDEMAAILMA referee-julkaisut tieteelliset aikakauskirjat konferenssijulkaisut editoidut teemajulkaisut muut tieteelliset artikkelit monografiat essee oppikirjat Raportit Historiikit ym. Tietoartikkelit reportaasit ym. uutinen POPULAARI JULKISUUS

Kirjoittamisen lajit uutinen: ”uutuus”? – ingressi, eteneminen, selkeys tietoartikkeli: uutuus, ”vetävyys” – argumentointi, täsmällisyys essee: yksittäinen + yleinen = erityinen tieteellisessä kirjoittamisessa ”positivismin perinne” vs. kiinnostavuus, tyylilliset keinot - tieteellisyys keskeinen lähtökohta

Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin Opas kvantitatiivisen artikkelin kirjoittamiseen 1991 Artikkelin osat: Otsikko Tekijän (tekijöiden) nimet ja laitos Abstrakti (Tiivistelmä) Johdanto (Introduction) Menetelmät (Methods) Tulokset (Results) Taulukot ja kuviot Tarkastelu, pohdinta (Discussion) Kiitokset (Acknowledgements) Lähdeluettelo (References)

Artikkelin rakentuminen ihmistieteissä I merkitykset – argumentaatio ja vakuuttelun taito; valmiita malleja ”asiat puhuvat puolestaan”? asiasisältö irrallinen esittämistavasta? retoriikan tutkimus: tekstin tavat synnyttää usko esitettyyn asiaan ja esittäjään ”Epäselvästi kirjoitettu on epäselvästi ajateltu” tieteellinen argumentointi oppimisen ja sosiaalistumisen tulosta: tieteelliset puhetavat, akateemiset käytännöt selviävät osallistumalla tiedeyhteisön toimintaan

Mikä tekee tekstistä tieteellisen Minna-Riitta Luukka 2002: harhaluulot tieteellisen tekstin abstraktisuudesta ja vaikeaselkoisuudesta kuitenkin kirjoittamisen ja ajattelun selkeys verrannollista tieteellisyys: tiedon yhteisöllisyys: dialogisuus muiden tutkijoiden kanssa - ei tarkoita yhteisomistamista: eri tutkijoiden väitteet esiteltävä asiallisesti – ei vähättelyä tai tahallista väärinymmärtämistä, vaan asiallisuutta kriittisyys ja järjestelmällinen epäily: eri näkökohtien vertailu – tähtää dialogiin objektiivisuus = moniäänisyyttä

Mikä tekee tekstistä tieteellisen ”faktat puhuvat puolestaan”? faktat sekoittuvat tulkintoihin, jo aineiston valinta ja kokoaminen perustuu ennakkokäsityksiin faktat, teoriat ja mallit eivät puhu puolestaan – kirjoittaja puhuttaa niitä Matti Hyvärinen 2002: ”Dialogin tehtävänä - - on näyttää, ettei totuus ja tulkinta ole yksi tai yksiselitteinen. Sen tarkoituksena on kutsua lukija mukaan tulemaan peliin ja luoda sitä kautta avointa eikä tieteellisesti kiinni lyötyä maailmaa.”

Artikkelin rakentuminen ihmistieteissä II kirjoittaminen prosessi: luovaa ongelmanratkaisua – luonnostelua, ei heti lopputulokseen idea, pääajatus: ongelma tai teema kolme alateemaa, kolme säiettä jotka pääteeman kautta kietoutuvat toisiinsa? artikkeli oma kokonaisuutensa, jossa oma jännitteensä esim. artikkeli gradun pohjalta?

Kirjoittamisprosessi Merja Kinnunen: tieteellisessä artikkelissakin ideaalikertomuksen rakenne: toimijat ja jännite – tapahtumat jännitteen ratkaisemiseksi – lopussa tapahtumien merkitys ja arvo Aloitus eli johdanto herättää kiinnostuksen ja tarjoaa eväät lukijalle: Miksi aihe tärkeä? mihin sijoittuu? Mitä aion tutkia? Teemojen käsittely: rakennettu alateemoihin, lukujen perusjäsennykset, rytmi – mihin menossa? – rönsyjen karsiminen Lopetus: mihin päädyttiin? mitä siitä seuraa?

Portinvartijat Refereen kriteerit: Aiheen tärkeys Näkökulman mielenkiintoisuus / uutuus / innovatiivisuus Teoreettinen taustoitus Tulokset ”valmis työ” – ehdotukset viimeistelyksi

Portinvartijat Toimitussihteerin / päätoimittajan kriteerit: Ulkoasu (”valmis työ”?) Rakenne, pituus Aihe, näkökulma Tutkimuskysymys eli kaksi ensisivua, viimeinen sivu Lyhennelmä, väliotsikot

Kirjoittaminen intohimona?

Asiantuntijan toimintakenttä