Kellokosken kehittämistoimikunta Kunnanjohtaja Hannu Joensivu Tuusulan kunta 12.5.2009 Kellokosken järjestötupa

Kellokosken ruukki valtakunnallisesti sekä paikallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde vaikuttaa keskeisesti Kellokosken taajaman maankäytön suunnitteluun ja kehitykseen

Asemakaava Kellokosken ruukin alueella on voimassa asemakaava, jota on muutettu 1984. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on varattu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (TTY/s). Kaavamääräyksen mukaan alueelle voidaan rakentaa rakennuksia sellaiselle teollisuudelle, joka ei aiheuta melua, ilman saastumista tai muuta ympäristöhäiriötä. Lisäksi olevia rakennuksia ei kaavamääräyksen mukaan tule ilman pakottavaa syytä purkaa.

Osayleiskaavaluonnos Kellokosken osayleiskaavaluonnoksessa sairaalan ja ruukin alueet sekä Vanhan valtatien itäpuoliset korttelialueet keskustassa on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue on tarkoitettu kaupan, palveluiden ja keskustatoimintojen alueeksi. Uusia liiketiloja ja asuntoja voidaan toteuttaa täydentämään keskusta-asumista ja palveluja.

Ruukin pilaantuneet maat Ruukin alueelta teetettiin vuoden 1996 lopussa alueen kaavasuunnitteluun liittyvä ympäristötekninen selvitys, jonka mukaan alueen maaperä on voimakkaasti useiden eri metallien likaama. Alueelta on tehty lukuisia lisäselvityksiä, joiden perusteella sekä ruukin alueen maaperä että pohjavesi ovat pilaantuneisuuskuvaltaan moniongelmaisia (mm. raskasmetalleja, syanidia sekä VOC-, PCB- ja PAH-yhdisteitä). Alueella on vanha teollisuuskaatopaikka (noin 0,25 ha, noin 5 000 m3).

Ympäristölupahakemus Kiinteistö Oy Kellokosken tehtaat laittoi vuonna 2000 Uudenmaan ympäristökeskuksessa vireille ympäristölupahakemuksen ruukin alueen liuottimilla, metalleilla, syanidilla ja öljyllä pilaantuneen maaperän kunnostamisesta. Lupahakemuksen mukaan pilaantuneet maa-alueet peitetään puhtaalla maakerroksella ja asfaltilla. Uudenmaan ympäristökeskus järjesti vuonna 2002 lupahakemuksen käsittelyyn liittyvän tarkastuksen ja neuvottelun, jonka tuloksena vanha teollisuuskaatopaikan käsittely päätettiin erottaa alueen muun pilaantuneen maaperän käsittelystä.

Kustannukset Vuonna 2004 tarkennetun kustannusarvion mukaan, jos: kaatopaikalle tehdään massanvaihto ja kaikki sen ulkopuoliset pilaantuneet maat poistetaan, kustannukset ovat noin 6,2 milj. € kaatopaikalle tehdään massanvaihto ja sen ulkopuolisista pilaantuneista maista poistetaan vain minimimäärä, kustannukset ovat noin 3,5 milj. € (suositeltu kunnostusvaihtoehto) - kaatopaikka peitetään ja kaikki sen ulkopuoliset pilaantuneet maat poistetaan, kustannukset ovat noin 4,5 milj. € - kaatopaikka peitetään ja sen ulkopuolisista pilaantuneista maista poistetaan vain minimimäärä, kustannukset ovat noin1,9 milj. €.

Vastuut Tuusulan kunta ei ole jätelain eikä ympäristönsuojelulain siirtymäsäännösten perusteella toissijaisessa kunnostusvastuussa Kellokosken ruukin pilaantuneista maista. Tuusulan kunta laatii vuonna 2005 kunnan ja Kiinteistö Oy Kellokosken tehtaiden välisen sopimusluonnoksen ja hankesuunnitelman Kellokosken ruukin pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi. Sopimuksen tarkoituksena on saada kunnostushankkeelle valtion jätehuoltotöihin varattuja määrärahoja. Ruukin maaperän kunnostaminen tulee saada nimettynä hankkeena valtion budjettiin, mikä oleellisesti parantaisi hankkeen toteutumisedellytyksiä.

Toimela Kunnanhallitus päätti 1.9.2008 myydä Toimelan rakennuksen Ville Fingerroosille ja Raimo Niklanderille. kauppaa ei ole toteutettu Kunnanhallitus päätti 1.12.2008 ostaa Toimelan maa-alueen HUS:lta - alue siirtyi kunnan omistukseen 1.2.2009 Maa-alueen myyminen rakennuksen ostajille on tullut alkuperäisen päätöksen jälkeen kaupan ehdoksi. Esillä on ollut HUS:lta aikaisemmin vuokrattuna olleen alueen (n. 2000 m2) myyminen rakennuksen ostajille vastaavalla hinnalla kuin kunta osti maa-alueen HUS:lta. Päätöstä asiasta ei ole.

Toimikunnan asema asetettu kunnanhallituksen päätöksellä ei virallista päätäntävaltaa alueellinen, yli puoluerajojen toimiva keskustelufoorumi ja aloitteiden tekijä tarvitaanko muutosta? lähialuedemokratian toteuttajaksi?

Liikenne kehittämistoimikunnan toteuttama liikenne- ja turvallisuusselvitys osayleiskaavaan liittyvä liikenneselvitys aloitetaan kaavatyöhön liittyvät uudet väylälinjaukset: Rajalinnan alueella uusi kiertoliittymävaraus, lisäksi useita liittymiä Pohjoisväylään Carlanderin tien ja Vanhan valtatien liittymästä kuntalaisten yhteydenottoja Roinilan alueelle ja Carlanderin tien varteen uutta asutusta, joka tuonut lisää liikkujia koululaisten vanhempia keskusteluttaa suojatie, jossa ei turva-alueita tiehallinnon tie, jota ei ole lähdetty korjaamaan, koska asemakaavakuviot muuttavat tilannetta

Joukkoliikenne Linjaliikenneluvilla ajettuja linjoja on lakkautettu oikoradan takia -> linja-autoliikenne on vähentynyt viime vuoden lopusta alkaen yhteydenottoja kellokoskelaisilta Järvenpään liikennesuunnitelmassa ajatuksia paikallisliikenteestä Kellokosken ja Järvenpään välille ei päätöksiä tai kilpailutusta neuvotteluja Tuusulan mahdollisesta osallistumisesta rahoitukseen ei ole vielä käynnistetty Sampo-liikenne vaihtoehtoista järjestelmää suunnitteilla

Kellokosken lukio oppilasmäärä nyt 115 ensi vuoden ensisijaiset hakijat 26 aloituspaikat 40 keskiarvoraja 7,0 (lukuaineet) oppilaskohtainen hinta 6673 €/oppilas oppilashinta lukioissa keskimäärin 6610 € (sis. Kellokosken lukion) ulkopaikkakuntalaisten osuus nyt 49 ensisijaisista hakijoista 7

HUSin maakaupat tiiviitä neuvotteluja alueiden hankinnasta syksyllä 2008 ongelmana rakennusten purkukustannukset ja niiden huomioon ottaminen neuvotteluissa siirrytty malliin, jossa kunta ostaa alueet rakennuksineen kauppa-alue käsittää kaikki HUS:n omistamat maa-alueet Tuusulassa siltä osin kun ne eivät ole HUS:n toiminnan kannalta tarpeellisia alueiden sijainti ja koko selvitetty yhdessä HUS:n kanssa HUS tehnyt kustannusarvio rakennusten purkamisesta tekninen toimi/tilakeskus tarkistaa arviot Kunta ja HUS kävivät syksyllä 2008 tiiviisti neuvotteluja alueiden hankinnasta kunnalle. Kaupanteon ongelmahan on ollut rakennusten purkukustannukset ja niiden huomioon ottaminen. Alunperin neuvotteluja on käyty siinä hengessä, että kunta ostaa alueet rakennukset purettuina. Koska tällä mallilla ei ole päästy eteenpäin, niin syksyn neuvotteluissa sovittiin, että neuvotteluja jatketaan mallilla, jossa kunta ostaa alueet rakennuksineen. Maakauppa-aluetta laajennettiin samalla koskemaan kaikkia HUS:n omistamia maa-alueita Tuusulassa siltä osin kun ne eivät ole HUS:n toiminnan kannalta tarpeellisia. Kunta ja HUS ovat selvittäneet yhdessä kaikkien em. alueiden sijainnit ja alat. HUS teetätti purkukustannusarviot rakennusten purkamisesta. Kunnan tekninen toimi/tilakeskus halusi kuitenkin tarkempia tietoja ja kuvia purettavista rakennuksista, jotta tehtyä arviota voidaan tarkastella. Viimeinen neuvottelu pidettiin 6.11.2009, jossa sovimme tarjouksen tekemisestä, kunhan purkukustannusarviot on tarkistettu. Rakennusten kuvia ja massatietoja pyysimme myös 1.12., kun Toimelan kauppakirja allekirjoitettiin sekä myöhemmin tammikuussa, kun puhuin asiasta Anne Prihan kanssa puhelimitse. Tietoja ei ole vielä kuntaan toimitettu, joten tarjouksen tekeminenkin on kesken.

viimeinen neuvottelu tehty marraskuussa, jossa sovittu tarjouksen tekemisestä kunnan tarjous odottaa vielä HUSilta rakennusten kuvia ja massatietoja

Kellokosken Juhlatalo Itämerikeskus on tarjonnut kunnan ostettavaksi osuuttaan Kiinteistöosakeyhtiö Kellokosken Juhlatalosta. Hinta poikkeaa merkittävästi kunnan käsityksestä osakkeiden arvosta. Vaihtoehto etsitään yhteistyössä Juhlatalolle sopiva ostaja, jolle molemmat myyvät osuutensa kiinteistöosakeyhtiöstä.