Mari Murtonen, Minna Hannula & Marika Alho-Malmelin KL1 / AL1 / EL1, 2008 Kasvatustieteen metodologia ja tutkimusasetelmat - Syventävien opintojen vaihe Kurssin kotisivu: http://users.utu.fi/marimur/kl1/KL1.htm Mari Murtonen, Minna Hannula & Marika Alho-Malmelin @utu.fi
Pienryhmät Ryhmä 1: Ti 23.9., klo 10.15-11.45, sh. 440 Ryhmä 2: Ti 23.9., klo 16.00-17.30, sh. 440 Ryhmä 3: Ti 30.9., klo 10.15-11.45, sh. 440 Ryhmä 4: Ti 30.9., klo 16.00-17.30, sh. 440 Ryhmä 5: Ti 7.10., klo 10.15-11.45, sh. 360 Ryhmä 6: Ti 7.10., klo 12.15-13.45, sh. 360 Ryhmä 7: Ti 7.10., klo 16.00-17.30, sh. 360 Ryhmä 8: Ti 14.10., klo 10.15-11.45, sh. 440 Tarvittaessa: Ryhmä 9: Ti 14.10., klo 12.15 - 13.45, paikka ilmoitetaan myöhemmin
Tutkimustaidon opinnot KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO KKV4 Johdanto tieteelliseen toimintaan KKV5 Tilastolliset perustaidot Kasvatustieteen aineopinnot Kc8/Kc9/Kc10 Empiiriset tutkimusmenetelmät kasvatustieteissä KASVATUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO Kasvatustieteen syventävät opinnot KL1. Kasvatustieteen metodologia ja tutkimusasetelmat KL2a. Monimuuttujamenetelmät KL2b Historiallinen ja sosiologinen tutkimusote kasvatustieteissä KL5. Laadullinen tutkimus + proseminaari & gradu
Maisterin tutkimukselliset tavoitekompetenssit Mitä tutkimustaitojen koulutuksella tavoitellaan? - Pohdi kaverin kanssa pari minuuttia Tiedonmuodostusprosessin ymmärrys Valmius käyttää hyödyksi tieteellistä tutkimustietoa Valmius tuottaa itse tietoa Valmius tieteelliseen keskusteluun ja perusteluun Valmius käyttää tarvittavia välineitä: tiedonhakutaidot, ohjelmistot ym.
Tutkimuksen merkittävyys - Miksi tutkimukseen liittyvillä käsityksillä on väliä + miksi kasvatustiedettä opiskelleen tulee osata tutkimustaitoja Tutkimusta tehdään yhä enemmän Menetelmiä on yhä enemmän Tietokoneet mahdollistavat aineistojen käsittelyn entistä ”helpommin” Päätöksenteko tukeutuu yhä enemmän tutkimukseen Yritykset ja instituutiot haluavat yhä enemmän tutkittua tietoa
Miten kasvatustieteellinen tutkimustieto näkyy yhteiskunnassa? Tieteilijöiden osallistumisena yhteiskunnalliseen keskusteluun Tutkimustulosten julkaisemisena ja niistä raportoimisena mediassa Koulutusta ja kasvatusta koskevassa päätöksenteossa
…jatkuu Yliopistokoulutuksen kautta, kun koulutusta saaneet toimivat yhteiskunnassa erilaisissa tehtävissä Yliopiston tehtävänä tutkimus ja siihen perustuva opetus
Tutkimuksen ja päätöksenteon välinen suhde Päätöksen-tekijät Tutkija-yhteisö rahoitusta tuloksia, tietoa myös tutkintoja, opinnäytteitä Tutkimusaiheet Aikaperspektiivi Tiedon luonne Menetelmät
Metodologia – mitä tarkoittaa? Tieteen menetelmien tutkimusta Esim. tarkastellaan kasvatustieteen menetelmiä ja arvioidaan niitä Tieteen menetelmien kokonaisuus Puhutaan metodolgiasta, kun tarkoitetaan jonkin tieteenalan menetelmiä ja niihin liittyviä filosofisia, historiallisia, poliittisia yms. sitoumuksia
Mitä tutkimus on? Kysymys aina sidoksissa käsityksiin tieteestä (yhteiskunta - historia, tiedeyhteisö - suuntaukset, tutkijat) menetelmiin yhteiskuntaan Oppikirjat keittokirjamaisia Kasvatustieteellinen tutkimus tänään: netti hyvä apuväline kartoitukseen Lähteistä: monia tapoja löytää, suuntauksilla usein omat Pohdi: millainen käsitys sinulla tutkimuksesta
Tutkijoiden käsityksiä Angela Brew (2001) kysyi tutkijoilta mitä he käsittivät tutkimuksella: Palapelikäsitys: sarja irrallisia toimenpiteitä Kerroskäsitys: Piilevien merkitysten paljastusta Kaupankäyntikäsitys: julkaisujen, apurahojen ja sosiaalisten verkostojen peliä Matkakäsitys: henkilökohtainen kasvu
Opiskelijoiden käsityksiä Meyer, Shanahan & Laugksch (2005) kysyivät opiskelijoiden käsityksiä tutkimuksesta. He löysivät kategoriat: Informaation keräämistä Totuuden löytämistä Oivaltavaa tutkimista ja löytämistä analyyttistä ja systemaattista selvittämistä Ei valmiiksi tulevaa Vanhan tiedon uudelleen tutkimista Ongelmalähtöistä toimintaa Harhakäsityksiä (esim. tutkimuksesta tulee totta kun se on julkaistu; kun tutkimus tehdään oikein, ristiriitaisia tuloksia ei esiinny; tutkimustulokset voi tulkita vain yhdellä tavalla)
Tutkimusorientaatiot Murtonen (2005) tutki opiskelijoiden suhtautumista kvantitatiivisiin ja kvalitatiivisiin tutkimusmenetelmiin: Osa opiskelijoista näyttää ”valitsevan puolensa”, eli he arvostavat ja haluavat käyttää vain kvalitatiivisia tai kvantitatiivisia menetelmiä Haitallista: tutkimus pitäisi aina lähteä kysymykseen vastaamisesta! Mixed methods –näkökulma korostaa monimenetelmällisyyttä ja ehdottaa myös opetukseen kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen kuilun poistoa.
Miten tutkimusta voi oppia/opettaa Turun opettajankoulutuslaitoksella “tutkimustyöpaja” Helsingissä “nimikkotutkija”