Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry ERITYISPÄTEVYYSOHJELMA (luonnos) Johdanto Tehy on käynnistänyt yhdessä yhteistyöjärjestöjensä kanssa erityisasiantuntijuuskriteeristön laatimisen. Jokainen ammatillinen liitto laatii omalle ammattikunnalleen omat kriteeristönsä. SMTHL ry on osallistunut alusta alkaen hankkeeseen. Tähän mennessä ei ole ollut menetelmiä, joilla tunnistetaan työssä opittua, täydennys- ja lisäkoulutuksella hankittua ja kehitettyä ammatillista osaamista. Työelämä edellyttää monissa tehtävissä erikoistunutta syvällistä osaamista sekä organisaation linjausten mukaista kehittämistyötä (Tehy; Osaamisen kehittäminen). Suomen Mielenterveyshoitoalan liiton hallitus on 5/2009 valinnut työryhmän valmistelemaan omalle jäsenistölleen erityispätevyys kriteeristön. Työryhmään nimettiin Harri Heikkilä, Arja Haglund ja Marjatta Karlsson.

Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto Erityispätevyyden rakentuminen mielenterveyden hoitotyössä Työryhmän työn pohjalla ovat olleet liiton hyväksymät eettiset ohjeet, sekä Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman – yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Näiden lisäksi on perehdyttävä mm. Pohjanmaa-hankkeen esityksiin ja käypä-hoito suosituksiin, jotta saamme kuvan tulevaisuuden visioista. Näiden pohjalta erityispätevyyttä alamme rakentamaan.

Mielenterveyshoitoalan Liitto ry Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry MIELENTERVEYSHOITOALAN EETTISET PERIAATTEET Mielisairaanhoitajan, mielenterveys- hoitajan, mielenterveys- ja päihdetyön sekä vammaistyön lähihoitajan ammattitutkinto antaa oikeuden toimia mielenterveyshoitoalan ammatissa. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä) Lisätietoa laista: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/1994 0559 Mielenterveyshoitoalan hoitaja on ensisijaisesti vastuussa potilaalle/ asiakkaalle sekä hänen läheis- verkostolleen, työyhteisölle, yhteistyötahoille ja yhteiskunnalle. TYÖNTEKIJÄN; 1. tulee toimia kunnioittaen asiakkaan /potilaan ihmisarvoa, ainutkertaisuutta, huolimatta hänen asemastaan, elämäntilanteestaan, sukupuolestaan, iästään, kult- tuuristaan, rodustaan, vakaumuk- sestaan tai mielipiteistään. 2. tulee toimia siten, että potilas / asiakas pystyy mahdollisimman avoimesti kohtaamaan oman elämän tilanteensa. 3. tulee toimia siten, että potilas / asiakas rohkaistuu näkemään millainen hän on ihmisenä ja mistä hän on ihmisenä vastuussa. 4. tulee tukea muutokseen ja henkisen kasvun mahdollisuuteen. 5. tulee tukea potilasta/asiakasta takaisin siihen elämään ja yhteisöön johon hän kuuluu. Verkkosivut: http:// www.smthl.net Ammatissa jaksamisen ja hoitajana/ihmisenä kehittymisen edellytyksenä on, että mielenterveyshoitoalan ammattilainen; 1. aktiivisesti kehittää ammatillista perustietoutta jatko- ja täydennyskoulutusten avulla. 2. hänellä on oikeus ja velvollisuus käyttää työnohjausta. 3. toimii ammattijärjestössä alansa ammatillisten, sosiaalisten- ja taloudellisten etujen yllä- pitämiseksi ja kehittämiseksi. Olemme tietoisia siitä, että meillä on ennen kaikkea vastuu omasta hyvinvoinnista ja tekojemme seurauksista lähimmäisillemme. Voimme tehdä työtämme vastuul- lisesti vain osaamisemme ja persoonamme määräämissä rajoissa. Pidämme arvossa sitä työtä, jota muut ihmisten auttajat tekevät ja uskomme, että se on meidän yhteistä taistelua ihmis- arvon ja elämän puolesta.

Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry Kansallinen mieli- ja päihdesuunnitelma v. 2015 Olennaisena osana on mm. varhainen reagointi toimijoiden yhteistyö palvelujen kokonaisuus – ei hoideta sairautta vaan ihmistä yhden oven periaatteella vahvistetaan asiakkaan asemaa tunnistetaan ja ehkäistään mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien ehkäisevän ja edistävän mielenterveys- ja päihdetyön asemaa vahvistetaan tavoitteena on toiminta- ja työkyvyn palautuminen. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää myös lainsäädännön muutoksia, resurssien kohdentamista mielenterveys- ja päihdetyöhön ja koulutukseen panostamista. Kunnat tekevät mielenterveys- ja päihdetyön strategian ja sisällyttävät sen osaksi kuntastrategiaa.

Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry Psykiatrisen hoitotyön toisen asteen ammattilaisilla; mielenterveys- ja päihdetyön lähihoitajilla, mielen- terveyshoitajilla ja mielisairaanhoitajilla – on paljon käytännön hoitotyössä, täydennyskoulutuksissa, kehittämishankkeissa ja työnohjauksissa karttunutta asiantuntemusta, jota sosiaali- ja terveydenhuollossa tulisi arvostaa ja hyödyntää nykyistä paremmin. Suomen Mielenterveyshoitoalan Liiton (SMTHL) jäsenet ovat toisen asteen koulutuksen saaneita mielenterveys-, päihde- ja kehitysvammatyön ammattilaisia. Heillä on terveydenhuollon ammattihenkilölaissa mainittu tervey- denhuollon tutkinto, joka on nimike suojattu Valvirassa.

Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry Mielenterveyshoitoalan hoitaja työskentelee erilaisissa toimintaympäristöissä: hoito- ja palvelukodeissa päihdehuollon palveluissa oikeuspsykiatriassa psykogeriatriassa yksityisenä yrittäjänä erikois- ja alue- sairaaloissa vammais- ja kuntou- tumispalveluissa asumispalveluissa avoterveydenhuollossa polikliinisessa työssä

Mielenterveyshoitoalan toimintaympäristöt erikois- ja aluesairaalat polikliininen työ päihdehuollon palvelut vammais- ja kuntoutumispalvelut avoterveydenhuolto avoterveydenhuolto oikeuspsykiatria oikeuspsykiatria hoito- ja palvelukodit hoito- ja palvelukodit hoito- ja palvelukodit asumispalvelut vanhuspsykiatriset palvelut itsenäinen ammatinharjoittaminen

Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry Näyttöön perustuva erityispätevyys Erityispätevyysohjelmalla liitto palvelee jäsenten ammatillista kasvua, edistää hoitotyön ja lisä- ja täydennyskoulutusten laatua ja arvostaa toisen asteen hoitajien asiantuntijuutta. Tavoitteena on tukea jäsenistön ammatilliseettistä kasvua ja ammattipätevyydenkehittymistä. Erityispätevyysohjelmalla SMTHL osallistuu myös hoitotyön kehittämiseen: eettiseen potilaskeskeiseen yhteisölähtöiseen vaikuttavaan (näyttöpohjaiseen) suuntaan sekä teoreettisen tiedon ja käytännön työn integroitumiseen. ./……

Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry Lisäksi…. Tavoitteena on myös lisätä jäsenistön kykyä tuottaa työelämän kehittämis- ja tutkimus- projekteja sekä osallistua alan koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tavoitteena on lisätä taitoa ja kiinnostusta toimia sosiaali- ja terveyspoliittisena vaikuttajana eri tasoilla sekä kykyyn tukea ja edistää yksilön terveyttä erilaisissa ikävaiheissa, elämäntilanteissa ja -olosuhteissa osallistumalla palvelun tarjonnan suunnitteluun.

Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry Näyttöön perustuva erityispätevyys sisältää joukon kiinteitä kriteerejä sekä niiden lisäksi tietyn määrän eri koulutuksiin osallistumisista kerättyihin lisäpisteisiin. Erityispätevyysohjelma ohjaa jäseniä kriittisyyteen koulutusten valinnassa ja laadun arvioinnissa. Ammatillisen toiminnan asiantuntijuudessa arvioidaan pisteytyksin kolme osaamisaluetta: 1. koulutus (alaan liittyvä jatko- ja täydennyskoulutus) 2. työkokemus (erityisosaaminen) 3. muu toiminta (julkaisu-, ohjaus-, opetus- ja kehittämistoiminta yms.) Osaamisen ja erityispätevyyden tunnustamisen jälkeen terveyden- hoitoalan ammattihenkilöä voidaan kutsua perustellusti erikoisasian- tuntijaksi, kliiniseksi asiantuntijaksi tai henkilöksi, jolla on erityispätevyys.

Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry NÄYTTÖÖN PERUSTUVA MIELENTERVEYS-, PÄIHDE- JA VAMMAISTYÖN ERITYISPÄTEVYYS KOULUTUS alaan liittyvä jatko- ja täydennyskoulutus työnohjaukseen osallistuminen oma terapeuttinen työskentely 40-100 pistettä TYÖKOKEMUS erityisosaaminen 40-100 pistettä MUU TOIMINTA julkaisu ohjaus opetus- ja kehittämis- toiminta yms 60-100 pistettä Vähintään viiden (5v.) vuoden työkokemus työalalta, josta on hakemassa erityispätevyyttä Mielenterveys-, päihde- ja vammaistyön toisen asteen ammattitutkinto, mistä ammatinharjoittamisoikeus

Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry 1. Mielenterveyden edistäminen ja kuntouttavan hoitotyön erityispätevyys mielenterveyshoitoalan työssä PORTFOLION SISÄLTÖ 1. KOULUTUS (40-100 pistettä) 1.1 Mielenterveys-, päihde- ja vammaistyön toisen asteen ammattitutkinto 1.2 Alaan liittyvä jatko- ja täydennyskoulutus 1.3 Säännölliseen työnohjaukseen osallistuminen / oma terapia 2. TYÖKOKEMUS (40-100 pistettä) 2.1 Työkokemus muulla kuin erikoisalueella 2.2 Työkokemus erikoisalueella 3. MUU TOIMINTA (60-100 pistettä) 3.1 Julkaisutoiminta 3.2 Ohjaus- ja opetustoiminta 3.3 Kehittämistoiminta 4. Oma arviointi ja kehittämissuunnitelma 5. Liitteet

Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry Mielenterveyden edistäminen ja kuntouttavan hoitotyön erityispätevyys mielenterveyshoitoalan työssä 1. Koulutus Terveydenhuollon ammattihenkilölaissa mainitun mielenterveys- päihde- ja kehitysvammaistyön tutkinnon jälkeen suoritetuissa opinnoissa huomioitavaa; tulee tukea haettavaa erityispätevyyttä huomioidaan korkeintaan 15 vuotta vanhat tulee olla virallisen koulutusjärjestelmän tarjoamia tai oltava muuten ammatilliseksi lisä- täydennys-, erikoistumis- ja jatkokoulutukseksi hyväksyttäviä koulutuksia, opintopäiviä tai kongresseja tulee tukea erityispätevyydessä kehittymistä ja opinnoista vähintään 30 opintopistettä tulee olla haettavan erityispätevyysalan opintoja tai erityispätevyysalan asiantuntijuuteen liittyviä opintoja koulutuksen laajuus ilmoitetaan hakemuksessa todistuksen mukaisesti opintopisteinä (op), opintoviikkoina (ov), päivinä (pv) tai tunteina (h) yhden päivän, vähintään kuuden tunnin mittainen hyväksytty koulutus vastaa 0,3 op yksittäisiä alle kuuden tunnin mittaisia koulutuksia ei huomioida

Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry 2. Avohoidon erityispätevyys mielenterveyshoitoalan työssä

Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry Erityispätevyysstatuksen myöntäminen Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää hakijalta SMTHL ry:n sekä Tehyn jäsenyyttä. SMTHL ry:n myöntämän erityispätevyyden osoituksena erityispätevyyden omaava voi käyttää erikoisasiantuntijanimikettä.

Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry Erityispätevyysstatuksen hakeminen Erityispätevyysstatusta haetaan Liiton nimittämältä asiantuntijaraadilta. Hakemuksesta tulee ilmetä ammatti-identiteetin kehittyminen ja siihen tulee liittää myös portfolio. Tehyn ”neuvosto” hoitaa rekisteriin viemisen niiden, Tehyyn ja YTJ:n kuuluvien jäsenten osalta, joiden anomukset on tuotu yhteisen neuvoston käsittelyyn. Tehy päättää oman neuvostonsa kokoonpanosta ja jokainen YTJ saa nimetä siihen yhden edustajan.

Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry SMTHL ry jäsen nimikkeen hakijan jäsenyys SMTHL ry:ssä on kestänyt tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään viimeiset kaksi vuotta ja jäsenmaksut on maksettu Koulutus jatko- ja täydennyskoulutus muu erikoisasiantuntijuuteen liittyvä jatko- ja täydennyskoulutus Muu toiminta julkaisu-, ohjaus-, opetus- sekä kehittämistoiminta Työkokemus - vähintään viiden vuoden työkokemus, josta vähintään kolme vuotta haettavalla erikoisalalla Viimeisen viiden vuoden aikana nimikettä ei voi saada pelkällä työkokemuksella Rekisteröinti Tehyssä Tehyn ”neuvosto” hoitaa rekisteriin viemisen niiden, Tehyyn ja YTJ:n Kuuluvien jäsenten osalta, joiden anomukset on tuotu yhteisen neuvoston käsittelyyn – Tehy päättää oman neuvostonsa kokoonpanosta ja jokainen YTJ saa nimetä siihen yhden edustajan Nimike Erikoisasiantuntija, Mielenterveys-, päihde- ja vammaistyön erikoisasiantuntija Hakemus SMTHL ry:n arviointineuvosto - 6 jäsentä; SMTHL ry (1), työelämä (2), oppilaitokset (2) ja työnantaja (1) - myöntää erikoisasiantuntija- nimikkeen 10 vuodeksi voi pitää myös omaa rekisteriä