LAATU- JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT Versio 1 LAATU- JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT Versio 1.3 2009 Standardisoituja laadun- ja ympäristöhallintajärjestelmiä

SISÄLLYS Käsitteitä Standardisoinnin tavoitteet Standardisoituja laadun- ja ympäristön-hallintajärjestelmiä Laadunhallintaa ja ISO 9001:2000 Ympäristöhallintaa ja ISO 14001:2004 Turvallisuusjohtamista ja OHSAS 18001 Std. hallintajärjestelmien hyötyjä ja haittoja Muuta mietittävää...

1. Käsitteitä Standardisoitu järjestelmä = mallijärjestelmä, jolle on sovittu mm. tietyt toimintaohjeet. Standardi = jonkin organisaation (SFS, DIN, ISO...) ehdottama malli siitä, miten jokin asia olisi tehtävä. Johdon katselmus = seurantapalaveri (mikä meni vaatimusten mukaan ja mikä ei?)  Kehitys- ja korjaustoimet. Auditointi = vaatimusten mukaisuustarkastus. Sertifikaatti = todistus vaatimusten täyttämisestä. ISO = International Organization for Standardization. EMAS = Eco-Management and Audit Scheme. OHSAS = Occupational Health and Safety Assessment System.

2. Standardisoinnin tavoitteet Standardisoinnilla pyritään mm: Lisäämään tuotteiden yhteensopivuutta ja turvallisuutta (esim. mittayksiköt, kiinnitykset jne….). Suojelemaan kuluttajia ja ympäristöä. Helpottamaan kotimaista ja kansainvälistä kauppaa sekä kuluttajien että yritysten elämää. Selkeyttämään viranomaisten työtehtäviä.

3. Standardisoituja laadun- ja ympäristöhallintajärjestelmiä ISO 9001:2000 Laadunhallintajärjestelmä ISO 14001:2004 Ympäristöjärjestelmä. EMAS Ympäristöjärjestelmä. OHSAS 18001 Turvallisuusjärjestelmä (ei ole ISO standardi).

3. Laadunhallintajärjestelmien yleinen toimintaperiaate

4. Laadunhallintaa Yleistä laatujärjestelmistä: Laatujärjestelmää ei ole syytä rakentaa vain itse laatujärjestelmän vuoksi, vaan sen on ohjattava parempiin ja kannattavampiin toimintamalleihin. Standardisoitu ja sertifioitu järjestelmä ei ”automaattisesti” takaa tuotteen tai toiminnan laatua. Laatujärjestelmä voidaan rakentaa ja sitä voidaan noudattaa, mutta sitä ei välttämättä tarvitse sertifioida.

4. Laadunhallintaa Laadunhallinnan ja -parantamisen järjestelmiä ja filosofioita: ISO 9001:2000 (8) Laadunhallintajärjestelmä. Six Sigma. Prosessijohtaminen. Total Quality Management (TQM). EFQM -laatupalkintomalli (Eurooppa).

4. Keskeistä ISO 9001:2000:lle Asiakastarpeet ja asiakastyytyväisyys. Johdon sitoutuminen. Järjestelmän toteuttamisesta saadun mittaustiedon analysointi ja korjaavat toimenpiteet. Jatkuva parantaminen. Prosessimainen toimintamalli.

4. ISO 9001:2000 sisältö: 1. Soveltamisala. 2. Viittaukset. 3. Termit ja määritelmät. 4. Laadunhallintajärjestelmä. 5. Johdon vastuu. 6. Resurssienhallinta. 7. Toteuttaminen. 8. Mittaus, analysointi ja parantaminen. Lisätietoa: http://www.sfs.fi/index.html

1. Suunnitteluvaihe Std:n sisältö s. 10 LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄ Järjestelmän yleiset vaatimukset. Prosessien tunnistaminen ja nimeäminen. Dokumentointi. 5. JOHDON VASTUU Johdon sitoutuminen, asiakastarpeiden tunnistaminen, laatupolitiikka, laatutavoitteet, vastuut ja valtuudet. Järjestelmän toimintaperiaate RESURSSIENHALLINTA Resurssitarpeiden suunnittelu ja varaaminen.

2. Toimeenpano Std:n sisältö s. 10 LAADUN HALLINTAJÄRJESTELMÄ Dokumentointi. 5. JOHDON VASTUU Asiakastarpeet, vastuut, valtuudet ja viestintä. Järjestelmän toimintaperiaate RESURSSIENHALLINTA Henkilöstöresurssit, infrastruktuuri ja työympäristö. TOTEUTTAMINEN Asiakasprosessit, tuotteen suunnittelu ja kehittäminen, hankinnat, valmistus ja palveluiden tuottaminen ja mittarit.

3. Seuranta Std:n sisältö s. 9 Johdon katselmukset, 5. JOHDON VASTUU Johdon katselmukset, lähtö- ja mittaustiedot. MITTAUS Asiakastyytyväisyyden mittaaminen. Sisäiset auditoinnit. Prosessien ja tuotteiden seuranta & mittaus. Poikkeavan tuotteen ohjaus. Järjestelmän toimintaperiaate

4. Parantaminen Std:n sisältö s. 10 Katselmuksen tulos, 5. JOHDON VASTUU Katselmuksen tulos, Lähtötiedot ja mittaustulokset. Järjestelmän toimintaperiaate ANALYSOINTI JA PARANTAMINEN Seurantatiedon analysointi. Korjaavat toimenpiteet. Ehkäisevät toimenpiteet. Jatkuva parantaminen.

5. Ympäristöhallinta Ympäristöhallintajärjestelmiä: ISO 14001:2004. Määrittelee ympäristöjärjestelmän vaatimukset. Ympäristöjärjestelmän tehokas toiminta ja standardinmukaisuus on mahdollista osoittaa auditoinnilla tai sertifioinnilla. - EMAS (Eco-Management and Audit Scheme), joka pohjautuu EU:n asetukseen. EMAS on yhteisön vapaaehtoista osallistumista ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään. Lisätietoa: http://www.sfs.fi/index.html

5. ISO 14001:2004 sisältö: 1. Soveltamisala 2. Viittaukset 3. Määritelmät Ympäristöjärjestelmää koskevat vaatimukset 4.1 Yleiset vaatimukset 4.2 Ympäristöpolitiikka 4.3 Suunnittelu 4.4 Järjestelmän toteuttaminen ja toiminnot 4.5 Tarkastukset ja korjaavat toimenpiteet 4.6 Johdon katselmus Lisätietoa: http://www.sfs.fi/index.html

5. Yhtäläisyyksiä

5. Erot Joitain lakisääteisiä vaatimuksia (ISO 14001) Valmius ja toimiminen hätätilanteissa (ISO 14001) Tiedon analysointi (ISO 9001) (Intensiteetti) Tuotteen toteuttaminen (ISO 9001) vt. Järjestelmän toteuttaminen (ISO 14001) Parantaminen (ISO 9001) (Intensiteetti) Johdon sitoutuminen (ISO 9001) (Intensiteetti) Perusero standardien välillä on se, että ISO 9001 keskittyy yrityksen tuotteen laadun ja ISO 14001 ympäristöjärjestelmän kehittämistä ja toteuttamista varten. Koska tuotteen valmistamiseen liittyy usein paljon toimintoja, tapahtumia ja viestintää, vaatii ISO 9001 toteuttaminen ja ylläpitäminen korkeampaa intensiteettiä kuin ISO 14001. ISO 9001 ei sisällä lakisääteisiä vaatimuksia.

Vertaa kohta 4: Keskeistä ISO 9001:2000:lle, s. 9. Johdon sitoutuminen. Organisaation jokaisella jäsenellä on vastuu. Konkreettiset ja mitattavissa olevat päämäärät ja tavoitteet. Keskeisten toimintojen oikea mittaaminen. Poikkeamien ohjaus, korjaavat ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet. Ympäristöasioiden jatkuva parantaminen. Vertaus: Johdon sitoutuminen, mittaaminen, analysointi, korjaavat toimet ja jatkuva parantaminen. Vertaa kohta 4: Keskeistä ISO 9001:2000:lle, s. 9.

5. EMAS -ympäristöjärjestelmä EMAS -järjestelmä on samanlainen kuin ISO 14001, mutta edellyttää aina julkista ympäristöselontekoa. ISO 14001: Selonteko on vapaaehtoinen. EMAS edellyttää, että organisaatio noudattaa jo ympäristölainsäädäntöä. ISO 14001:lle riittää, että organisaatiolla on menettelytavat, joiden avulla se pääsee lainmukaisuuden tilaan tietyn ajan kuluttua. Lisäksi EMAS -järjestelmässä kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön osallistumiseen ja ympäristönsuojelun tason jatkuvaan paranemiseen. Lisätietoa: http://www.sfs.fi/index.html EMAS = Eco-Management and Audit Scheme. Julkinen ympäristöselonteko vaatii ulkopuolisen todennuksen.

5. Muita ympäristöjärjestelmiä Pk-yrityksille omat keveämmät versiot. Toimialoilla omia järjestelmiä, esim. kemianteollisuuden Responsible Care. Ympäristöstä huolehtimisvelvollisuutta on laajennettu.  Useat yritykset ovat joutuneet arvioimaan ympäristöasioitaan mm. toimilupien vuoksi, vaikka ympäristöjärjestelmää ei ole käytössä.

5. Ympäristöjohtaminen (tai sen haasteet) tulevaisuudessa Jätemaksut todennäköisesti kohoavat lähi tulevaisuudessa. Lisäksi: Sidosryhmien sietokyky vähenee hoitamattomia ympäristö-asioita kohtaan (esim. asutus, sijoittajat, asiakkaat jne.) Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä voidaan välttää monet kalliit ympäristö- ja imagovahingot. Jätteen hyötykäyttö voi vähentää myös energiantarvetta. Vanhentuneesta ympäristötekniikasta voi koitua lisämaksuja verojen muodossa. Joten tulevaisuudessa ympäristöteknologiassa voi olla myös mahdollisuuksia. Kierrätyksellä, lajittelulla, jätteen vähentä-misellä ja hyödyntämisellä voidaan todennäköisesti saavuttaa parempi taloudellisuus, kilpailukyky ja kannattavuus.

6. Turvallisuusjärjestelmiä OHSAS 18001 Muita sovelluksia. Työterveyslaitos: Nolla tapaturmaa. Lisätietoa: http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Palvelut/Lisatietoa+palveluista/Tyoturvallisuus/Nolla+tapaturmaa/default.htm TUTTAVA. Ohjelma työturvallisuuden, tuottavuuden ja laadun kehittämiseen parantamalla järjestystä ja siisteyttä sekä antamalla positiivista palautetta. Lisätietoa: http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Palvelut/Lisatietoa+palveluista/Tyoturvallisuus/Tuttava/default.htm Toimialojen omat järjestelmät, esim. satamien turva-arvioinnit.

6. OHSAS 18001 sisältö: 1. Soveltamisala 2. Viittaukset 3. Termit ja määritelmät 4. Työterveys ja turvallisuus (TTT) järjestelmän rakenneosat. 4.1 Yleiset vaatimukset 4.2 TTT-politiikka 4.3 Suunnittelu 4.4 Järjestelmän toteuttaminen ja toiminnot 4.5 Tarkastukset ja korjaavat toimenpiteet 4.6 Johdon katselmus Lisätietoa: http://www.sfs.fi/julkaisut/tyoterveys/

6. Yhtäläisyyksiä Ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmä ovat toistensa kaltaisia järjestelmiä.

6. Eroavaisuudet Vaikka OHSAS 18001 ei ole ISO standardi, voidaan se kuitenkin sertifioida. Turvallisuusvaatimukset ovat usein lakisääteisiä. Laatu- ja ympäristöjohtamisen sidosryhmät ovat yleensä yrityksen ulkoisia sidosryhmiä, mutta turvallisuusjohtamisessa merkittäviä sidosryhmiä ovat myös yrityksen sisäiset sidosryhmät.

6. Keskeistä OHSAS 18001:lle Riskikartoituksen tai -arvioinnin lähtötietojen huolellinen kerääminen ja niiden merkittävyyden realistinen arviointi. Ennaltaehkäisevät toimet ja ”läheltä piti” tapausten huomiointi. Kohdistuu toimintojen turvallisuuteen, ei käsittele varsinaisesti tuoteturvallisuutta.

6. Erityispiirteitä Henkilöstö sitoutuu paremmin, kun puhutaan henkilöstön omasta turvallisuudesta. Jokainen työtapaturma on liikaa. Synergiaedut ympäristönhallinnassa, mikä suojelee ihmistä, suojelee yleensä myös luontoa; valmius ja toimiminen hätätilanteessa. Ilmapiirin on oltava avoin tapaturmien ilmoittamiselle. Kysymys on yleensä myös tuottavuuden parantami-sesta, koska esim. sairaspoissaolot vähenevät.

7. Std. hallintajärjestelmien hyötyjä Systemaattinen työskentelytapa etsiä parannuskohteita ja käsitellä virheitä. Ulkopuolinen arviointi  objektiivisuus. Jatkuvan parantamisen malli. Ennaltaehkäisevää toimintaa. Asiakaslähtöinen, analysoiva ja johdon sitoutuminen.

7. Std. hallintajärjestelmien haittoja Asiakirjojen pikkutarkka dokumentointi ja muu byrokratia turhauttaa. Järjestelmä laaditaan, arkistoidaan ja unohdetaan.  Järjestelmä ei ole käytössä. Arvioija (esim. konsultti) ei tunne riittävän hyvin alaa.  Yhteys käytäntöön katoaa ja järjestelmävaatimukset johtavat epäoleellisten toimintojen seurantaan.  Kehityskohteet eivät ole hyödyllisiä. Sertifioinnin kulut ovat korkeat.

8. Muuta mietittävää... Kannattaako yritykseen hankkia sertifioitu järjestelmä? (Miksi?) Rakennetaanko järjestelmä vain auditointeja varten (todistus = mainos) vai pyritäänkö toimintoja todella kehittämään? Toimiiko jatkuvan parantamisen filosofia yrityksessä? Kuinka se toteutetaan? Kuinka muutos tehdään?