_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Arviointiryhmän alustavia havaintoja korkeakoulujen vaikuttavuudesta 3.4.2013 Arviointiryhmä Esitys.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Saimaan ammattikorkeakoulun laadun ja laatujärjestelmän kehittäminen Terttu.
Advertisements

Korkeakoulutus 1.Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä.
Suomen koulutusjärjestelmä
1 Selvitysmiehen raportti Panu Kalmi. 2 Taustaa Työ on jatkoa viime kerralle esitetylle selonteolle. Selvityksen osan 2 muodostaa viime kerralla esitetyt.
Uusi Humak Jukka Määttä, kehittämisjohtaja
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Arviointiryhmän alustavia havaintoja korkeakoulujen vaikuttavuudesta Arviointiryhmä Esitys.
Kohti suunnittelu- ja konsulttialan tulevaisuutta Toimenpide-ehdotuksia Ohjausryhmä TEKES MK.
Perjantai, 27. kesäkuuta 2014 SOVELTAVAA TUTKIMUSTA TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄN TARPEISIIN Ammattikorkeakoulut osana suomalaista innovaatiojärjestelmää Arenen.
Ammattikorkeakoulujen haasteet TKI-toiminnalle Erja Heikkinen
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 2007 / RA-M TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ALUEKESKUSOHJELMA ”Kasvun haasteita, kilpailukyvyn perustaa: sujuvaa.
Maaseutupoliittisen toimenpideohjelman valmistelu Työpaja Tampere.
Satu Helmi & Ismo Kantola
Kunnat kilpailukykyisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan tekijöinä Kunnat ja maakunnat Euroopassa -seminaari Varatoimitusjohtaja Timo.
Ammattikorkeakoulujen TKI-johtajaverkosto
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Arviointiryhmän alustavia havaintoja korkeakoulujen vaikuttavuudesta Arviointiryhmä Esitys.
M. Vanhasen II hallituksen ohjelma 4.3. Alueiden kehittäminen Aluepolitiikan painotukset ovat elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut.
FUAS-liittouma – maan suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus July 2,
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta Kuinka rajata ja määritellä TKI-opintopisteet? Kaisu Piiroinen.
AMKIT- alueellinen vaikuttaja Rovaniemi Tarja Koskimies.
AMK tutkimuksen tulevaisuus Tulevaisuustyöpaja 2/Aluekehitys
TKI- päivät AMK tutkimuksen tulevaisuus *Muuttumaton (jatkuvan) kasvun skenario *Katastrofiskenario *Paluu menneisyyteen skenario *Muutos-skenario.
Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Tutkinnonuudistuksen.
Tutkimusosasto Mitä ja miksi? Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia nuorilla on täystyöllisyysmallista ja työvoimatalossa työskentelystä.
Hyvään virkakieleen! Virkakielikampanja − Hyvään virkakieleen oppiminen Suosituksia yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007 Hallituksen iltakoulu YLIOPISTOJEN TALOUDELLISEN JA HALLINNOLLISEN ASEMAN UUDISTAMINEN JA INNOVAATIOYLIOPISTON PERUSTAMINEN.
Kansallinen digitaalinen kirjasto. 2 Kansallinen digitaalinen kirjasto –hankkeen tausta Kansalliset linjaukset velvoittavat kirjastojen, arkistojen ja.
Oulun seutu KOKO KOKO , Rovaniemi - Mitä tällä hetkellä tehdään - Mitä suunnitelmia ja tavoitteita vuodelle Mitä alustavia.
Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta,
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia Mikä on elinkeinostrategian merkitys ja rooli ilmastostrategian valmistelussa ja toteutuksessa.
Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ Ammattikorkeakouluyksikkö/ Maija Innola/ as / /1. Tavoitesopimus Sopimuksen.
Projektin alustavat tulokset ja tulevaisuuden kehittämisnäkymät Veikko Torvinen Pietari
YLIOPISTO- KESKUKSET Esittely KUUSI YLIOPISTOKESKUSTA Yliopistokeskukset ovat osa suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Ne toimivat kuudella.
TUTKOKE Turun normaalikoulussa PM/MH. Mikä TUTKOKE?  Tutkimus-, kokeilu ja kehittämistoiminta  Tavoite määritelty harjoittelukoulujen strategiassa.
Ylermi Perusteluja Uusien toimintatapojen ja uusien tuotteiden luomiseen.
Kumppanuudella ratkaisumalleja KOMIS – Kunta ja paikalliskehityksen hallinta Mikkeli Sami Kurki johtaja, professori Ruralia-instituutti,
Yrittäjyys HAAGA-HELIAssa Arenen yrittäjyysstrategia, miksi juuri nyt Jari Laukia.
FUAS Kielet ja viestintä
Kokemuskoulutuksen hyödyntämisen mahdollisuuksia ja haasteita Ammattikorkeakoulujen sosiaalialan ja terveysalan koulutus Kokemuskoulutuksen kehittämispäivä.
Ammattikorkeakoulukirjastojen monimuotoinen toimintaympäristö: Rikkaus ja haaste, osa 1 Maija Koponen Rovaniemen ammattikorkeakoulu FinELib kertoo ja kuuntelee:
Itämeri –strategia ja toimenpideohjelmat - mitä uutta odotettavissa Itä-Suomen EAKR – toimenpideohjelman seurantakomitean kokous Kajaani, Neuvotteleva.
Miten vaikuttavuudesta puhutaan? Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia.
Opettamisesta osaamiseen – kehittämisohjelma Metropoliassa Opettamisesta osaamiseen - kehittämisohjelman avausseminaari Leena Koivumäki,
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Helsinki Anu Perttunen.
Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Asiantuntija Sampsa Nissinen.
Miten oppilaitokset voivat hyötyä avoimesta tiedosta? Tietovarastofoorumi Matti Hartikainen Tampereen ammattikorkeakoulu Miksi oppilaitosten.
GOPP –hanketyöpaja Teemaryhmät Ohjausryhmän edustajat SAMOK ry. Projektipäällikkö.
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
Tutkijaliikkuvuuden palvelut –roundtable Kv-kevätpäivät, Seinäjoki Marita Niemelä Tutkimus- ja innovaatiopalvelut.
Maakuntajohtaja Anita Mikkonen
KANSAINVÄLISEN STRATEGIAN TARKOITUS Oppisopimuskoulutuksen kansainvälisen toiminnan tavoitteena on edistää suomalaisen työelämän kansainvälistymistä ja.
© SUOMEN AKATEMIA 1 Suomen Akatemia Tehtävät Myöntää rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen, tutkijankoulutukseen ja tutkimusedellytysten kehittämiseen;
Ammattitaitokilpailut 2020 Skills-laivaseminaari
Vapaaehtoistyön kansallinen strategia – hanke Aspa yhteistyössä Kansalaisareena ry:n kanssa Jatta Vikström
KESKI-POHJANMAA VUONNA 2030 –SEMINAARI Kommenttipuheenvuoro Ennakointiverkosto/Harri Lundell, KPEDU.
Miten tuotetaan digikansalaisia? Näkökulmia ja keskustelua
Tieteen yhteiskunnallinen vaikuttavuus / Suomen tieteen tila ja taso yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy, kun tieto ja osaaminen konkretisoituu muutoksessa.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Koulutus ja tutkimus Opetusministeriön.
SeAMK kehittämisohjelma Kehittämisseminaari Tapio Varmola.
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja.
O PETUSMINISTERIÖ /Jukka Lehtinen / / 1. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden kehittäminen Koulutuspoliittisia tavoitteita:
Tästä pois logo Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina -projekti Verkostotapaaminen Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY.
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Rakennerahastokausi Ammatillisen koulutuksen seminaari Kokkola opetusneuvos Seija Rasku.
Rakenteellinen kehittäminen, Lapin malli Rehtori Pentti Tieranta
Tavoitteena alueellinen osaamiskeskittymä – matkalla Lapin koulutuskonserniin Lapin korkeakoulukonsernin neuvottelukunnan Tulevaisuusseminaari
Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia
Saumat tulevaisuuteen -tapahtuma 2016 Toisen asteen koulutuksen mahdollisuuksia ja odotuksia Raija Meriläinen, opetusneuvos, KT Ammatillisen koulutuksen.
(1) YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2012 – 2017
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Esityksen transkriptio:

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Arviointiryhmän alustavia havaintoja korkeakoulujen vaikuttavuudesta Arviointiryhmä Esitys pj. Veijo Ilmavirta

Korkeakoulut murroksessa 1/2 •Yliopistolaki 2010 ‒ Juridinen asema muuttunut ‒ Rahoitusperusteet muuttuneet ‒ Suunnan muutoksia toiminnassa ‒ Fuusiot •Ammattikorkeakoululaki uudistuu ‒ Hallintomalli ja rahoituspohja muuttuvat ‒ Toimiluvat haettava uudelleen syksyllä 2013 ‒ Yksikköhintarahoituksen suuri leikkaus , M€ ‒ Koulutuspaikkoja vähennetty ‒ Verkoston harventamispaineet? •Ikäluokkien pieneneminen •Väestöpaineet Helsingin metropolin alueella ‒ Fuusiot ja liittoutumat

Korkeakoulut murroksessa 2/2 •Poliittiset linjaukset hallitusohjelmassa ‒ Aluepolitiikasta kilpailukyky- ja innovaatiopolitiikkaan •Suomesta maailman kilpailukykyisin kansa v •Korkeakoulut keskiössä elinkeinoelämän kanssa ‒ OKM:n ja TEM:n linjaukset ‒ Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset •Globaalit haasteet ja EU •Ydinkysymys: Miten korkeakoulut vastaavat näihin haasteisiin?

Yliopistojen vaikuttavuus •Yliopistolaki ja sen täydennykset ‒ Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. ‒ Yliopistojen kolmas tehtävä •Painoarvo OKM:n rahoitusmallissa? Strategiarahoitus? •Omakohtainen into toteuttaa kansallisen kilpailukyvyn vuoksi?

Ammattikorkeakoulujen vaikuttavuus •Ammattikorkeakoululaki ‒ Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulujen tulee edistää elinikäistä oppimista. ‒ OKM:n tuloskriteereissä jonkinlainen vaikutus TKI:n kautta?

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Alustavia havaintoja

ESR- ja EAKR-rahoitus v Lähde: TEM

ESR- ja EAKR-rahoitus v. 2011

Wepropol-kysymykset A. Korkeakoulunne keskeisimmät tavoitteet ja tehtävät yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehittämisessä sekä kansainvälisen kilpailukyvyn edistämisessä (1-8) B. Yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden tulokset ja niiden arviointi (9-16) C. Yhteistyö ja verkostot (17-20) D. Esimerkkejä parhaista käytänteistä (21-23)

Korkeakouluverkosto 1/2 •Edelleenkin kaksi rinnakkaista järjestelmää (duaalimalli), ei yksi monipuolista yhteistyötä tekevä kansallinen korkeakouluverkosto ‒ Eräiden yliopistojen strategioissa ei ole mitenkään huomioitu ammattikorkeakouluja, ei edes mainittu ‒ Toisaalta lähes jokainen amk puhuu yliopistoyhteistyöstä •Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen merkittävät yhteistyömuodot ovat enemmänkin poikkeuksia kuin sääntö ‒ Esimerkkeinä hankkeet, allianssit, metropoliyhteistyö •Tampereen Unipoli -yhteistyö (TaY, TTY ja TAMK) •Kysymys: Löytyisikö duaalimallille uusi tulevaisuuteen tähtäävä sisältö vaikuttavuuden kautta?

Korkeakouluverkosto 2/2 •Tutkimustehtävän työnjako on edelleen epäselvä ja kiistanalainen ‒ Yliopistoilla vuosisataiset perinteet tutkimuksessa ‒ Ammattikorkeakouluja ei arvosteta riittävällä tavalla tutkimuksen tekijöinä ja TKI-rooli on vielä jäsentymätön •Tutkimuksessa on tilaa ja kysyntää kummallekin ‒ Soveltava käytännönläheinen tutkimus ei ole pois tieteellisestä tutkimuksesta mutta on yhteiseksi eduksi •Ehdotus: Etsitään ratkaisuja korkeakoulujen tutkimustoiminnan yhdentämiseen alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen vaikuttavuuden kautta. Niin tehden vahvistamme Suomen kansainvälistä kilpailukykyä

Vaikuttavuus strategioissa 1/2 ‒ Harva korkeakoulu määritteli vastauksissansa vaikuttavuuden: se kuvataan leiketeksteillä virallisesta strategiasta ‒ Yliopistojen strategioissa kolmas tehtävä on taka-alalla niukassa sivuroolissa. Esim. aluekehittämistä, jos yleensä on esillä, rakennetaan tutkimuksen ja koulutuksen osana ja sisällä - tutkimuksen ja koulutuksen ehdoilla •Vain muutama yliopisto määrittelee aluekehityksen uskottavalla tavalla omana todellisena tehtävänä •Hyvä esimerkki: Lapin yliopisto, Jyväskylän yliopisto

YVV Jyväskylän yliopistossa •” Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen (YVV) kulmakiviä ovat perustutkimus ja soveltava tutkimus sekä koulutus, jotka toimivat ensisijaisina välineinä yhteiskunnan kehittämisessä. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus käsitetään Jyväskylän yliopistossa kaksoisstrategisina tehtävinä. Ensimmäiseksi yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus otetaan huomioon kaikessa yliopiston toiminnassa (horisontaalinen tehtävä). Kaiken koulutuksen, tutkimuksen ja asiantuntijuuden tulisi tapahtua vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sitä kehittäen. Jyväskylän yliopisto toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa toiminnan ennakoinnista ja suunnittelusta toiminnan seurantaan ja arviointiin saakka. Toiseksi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tehtäväkentässä on strategisia ja muuttuvia painopistealueita. Nämä edellyttävät erityisiä kehittämistoimia, ja niiden katsotaan olevan kriittisiä tehtäväalueen kehittymisen kannalta.”

Vaikuttavuus strategioissa 2/2 •Ammattikorkeakoulujen vaikuttavuus on kytketty tiukasti alueeseen, joskus myös valtakunnallisesti ja/tai kansainvälisesti ‒ Lähes kaikilla ammattikorkeakouluilla on vahva halu hakeutua tiiviiseen yhteistyöhön yliopistojen kanssa •Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun yhteistyö ‒ Muutamia omaperäisiä vaikuttavuuden ja aluetehtävän määritelmiä esitettiin vastauksissa •Kysymys: Miten yliopistot ja amk:t löytäisivät toisensa ja aloittaisivat yhteisen strategisen tutkimus- ja kehittämistyön?

Vaikuttavuuden toimenpiteitä •1. Yliopisto vastaa yhdessä sidosryhmiensä kanssa tulevaisuuden osaamistarpeista. 2. Yliopiston tutkimuksella ja koulutuksella on merkittävä asema Suomen, Euroopan unionin ja Venäjän välisessä yhteistyössä. 3. Yliopisto vahvistaa yritys- ja työelämäyhteistyötä. 4. Yliopisto kehittää laaja-alaista sidosryhmäyhteistyötä. 5. Yliopisto tukee alueen kansainvälistymistä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. 6. Yliopisto tehostaa keksintöjen ja innovaatioiden hyödyntämistä. 7. Yliopisto edistää ja tukee akateemista yrittäjyyttä ja tutkimuslähtöistä uutta liiketoimintaa. 8. Yliopisto osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa asiantuntijuudellaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. 9. Yliopisto toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Yliopistokeskukset •Yliopistokeskukset mainitaan yliopistolaissa •Eduskunta: lakialoite 51/2011 yliopistolain muuttamiseksi •”(Yliopistokeskusten) Osaamistason nostamisen perusta on alueeseen liittyvässä kansainvälisen tason tutkimuksessa ja tutkimukseen perustuvassa opetuksessa. Siksi yliopistokeskusten rooli yhtenä yliopistojen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toteuttajana tulee jatkossakin ottaa huomioon.” •Seinäjoen yliopistokeskuksen (Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistot, Sibelius-Akatemia sekä Tampereen teknillinen yliopisto) Epanet – yhteistyöverkosto. •Porin yliopistokeskus ‒ Emoyliopistojen ja yliopistokeskusten vastauksissa erilaisuutta •Kysymys: Miten yliopistokeskusten painoarvoa onnistuttaisiin lisäämään vaikuttavuuden eduksi? Miten amk:t kunnolla mukaan?

Kolmas tehtävä •Nyt kolmas tehtävä ja sen toteuttaminen määrittyy ensisijaisesti korkeakoulujen omien strategisten tavoitteiden parhaan toteutumisen näkökulmasta? •Kysymys: Tulisiko korkeakoulujen kolmas tehtävä määritellä vaikuttavuuden ja aluekehittämisen näkökulmasta Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn hyväksi?

12. Mikä on ollut korkeakoulunne aluekehitystoiminnan tulosten merkitys Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta? •Satsaus alueen keskeisille osaamisaloille •Relevantin osaamisen tuottaminen työelämään •Osaamisen tason nosto •Tasokas tutkimus ja opetus •Alueellisen innovaatioympäristön kehittäminen •Yrittäjyyden edistäminen •Kansainväliset kumppanuudet sekä verkostot •Kv-opetus ja kansainväliset opiskelijat •Maantieteellisiä painotuksia kansainvälisessä toiminnassaan •Uudet, avoimet innovatiiviset toimintatavat •Eriarvoisuuden vähentäminen •Vienti korkeakoulujen omana toimintana »Yhteenveto kaikkia Suomen korkeakouluja koskeva

14. Mitä esteitä kohdattu vaikuttavuuden toteuttamisessa •Vaikuttavuus on täsmentymätön käsite, ei mittareita •Vaikutuksen mittaus haasteellista •Kolmas tehtävä tulisi määritellä •Alueen ja yliopiston yhteisen intressin näkemättömyys •Yliopistoista puuttuu yvv:n osalta kannustavuus •Yliopistot heikohkoja omarahoitusosuuksien maksajia •Haastava talous- ja markkinatilanne •T&K –toiminnan rahoituksen epävarmuus •Asenneongelmia ammattikorkeakouluja kohtaan •Ei ole ollut esteitä

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Innostusta ja menestystä seminaarille!