Antti Teittinen & Maija Hirvonen Inkluusio haastaa ammatillisen erityisopetuksen Vammaistutkimuksen päivät 2012 Turku Antti Teittinen & Maija Hirvonen

Johdanto Inkluusio/ekskluusio-dikotomian yhteiskuntapoliittisen merkityksen kautta tarkastellaan ammatillisen erityisopetuksen ilmiökokonaisuutta ja siihen kohdistuvan interventionistisen politiikan sisältöä Intervention esimerkkinä on kansainvälinen Towards Inclusive Learning Environments hanke (myöh. TILE-hanke), jossa tarkoituksena on pyrkiä inklusiivisiin käytäntöihin tunnistamalla eksklusiivisia – uloslyöviä käytäntöjä Ekskluusio sekä makro- että mikrotasolla tarkoittaen lainsäädäntöä, koulutuspoliittisia rakenteita, ammatillisten erityisoppilaiden koulutuspolkujen muotoutumista sekä annettavan opetuksen käytäntöjä.

Inkluusio Lyhyesti sanottuna inkluusio tarkoittaa ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisia oikeuksia. Inkluusioon sisältyy myös ihmisten vastuullistaminen velvollisuuksina ja aktivoivana yhteiskuntapolitiikkana. Inkluusio/ekskluusio-dikotomia ei ole yksilötason kysymys, vaan yhteiskuntien ja sen politics- ja policy-tasoja kuvaava ideologia ja käytännöllistä kuvausta. Ideologiat ja käytännöt kuitenkin näyttäytyvät erittäin hyvin yksilökohtaisesti esimerkiksi hyvinvointipalvelujen saatavuudessa. Kuinka nyky-ihminen sitten saavuttaa itsetietoisuuden ja toimimisen mahdollisuuden modernissa yhteiskunnassa. Onko edes mahdollista, että varsinkin syrjäytymisalttiiden ihmisten keskuudessa inklusiiviset mahdollisuudet koskaan näyttäytyvät.

Inkluusio Usein ekskluusio ei ole tarkoituksellista, vaan kyse on yhteiskunnallisista mekanismeista, jotka tuottavat ekskluusiota. Vastaavanlainen ilmiö on nähtävissä myös suomalaisessa koulutuspolitiikassa ammatillisessa erityisopetuksessa.

Towards Inclusive Learning Environments – TILE- hanke Hankkeeseen (Leonardo-hanke) osallistuvat Suomi (Jyväskylän ammattikorkeakoulu), Viro (University of Tartu), Tsekki (Masaryk University), Englanti (University of Northampton, Oxford & Cherwell Valley College), 11/2011-10/2013 TILE-hankkeen päätavoiteena on kehittää inklusiivista koulutusta ammatillisissa oppilaitoksissa. Tavoitteena on kehittää työkalu oppilaitosten inklusiivisen koulutuksen kehittämistyön tueksi. Työkalu pohjautuu Booth & Ainscown (2002) Index of Inclusion-työkirjaan.

Towards Inclusive Learning Environments – TILE- hanke Koska inklusiivinen koulutus on abstrakti käsite, mikäli sitä ei kiinnitetä kontekstiin, hankkeen pyrkimyksenä oli ennen kaikkea kontekstoida työkalu sopivaksi ammatillisen koulutuksen erityispiirteisiin. Keskeisiä samanlaisuuksia ja erilaisuuksia hankkeeseen osallistuvissa maissa (kyselyn tuloksia): Suuria eroja erityisesti erityisopetuksen määrittelyssä, jotka ainakin osittain selittyvät järjestelmätason eroilla. Esim. Tsekin tasavallassa erityistä tukea tarvitsevista ammatillisen koulutuksen osallistujista 2/3 opiskelee erityisoppilaitoksissa, Suomessa tilanne on päinvastainen.

Towards Inclusive Learning Environments – TILE- hanke Kuitenkin inklusiiviset pyrkimykset ovat Suomen ja Tsekin koulutuspoliittisissa tavoitteissa. Erityisopetuksen erilainen määrittely heijastuu myös erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden nimeämiseen – tuen tarpeen määrittelyyn. Englannissa erityisopetuksen tarpeen määrittäminen on tarkimmin ohjattu. Virossa on käynnissä voimakas kehittämisvaihe ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen suhteen ja sitä kautta myös inkluusion käsitteen laajentamisessa koskemaan perusasteen jälkeistä koulutusta yhtälailla.

Towards Inclusive Learning Environments – TILE- hanke Suomessa erityisen tuen tarpeen määrittely ammatillisissa oppilaitoksissa lväljin: varsinaista diagnoosia tai virallista lausuntoa erityisopetuksen tarpeesta ei välttämättä tarvita, vaan tuen tarpeen kartoittaminen katsotaan oppilaitosten tehtäväksi. Kaikissa neljässä maassa kiinnitetään erityistä huomiota transitiovaiheisiin sekä perusasteelta eteenpäin että ammatillisesta koulutuksesta työelämään.

Johtopäätöksiä Kun tarkastellaan ammatillisen koulutuksen kehittämistä kohti inklusiivisuutta, joudutaan väistämättä pohtimaan nykymuotoisen erityisopetuksen tausta-ajatuksia. Erityisopetuksen tukijärjestelmien kehittämisessä on taustalla erityispedagoginen traditio. Koska tieteenalana erityispedagogiikka on kohdistunut pääasiassa lapsuusikään, nuorten ja aikuisten näkökulman jää vähälle huomiolle. Mikä on ammatillisen erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen ero? Inkluusiossa ei ole kysymys vain sen pohdinnasta, missä erityistä tukea tarvitseva henkilö opiskelee tai siitä, toteutuuko kaikkien opetus samassa ryhmässä. Inkluusiota voidaan tarkastella oppimisympäristöjen, opetussuunnitelmien, tavoitteiden ja strategioiden yhteisyyden tai erillisyyden näkökulmasta. Eri vaiheissa kohti inklusiivista koulutusta tarkastellaan opetuksen periaatteiden, opetussuunnitelmien, tavoitteiden ja menetelmien erillisyydestä päästään kohti kaikille yhteistä ja sopivaa tasoa. Tällöin erityisopetus on käytännön tasolla sulautunut osaksi yhteistä tavoitteistoa ja opetuksen toteutusta. (Lewis & Norwich 2005)