DECOMBIN LOPPURAPORTTI - TIIVISTELMÄN LUONNOS Kaupunkisuunnittelun innovatiivinen johtaminen MUD Handbook - Management of Urban Design TKK/Arkkitehtiosasto, TKK/YTK, TTY/Arkkitehtiosasto, OY/Arkkitehtiosasto, HY/Yksityisoikeuden laitos Työ valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä. Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä ”Think integrative, act iterative”

0 Introduction - Kenelle raportti on tarkoitettu ja miten sit ä k ä ytet ää n? * Hankel ä ht ö inen = hyv ä ksyttyjen ohjelmien ulkopuolelta k ä ynnistyv ä hanke, jossa suunnittelua on viety paljon eteenp ä in ennen tuomista viralliseen kaavaprosessiin * Kaavoituksen ja kiinteist ö kehityksen v ä liss ä olevat yksitt ä iset kehityshankkeet ovat kaupunkien kehitt ä misen keskeisi ä v ä lineit ä. * Kaavoista kaupunkioperaatioihin: Painopiste kaavoista hankeosapuoliin ja heid ä n intresseihins ä * Kaupunkisuunnittelun toimintaympäristön kompleksisuuteen vastataan joustavilla suunnitteluratkaisuilla. Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä

1 Perfect Match - Keist ä koostuu hyv ä hankeryhm ä ? * Integroiva hankekehitys = aloitteellisten osapuolien strateginen l ä hestymistapa neuvotteluihin * Integroivan hankekehityksen toteuttamiseksi neuvotteluja ja niihin valmistautumista voidaan tarkastella toisiinsa limittyvinä vaiheina. Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä

2 Togetherness - Miten hankeryhm ä saadaan toimimaan yhdess ä ? * Oleellista on neuvottelujen keskittyminen intresseihin, eli asioihin, jotka osapuolet kokevat tärkeiksi (ratkaisujen sijaan). Intressejä voidaan tyydyttää lukuisilla erilaisilla ratkaisuilla. * Ratkaisuja etsitään yhteisten lähtökohtien pohjalta; pyritään vähitellen sopimukseen ja lopulliseen suunnitteluratkaisuun, jonka kanssa kaikki osapuolet ”voivat elää”. * Julkisia hankintoja koskevat normit voivat aiheuttaa ongelmia. Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä

3 Creating Attraction - Mik ä on hankel ä ht ö isen suunnittelun tarkoitus ja miksi? * Kaupunkisuunnittelussa kyse ei tarpeiden tyydytyksest ä, vaan niiden luomisesta ja houkuttelemisesta; vetovoiman kehitt ä misest ä uusien urbaanien strategioiden avulla. * Alueiden ja kaupunkien välisessä kilpailussa menestyminen vaatii orientaatiota kansainväliseen, samanaikaisesti sosiaaliseen, tilalliseen ja taloudelliseen kilpailuun onnistuneilla projekteilla. * Hankkeeseen saadaan lis ä arvoa mielikuvien ja odotusten johtamisella. * Tilanneherkät, itseorganisoituvat ruohonjuuritason hankkeet täydentävät isoja strategioita konkreettisesti. Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä

4 Setting in Context - Paikalliset eroavaisuudet huomioon * Alankomaissa suunnittelu nähdään jatkuvana, vuorovaikutteisena prosessina, johon yksityinen osapuoli tulee varhaisessa vaiheessa mukaan. * Prosessin eri vaiheiden päällekkäisyys mahdollistaa laadun ohjaamisen ja varmistamisen usealla sektorilla samanaikaisesti. * Kaavoittajalla on tärkeä rooli kokonaisvaltaisen laadun ohjaamisessa sekä kaavoituksen koordinoinnissa – hän on sekä vuorovaikutusagentti että ”supervisor”. * Joustavat käytännöt ovat mahdollisia myös Suomessa (esim. kaavoitusvaiheen sekä rakennusvaiheen suunnittelun ja toteutuksen ohjauksen välisten prosessien limittäminen). * Suomessa avainasemassa on eri osapuolten asenteellinen halu muuttaa suunnittelukäytäntöjä – avoin keskustelu osapuolten intresseistä ja hankkeen tavoitteista (reunaehtojen mukaisesti). Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä

5 Starting Slow to Go Fast - Miten suunnitteluprosessiin l ä hdet ää n? * Päätä, aloitatko keskustelun muiden kuin aloitteellisten osapuolien kanssa. Jos kyllä, kartoita intressit yhteisesti eri osapuolien kesken. * Keskustelun parametrien m ää ritt ä minen tapahtuu ideaalisti toiminnallis-rakenteellisia etuk ä teisvaihtoehtoja v ä ltt ä m ä ll ä. * Informaation lis ää ntyminen ei aina johda parempaan suunnitteluun; tarvitaan yksinkertaisia valvontaj ä rjestelmi ä kompleksisille prosesseille. * Kunnan maapolitiikan toteuttamisvälineistä parhaiten projektilähtöiseen ajatteluin sopii maankäyttösopimuksiin perustuva lähestymistapa. * Maankäyttösopimuksilla voidaan hallita riskejä ja jakaa hankkeesta syntyvää arvonlisää julkisen ja yksityisen välillä * Sopimusmekanismeihin liittyy kuitenkin kaavoituslainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, jotka tulee huomioida sopimusmekanismeja suunniteltaessa. * Hankintalainsäädäntö ei yleensä ole esteenä kumppanuushankkeelle. Riskin toteutumiseen voidaan vaikuttaa sopimusten muotoilulla. Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä

6 Project Tools - Projektity ö kalut * Ajattele integroivasti, toimi iteroivasti: tilanneherkkyyteen pohjautuen p ää st ää n hallittuun esiintuloon ja palautteen hy ö dynt ä miseen. * Hankelähtöinen yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu on hyvä esimerkki monimuuttujien kompleksisesta prosessista, jossa voidaan hyödyntää diagrammista ajattelua. * Kaaviot ovat työkaluina suunnittelua mahdollistavia pikemminkin kuin sitä sitovia. * Vaihtoehtoisia konsepteja tulisi esittää diagrammeilla, jotka herättävät suunnittelijaryhmässä ja osallisissa oivalluksia ja kannustavat suunnittelupäätösten tekemiseen ja yhteistoimintaan. Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä

7 Fitting in a Player's Strategy - Mik ä on osapuolikohtaisten strategioiden merkitys? * Kunnan maapolitiikka vaikuttaa keskeisesti projektilähtöisyyden syntyedellytyksiin * Berliinin kaupunki on esimerkki toisiaan täydentävistä kehystävästä, kokonaisvaltaisesta strategiasta ja kaupunginosakohtaisista PPP-hankkeista, joissa on konsultteina ”urbaaneja tuottajia”. Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä

8 Urban Design Management - Millaisia yleisratkaisuja kiinteist ö kehityksen ja kaupunkisuunnittelun risteyksess ä voidaan k ä ytt ää ? * Toteutuksen yhdenmukaisuus on varmistettava integroivan neuvottelun hengessä ja panostettava osapuolien suhteiden kehittämiseen. * Osapuolikohtaisten UDM-taitojen lisäksi voi olla kolmas taho, kuten UDM:n periaatteet hallitseva suunnittelijakonsultti. Tämä voi toimia välittäjänä ja prosessin johtajana. * Kaupungin ja muiden hankeosapuolien välissä voi toimia verkostointi-, markkinointi- ja imagokonsultti, esimerkkinä Berliinin tapaukset. * Neuvotteluvoiman ja riskinhallinnan tueksi tarvitaan ”BATNA” eli vaihtoehtoinen tyydyttävä kehityskulku, mikäli sopimukseen ja ratkaisuihin ei päästä. Kaupunkisuunnittelun tutkimustulokset käytäntöön Armi-päivä