Metallityöväen liitto pähkinänkuoressa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
TUKEA TYÖNANTAJUUTEEN Työehtosopimus ja palvelut työnantajille
Advertisements

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry
MERIMIES-UNIONI.
Työaikalain soveltaminen, ylityö ja sen korvaaminen
Työnantajan velvollisuudet käytännössä
UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI VUOKRATYÖSEMINAARI Uudenmaan työsuojelupiiri Lea Piho.
Hampuri, Saksa Löytää suunta, joka mahdollistaa Lions Clubs Internationalin saavuttavan sen täyden potentiaalin kansainvälisenä.
TEKNIIKAN JA TIEDON TOIMIHENKILÖT TTT RY
TES-prosessi helluntaiseurakunnassa Markku Luoma Vesa Pylvänäinen.
YHDISTYS TYÖNANTAJANA
Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry
LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET
Mannerheimin Lastensuojeluliitto. MIKÄ MLL? • Valtakunnallinen järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden oikeuksien ja etujen hyväksi •
Akavan Erityisalat Yliopiston työmarkkinatutkimus Akavan Erityisalat ry.
Kuumat oltavat? … kaikissa liemissä ei tarvitse kiehua itse.
Tehnyt:Juho ja Aaro. Jäsenedut 0 Työehtosopimus on tärkein ammattiliiton jäsenyyden tuoma etu. Sillä sovitaan mm. mitä työstä kuuluu maksaa.,
YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA
PÄIVÄKODIN HENKILÖSTÖN TYÖAIKA Laadittu
LUOTTAMUSMIEHEN MUUTOS Erikoistutkija Tapio Bergholm, SAK Mauno Koivisto: Sosiaaliset suhteet Turun satamassa Työnantajia ei työrauhan parantaminen kiinnosta:
GOLF-ALAN JÄSENSELVITYS SYKSY 2006 Tarkoitus * selvittää jäsenkentillä noudatettavia työehtoja ja niiden kehittämistarpeita Toteutus * 70 toimitusjohtajille.
Uuden työehtosopimuksen keskeinen sisältö Otaniemi
Työmarkkinajärjestelmä
Työelämän lainsäädäntö ja ristiriitojen ratkaisu
Hyvä tietää palvelussuhteeseen liittyvistä asioista
TYÖEHTOSOPIMUS JA PALKKA
TYÖAIKAAN LIITTYVIÄ SÄÄDÖKSIÄ JA SÄÄNNÖKSIÄ
Ann Selin Parempi Suomi-seminaari Työntekijän asema tulevaisuuden työelämässä Puheenjohtaja Ann Selin.
KVTES luku IV vuosilomalaista johtuvat muutokset 2013
Työmarkkinatutkimus 2012 Yksityinen sektori
Näin järjestät tapahtumia ja koulutusta ViSiOn kanssa Ville Ylikahri
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Akavan Erityisalat Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2009.
Työsuhteen ehtojen muuttaminen Itellan ylemmät toimihenkilöt
Itellan ylemmät toimihenkilöt ry VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS Ja INFORMAATIOLOGISTIIKKA-ALAN YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN.
TYÖSOPIMUS.
Seinäjoki kisa A Tuomari: Tytti Lintenhofer ALO 12kyl, 4pys Kyl:
1 Akavalaisten ja kaikkien palkansaajien palkkatietoja Lähde: Tilastokeskus n Palkkarakennetilasto 2007, diat 2-24 n Sektorikohtaiset palkkatilastot.
Yhteistoimintalaki ja Yt:n organisointi
Tornion kaupungin etsivä nuorisotyö
Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry Toimitusjohtaja Harri Hietala Näkökulma työnantajaliitosta
Työsuhteen vähimmäisehdot
Ammattiosastojen tavoittekysely neuvottelukierrokselle 2011.
Järjestäminen Luottamusmieskonferenssi Kiljava opisto 11. lokakuuta
SAK Paikallinen sopiminen
Euroopan talous- ja rahaliitto EMU: Kehitetty jo n. 30 vuotta Ensimmäinen vaihe 1979 => valuuttakurssit Vuonna 1999 kytkettiin 12 maan valuuttakurssit.
Mikä ihmeen PAM? Mitä PAM tekee?

Nuoret Tutkijat Määräaikaiset työsuhteet ja muuta nuoren tutkijan työsuhteeseen liittyvää Mia Weckman
Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ.
VALTAKUNNALLINEN KOULUTUS - Tee itsellesi tilaa ja heittäydy opiskelemaan oman opistomme pyörteisiin! Lähetä huolellisesti täytetty ay-liikkeen kurssihakemus.
 ASIOITA, JOITA SINUN OLISI HYVÄ TIETÄÄ TYÖELÄMÄSSÄ OLLESSASI.
Miksi kuulua Tehyyn Esa Lehtopuro 10 /2016.
Työelämässä eivät vallitse viidakon lait
Työsuhde pähkinänkuoressa
Nuoren luottamusmiehen arkea
HEI JA TERVETULOA MEILLE!
TYÖEHTOSOPIMUS JA TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT
YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA
TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT
Tervetuloa töihin! Hyvää kesää työn merkeissä!
Nuoret ja työlainsäädäntö
TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT
TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
Työsuhteen käsite Työoikeudellisen sääntelyn perusperiaatteet
Työsuhteen käsite Työoikeudellisen sääntelyn perusperiaatteet
TULOPOLITIIKKA KERTAA YH1 -Työehtosopimus → Yleissitovuus
Suomen suurin suun terveydenhoitoalan ammattiliitto Yli 6000 jäsentä
Suomen suurin suun terveydenhoitoalan ammattiliitto Yli 6000 jäsentä
Suomen suurin suun terveydenhoitoalan ammattiliitto Noin 6000 jäsentä
Suomen suurin suun terveydenhoitoalan ammattiliitto Noin 6000 jäsentä
Esityksen transkriptio:

Metallityöväen liitto pähkinänkuoressa Perustettu 1899. Maan suurin teollisuuden ammattiliitto. Jäseniä n. 167 308, jotka kuuluvat 320 ammattiosastoon. jäsenistä on naisia n. 21% jäsenistä on alle 35-vuotiaita kolmannes Liitto solmii kymmenen työehtosopimusta Yli 1900 pääluottamusmiestä työpaikoilla valvoo sopimusten noudattamista. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n jäsen. Pohjoismaiden teollisuustyöntekijät (IN), Euroopan Metallityöläisten Yhteisjärjestö EMY:n ja Kansainvälinen Metallityöläisten Liiton (IMF) jäsen. Kone- rauta- ja metallityöväenliitto perustettiin 21.-23.6.1899 Helsingissä. Vakiintuneinta jäsenjoukkoa olivat Helsingin, Tampereen, Turun, Viipurin, Kotkan ja Porin metallimiehet. Myös Oulussa ja Vaasassa järjestäydyttiin ensimmäisten joukossa. Kaikki jäsenet liittyvät ja kuuluvat ammattiosastoihinsa, jotka muodostavat liiton. Jäseniä n. 167.300. 10 työehtosopimusta lueteltu kohdassa työehtosopimukset. Metalliliitto on: Suomen suurin teollisuusliitto – n. 167 308 jäsentä (12/2008) 320 ammattiosastoa, 51 seuturyhmää, 6 toiminta-aluetta/aluejärjestöä 32 449 naista, 44 000 alle 35-vuotiasta. (esimerkki paperiliitossa n. 47 000 jäsentä, joista 36 000 miehiä. Lähde: Paperiliiton nettisivut 24.1.2007) Järjestäytymisaste n. 90% Yli 60 % Suomen viennistä, Teknologiateollisuuden kokonaistuotannosta viedään ulkomaille n. 70 %. Työllisyysvaikutus n. 600 000 (lähde: Teknologiateollisuuden nettisivut 24.1.2007) työpaikkaa - n. 1/4 kaikista työssäkäyvistä saa elantonsa suoraan tai välillisesti Teknologiateollisuuden alan tuotteista tai palveluista. Metallimiehet ja naiset valmistavat laajasti erilaisia tuotteita suomalaisten ja muunmaalaisten arkeen. Laivat, Kännykät, junanvaunut, korut, panssarivaunut, Digiboxit, Hissit etc. vain esimerkkinä mainittuina. Näistä saadaan: Metalli on iso liitto, - ei yksittäinen saareke jossain.

Metallityöväen liiton perustehtävä Yhteistoiminnan avulla jäsenten työ- ja palkkaehtojen parantaminen. Metalliliiton neuvottelemat ja solmimat työehtosopimukset määrittelevät palkkaperusteet, maksettavan palkan vähimmäistason sekä muut työsuhteessa noudatettavat ehdot. Metalliliitto toimii jäsenten yhteiskunnallisen aseman ja sivistystason kohottamiseksi. Lisäksi Metalliliitto edistää työsuojelun kehittämistä yritysdemokratian toteuttamista ammatillista koulutusta Liiton perustehtävät lueteltu. Metallin arvot: *Jäsenlähtöisyys *Jatkuva kehitys *Avoimuus ja demokratia * Oikeudenmukaisuus ja solidaarinen yhteisvastuu * Tasa-arvo * Työ ja hyvinvointi * Itsenäisyys ja yhteistyökyky

Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2009 - 2012 on voimassa 1. 10 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2009 - 2012 on voimassa 1.10.2009 - 30.9.2012 välisenä aikana. Jäsenmaksu 1,7 % bruttotuloista koostuu, 0,905 % liiton talouden ja kustannusten hoitoon, 0,6 % työttömyyskassaan ja 0,195 % palautetaan ammattiosastoille osaston kustannusten hoitoon. Liitolla on töissä kolme lakimiestä, jotka toimivat jäsenten asianajajina eri-mielisyys asioissa. Ammattiosaston jäsen voi saada liitolta oikeusavustusta, jos hän on ollut ennen oikeusavun tarvetta ammattiosaston jäsen vähintään kuusi kuukautta ja maksanut jäsenmaksunsa vähintään kuudelta kuukaudelta. Kaikki Metallityöväen Liiton jäsenet voivat käyttää Murikka-opiston tarjoamia koulutusvaihtoehtoja. Samoin ammattiosastot järjestävät koulutusta omille jäsenilleen. Työpaikoilla tapahtuva työsuojelun lakimääräykset ja muut asetukset löytyvät esim. työturvallisuuslaista ja työehtosopimuksesta (lisää kohdassa työsuojelu). Jäseneduista maininta Jäsenyys –kalvossa. Suomen suurimpana teollisuusliittona Metalliliitto pyrkii toiminnallaan tukemaan muidenkin "työläisten" aseman parantamista yhteiskunnassa.

Jäsenyys Ammattiosastossa jäsen osallistuu työpaikkansa luottamusmiehen valintaan joka toinen vuosi osaston puheenjohtajan ja toimikunnan muiden jäsenten valintaan vuosittain osaston toiminnasta päättämiseen vuosittain työhuonekunnan toiminnasta päättämiseen vuosittain aloitteiden tekemiseen työehtosopimusneuvotteluihin Joka 4. vuosi jäsen voi olla ehdolla ja äänestää liittokokousedustajia osallistuu liittokokousaloitteiden valmisteluun ammattiosastoissa Jäsenille järjestetään erilaisia kursseja ja tapahtumia pitkin vuotta Jäsenkortilla jäsen saa lukuisia etuja esim. polttoaineesta, vakuutuksista, pankkipalveluista, hotellimajoituksesta yms. Vaalikelpoiseksi liittokokousehdokkaaksi vaaditaan 6 kk jäsenyys ja että jäsenmaksut on hoidettu ennen ehdokaslistojen sisäänjättöä. Äänioikeus liittokokousvaaleissa saavutetaan, kun on maksanut jäsenmaksua 3 kk ennen ensimmäistä vaalipäivää. Liitolla on ryhmävakuutus If vahinkovakuutusyhtiön kanssa, jolla on vakuutettu kaikki jäsenet liittymispäivästä jäsenyyden päättymispäivään asti. Tähän vakuutuksen sisältyy; Pysyvän haitankorvaus (esim. 100 % invaliditeettitapauksissa 25 229 euroa vapaa-aikana sattuvissa tapaturmissa). Matkustajavakuutus (esim. enintään 45 vuorokautta kestävillä vapaa-ajan ulkomaanmatkoilla sattuneet tapaturmat tai sairastumisesta aiheutuvat kulut). Järjestövakuutus (antaa vakuutusturvaa osallistuessasi liiton tai ammattiosaston järjestämiin tilaisuuksiin). Metallin jäsenkortti toimii vakuutuskorttina myös ulkomailla jolla saa useimmiten sairaanhoitopalvelut ilmaiseksi korttia näyttämällä. Matkatavarat eivät kuulu vakuutukseen. Lisätietoa Metallin virkistyspaikoista saa www.metalliliitto.fi, ammattiosastoilla on myös paljon omia vapaa-ajan viettopaikkoja

Työehtosopimus Metallityöväen liitto solmii 10 työehtosopimusta: metalliteollisuus malmikaivokset jalometalliala pelti- ja teollisuuseristysala auto- ja konekorjaamot energia-ala mekaanisen metsäteollisuuden korjaamot televiestintäala puolustusministeriön työpaikat auto- ja konekauppa Työehtosopimuksella sovitaan alan vähimmäistyöehdot, mm: palkat, työaika ylityökorvaukset, sairausajan palkka vapaapäivät Metallin työehtosopimukset (10) ovat kaikki yleissitovia. Huomioitava, että työehtosopimuksessa määritellään minimipalkat ja etuudet. Työnantaja voi maksaa myös korkeampaa palkkaa tai antaa parempia etuuksia. Työehtosopimus sitoo alan työnantajaa, oli tämä järjestäytynyt tai ei. Työehtosopimus on oltava nähtävillä työpaikalla.

Työsopimus Työntekijä tekee työsopimuksen työnantajan kanssa. Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Työsopimuksessa tulisi ilmetä ainakin: Työnantaja Työntekijä Työsuhteen voimassaolo Työn suorittamispaikka Työtehtävä Noudatettava työehtosopimus Palkkauksen perusteet Työaika Muut sovitut ehdot Päiväys ja allekirjoitukset Henkilökohtainen sopimus työnantajan kanssa. Työsopimukseen on hyvä kirjata: * työnantajan nimi ja yhteystiedot * työsuhteen alkamispäivä * onko sopimus solmittu toistaiseksi (jatkuva) vai määräajaksi sekä määräaikaisuuden peruste. * onko sovittu koeajasta (enintään neljä kuukautta). * mikä on työtehtävän laatu. * missä on työn vakituinen suorittamispaikka. * mitä työehtosopimusta noudatetaan. * mikä on palkka työsuhteen alussa ja mahdollinen työn vaativuusryhmä. * miten palkka maksetaan ja mikä on palkanmaksupäivä. * millainen työaika on (esim. 8h/päivä ja 40h/viikko). * suorittaako työnantaja liiton jäsenmaksun palkastasi (katso perintäsopimus)? * mahdolliset työpaikan muut käytännöt tai paikalliset sopimukset, jotka tulevat työsuhteen ehdoiksi. Mikäli työsopimukseen kirjataan jotain ehtoja, jotka rikkovat työehtosopimusta tai jotain muuta säännöstöä, ei sopimus näiltä osin ole pätevä.

Luottamusmies On työpaikan työntekijä -mies tai nainen. On työntekijöiden ja ammattiosaston edustaja työpaikalla. Valvoo sopimusten ja lakien noudattamista ja soveltamista. Ylläpitää ja kehittää yrityksen ja henkilöstön välistä neuvottelu- ja yhteistoimintaa ja ylläpitää työrauhaa. Luottamusmiehen valitsevat työpaikan järjestäytyneet ammattiosaston jäsenet. Valinnan järjestää työpaikan ammattiosasto. Luottamusmies toimii neuvottelijana työnantajan ja työntekijöiden välillä, työntekijöiden edustajana.

Työsuojelu Työturvallisuuslaki säätelee työsuojelua. Myös työehtosopimuksessa on työsuojelumääräyksiä. On osa työntekijän oikeusturvaa ja edunvalvontaa. Työnantaja vastaa siitä, että työympäristö ja työolosuhteet ovat turvallisia. Työntekijän on noudatettava annettuja työturvallisuusohjeita. Työntekijät valitsevat keskuudestaan kahden vuoden välein työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen. Työsuojelu

Metallityöväen liiton organisaatio Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Jäsen kuuluu ammattiosastoon. Ammattiosasto kuuluu aluejärjestöön ja liittoon. Aluejärjestö kuuluu liittoon. Metallityöväen liitto Aluejärjestö Ammattiosasto Metalliliiton organisaatio. Jäsen kuuluu ammattiosastoon, joka kuuluu aluejärjestöön (piirijärjestöön) ja liittoon JÄSEN

Päätöksenteko Liittokokous Liittovaltuusto Liittotoimikunta Työvaliokunta Liittokokous Liittovaltuusto Liittotoimikunta puheenjohtaja Riku Aalto sihteeri Matti Mäkelä Työvaliokunta Liittokokous * joka 4. vuosi * jäsenet valitsevat liittokokousedustajat vaaleilla (edustajia 486 vuonna 2008) * päättää toiminnan linjat * valitsee liiton puheenjohtajan, sihteerin ja * muut liittotoimikunnan jäsenet (18) * valitsee liittovaltuuston jäsenet (56) Liittovaltuusto * korkein päättävä elin liittokokousten välillä * kokoontuu tarvittaessa, vähintään kaksi kertaa vuodessa * 56 jäsentä * koostuu työpaikkojen aktiiveista, luottamusmiehistä, osastojen puheenjohtajista yms. Liittotoimikunta * liiton hallitus * kokoontuu noin joka kolmas viikko * 18 jäsentä * Puheenjohtaja Riku Aalto * sihteeri Matti Mäkelä Työvaliokunta * Valmistelee asioita liittotoimikunnalle

Toimintaorganisaatio Edunvalvonta- ja järjestö- ja koulutustoimintoja tukevat toimintasektorit

Palkka Teknologiateollisuuden TES:n (1.10.2009) palkat kalleusluokassa 2 Työnvaativuusryhmittely on 9 portainen. Tvr1 798 senttiä Tvr9 1179 senttiä (henkilökohtainen pätevyys 3% - 25%) Autoalan TES:n palkat kalleusluokassa 2 (henkilökohtainen pätevyys 5 % - 30% Tvr1 924 senttiä Tvr6 1248 senttiä Peruspalkka muodostuu työnvaativuudesta ja henkilökohtaisesta pätevyydestä (joka on määriteltävä 4kk kuluessa työsuhteen alkamisesta). Henkilökohtainen pätevyys määräytyy seuraavasti: ammatinhallinta, monitaitoisuus, työntulos, huolellisuus. TVR= työnvaativuusryhmä Kannattaa käyttää TES:iä. Sieltä 7§ palkat (teknologiateollisuus). Lisäksi voi käyttää apunaan Koulutusaineistoa ”Palkkarakenne 2007” 12. uudistettu painos. Autoalan TES koskettaa autokorjaamoita.

Palkka Säännöllisen työajan tuntipalkat, vuoden 2008 4. vuosineljännes. Metallien jalostus 1690 senttiä Metallituoteteollisuus 1474 senttiä Kone- ja kulkuneuvoteollisuus 1578 senttiä Elektroniikka- ja sähköteollisuus 1449 senttiä Autokorjaamot 1559 senttiä Koko teknologiateollisuus yhteensä 1546 senttiä Tähän kalvoon on laskettu keskityöansiot. Säännöllisen työajan tuntiansio (keskimäärin) = Eri palkkaustapojen mukaan suoritetuista töistä maksettu keskimääräinen palkka + keskimääräinen vuorotyölisä + työajan tasauksesta maksettava keskimääräinen lisä + maksetuista olosuhdelisistä keskimäärä. Käytetty Teknologiateollisuuden vertailutaulukon I saraketta yhteensä.

Metallityöväen Murikka-opisto Metallityöväen Murikka-opisto on ammattiyhdistyskoulutusta ja työyhteisöjen kehittämiskoulutusta tarjoava työelämän kansanopisto. Koulutuksemme on suunnattu pääasiassa aikuisille, työelämässä toimiville Metalliliiton jäsenille. Koulutusalueet: edunvalvonta työsuojelu järjestötehtävät viestintä pitkäkestoinen koulutus tietotekniikka yritysten kehittämiskoulutus tiimikoulutus englanti Avoin kaikille Metalliliiton jäsenille. Sijaitsee Tampereen Teiskossa. Perustettiin 1977 Vuosittain n. 160 kurssia ja yli 3300 opiskelijaa. Murikka-opisto Suomen Ilmakuva Oy www.murikka-opisto.fi

Oppilasjäsenyys On ilmaista Oppilasjäsenellä oikeus osallistua liiton järjestämiin kursseihin yms. tapahtumiin esim: oppilasjäsen tapaamiset Toiminta tutuksi –kurssit Ensiaskel edunvalvojaksi -kurssi Nuorten kesäpäivät Nuorisojaostojen järjestämät tilaisuudet Oppilasjäsenellä ei ole oikeutta: äänestää liiton vaaleissa työtaistelukorvaukseen oikeudelliseen tukeen Oppilasjäsen on ns. kannatusjäsen. Oppilasjäsen saa osallistua ammattiosaston, aluejärjestön (piirijärjestön), seuturyhmän tai liiton nuorten järjestämiin tapahtumiin ja koulutuksiin. Oppilasjäsenellä ei ole oikeutta oikeudelliseen tukeen, työtaistelukorvaukseen eikä oikeutta äänestää liiton vaaleissa. Oppilasjäsenellä on kuitenkin muut jäsenedut (vakuutusturva, polttoainealennus yms.) Kun opiskelija menee töihin esimerkiksi kesällä hän voi (ja kannattaa) liittyä varsinaiseksi jäseneksi, jolloin hän maksaa jäsenmaksua. Töiden loputtua ja opiskelun jatkuessa tulee opiskelijan hakea ammattiosastolta ns. lepääviä jäsenoikeuksia. www.metallinnuoret.fi

Metallin oppilasjäsen- ja nuorisotoiminta on mm.: * Koulutusta * Ystäviä * Hauskaa yhdessäoloa * Pelejä, leikkejä * Ulkomaan matkoja www.metallinnuoret.fi

Oppilasjäsenestä JÄSENEKSI Jäsenyys muuttuu varsinaiseksi metallialan työsuhteen kautta, jäsenmaksu 1,7% bruttopalkasta (verovähennys kelpoinen). työnantaja perii suoraan palkasta itse maksava, saa jäsenmaksuohjeen ja viitetiedot jäsenmaksun maksamista varten Jäseneksi pääset täyttämällä perintäsopimuksen, ammattiosaston, luottamusmiehen tai aluetoimiston kautta Jokaisesta työsuhteesta uusi jäsenmaksun perintäsopimus. Opiskelun jatkuessa ilmoitus ammattiosastoon (luottamusmies), jäsenyys jatkuu ns. "lepäävänä jäsenyytenä". Kesätyö kartuttaa työttömyyspäivärahaan oikeuttavaa työssäoloehtoa Kun opiskelija menee töihin esimerkiksi kesällä hän voi (ja kannattaa) liittyä varsinaiseksi jäseneksi, jolloin hän maksaa jäsenmaksua. Töiden loputtua ja opiskelun jatkuessa tulee opiskelijan hakea ammattiosastolta ns. lepääviä jäsenoikeuksia. Ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan oikeuttava oikeuttava työssäoloehto 1.1.2003 alkaen. * 43 vko (10 kuukautta) 28 kuukauden aikana. * nollaus / paluuehto 34 vko (8 kuukautta) * opiskelu, armeija, siviilipalvelus, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat eivät kuluta 28kk keruuaikaa. * näistä tehtävä aina ilmoitus ammattiosastoon ja anottava lepääviä jäsenoikeuksia. * työtön jäsen on myös vapautettu jäsenmaksuista ja voi osallistua liiton järjestämiin tapahtumiin.

Jäsenedut Oppilasjäsenille Varsinaisille jäsenille SAKKI:n opiskelijakortti Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Vapaa-ajan matkustajavakuutus Euromaster Teboil Tallink Silja Nordea Fontana Ylläs Saaga –rinnehotelli Restel –hotellit Fontana Kylpylät, hotellit ja Camping & Caravan Kylpylä-hotelli Vesileppis Imatran Kylpylä Kylpylähotelli Kuntoranta VVO Metallin nuorten tapahtumat Murikan kurssit Metalliranta Metallikero Työväen Retkeilyliiton majat Ahjo Työväenlehtituki Varsinaisille jäsenille edellä mainittujen lisäksi Työsuhteeseen liittyvät edut, palkat, työajat, lomat yms. Oikeusapu Työttömyysturva Loviisan Valkossa sijaitsevaa Metallirantaa vuokrataan kesäajalle. Majoitusvaraukset tulee tehdä kirjallisesti keväällä Ahjossa julkaistavalla lipukkeella. Lomaviikot arvotaan kaikkien varauksen tehneiden kesken. Metallirannassa on viisi 20 m 2:n majoitushuonetta, joissa jokaisessa on neljä vuodepaikkaa sekä 2 varapatjaa. Osa vuodepaikoista on parvella. Huoneistossa on kaksi sellaisia, joissa voi pitää kotieläintä, esim. kissaa tai koiraa. Majoitusvuorokausi alkaa sunnuntaina klo 12 ja päättyy lauantaina klo 12. Lomaviikon hinta on 80 € (v. 2009). Hintaan sisältyy majoitus, sauna sekä soutuveneen käyttö. Metallirannan loma-asunnot on tarkoitettu ainoastaan Metallin jäsenperheille. Vuodepaikoissa on vuodevaatteet (patjat, tyynyt ja peitteet). Lakanoista, pyyhkeistä ym. henkilökohtaisesta varustuksesta tulee majoittujan huolehtia itse. Huoneissa on mikro, kahvinkeitin, jääkaappi sekä kuuden hengen astiasto. Lomailijat valmistavat ruokansa Metallirannan keskusrakennuksen yhteiskeittiössä. Keskusrakennuksessa on myös wc, suihku ja muut sosiaalitilat sekä televisio. Alueella on yhteiskäytössä myös sauna ja ulkogrilli. Metallikero on Metalliliiton jäsenistön ympäri vuoden käytössä oleva lomanviettopaikka Pelkosenniemen Pyhätunturilla. Työväenlehtiä Uutispäivä Demari, Kansan Uutiset Keski-Suomen Viikko, Pohjolan Työ Uusi Aika, Viikko-Häme Viikko-Vapaus, Kansan Tahto Satakunnan Työ, Ny Tid Ajantasaiset jäsenedut löydät www.metalliliitto.fi > Jäsenyys > Jäsenedut

Oppilasjäsenmäärän kehitys LIITY SINÄKIN!!

Näiden alojen opiskelijat voivat liittyä oppilasjäseneksi: Kone- ja metalliala Kone- ja metallialan perustutkinto - Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma - Valmistustekniikan koulutusohjelma - Valimotekniikan koulutusohjelma LVI-ala Talotekniikan perustutkinto - LVI-asennuksen koulutusohjelma -Teknisen eristyksen koulutusohjelma Auto- ja kuljetusala Autoalan perustutkinto - Autokorinkorjauksen koulutusohjelma - Automaalauksen koulutusohjelma - Autotekniikan koulutusohjelma Lentokoneasennuksen perustutkinto - Lentokoneasennuksen koulutusohjelma Sähköala Sähköalan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma - Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Pintakäsittelyala Pintakäsittelyalan perustutkinto - Teollisen pintakäsittelyn koulutusohjelma Muu tekniikka ja liikenne Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto - Mikromekaniikan koulutusohjelma Käsi- ja taideteollisuusala Esinesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelma Näiden alojen opiskelijat voivat liittyä oppilasjäseniksi Kone- ja metalliala Kone- ja metallialan perustutkinto * Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma automaatioasentaja, kunnossapitoasentaja * Valmistustekniikan koulutusohjelma hienomekaanikko, koneenasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja, työvälinevalmistaja * Valimotekniikan koulutusohjelma valaja, valumallin valmistaja LVI-ala Talotekniikan perustutkinto * LVI-asennuksen koulutusohjelma LVI-asentaja * Teknisen eristyksen koulutusohjelma tekninen eristäjä Auto- ja kuljetusala Autoalan perustutkinto * Autokorinkorjauksen koulutusohjelma autokorinkorjaaja * Automaalauksen koulutusohjelma automaalari * Autotekniikan koulutusohjelma ajoneuvoasentaja Lentokoneasennuksen perustutkinto * Lentokoneasennuksen koulutusohjelma lentokoneasentaja Sähköala Sähköalan perustutkinto automaatioasentaja * Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma elektroniikka-asentaja Pintakäsittelyala Pintakäsittelyalan perustutkinto * Teollisen pintakäsittelyn koulutusohjelma korroosionestomaalari, pintakäsittelijä Muu tekniikka ja liikenne Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto * Mikromekaniikan koulutusohjelma mikromekaanikko Käsi- ja taideteollisuusala Esinesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelma kultasepänala, metalliala

Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta 1899 Rauta- ja metallityöntekijöiden liitto perustetaan Helsingissä 21.-23.6. 1920 -luku Metallissa toteutetaan teollisuusliittoperiaate. Työnantajan julistama metallisulku, joka kestää 30 viikkoa. 16 tehtaan asunnoista häädetään 1289 perhettä. Lapuan liike syntyy 1930 Vanha Metallityöväen liitto ja SAJ lakkautetaan oikeuden päätöksellä. Suomen Metallityöväen Liitto ja SAK perustetaan. 1940 -luku Ns. tammikuun kihlaus, jolla työnantajat tunnustavat ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluosapuoleksi. Metallialan työntekijöiden ja työnantajien ensimmäiset yhteiset rationalisointikurssit. 5-tuntinen lauantaipäivä metallin sopimukseen. SAJ oli vuosina 1907–1930 toiminut Suomen ensimmäinen ammatillinen keskusjärjestö. Suomen ammattijärjestö perustettiin Tampereella 15.–17. huhtikuuta 1907 pidetyssä kokouksessa. Ammatillinen järjestäytyminen oli muutaman edellisen vuoden aikana lähtenyt nopeaan kasvuun ja keskusjärjestölle nähtiin tarvetta. Läsnä perustavassa kokouksessa oli 365 virallista delegaattia, jotka edustivat monenlaisia työväenyhdistyksiä tai tilapäisiä komiteoita Teollisuusliittoperiaatteella tarkoitetaan, että kaikki metalliteollisuuden työ-paikoilla työskentelevät kuuluvat Metalliliittoon (esim. siivous, huoltotoiminta). Ns. Lapuanliike syntyi Suomessa vallinneen äärioikeistolaisen suun-tauksen johdosta. Tarkoituksenaan murtaa ay-liike ja vasemmistolaisuus. Tammikuun kihlauksen seurauksena 1946 syntyi ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus. Ensimmäiset työntekijöiden ja työnantajan työolosuhteisiin ja tuottavuuden lisääntymiseen liittyvät yhteistoimintaa kehittävät kurssit aloitettiin.

Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta 1950 Syys-lokakuussa yli kaksi kuukautta kestänyt Metallin lakko 1958 Työturvallisuuslaki. 1960 -luku SAK hajoaa, SAJ perustetaan ja Metallityöväen liiton rinnalle syntyvät SAJ:laiset Teräsliitto ja Korjaamoliitto. Työntekijäin eläkelaki (TEL) Metallitalo valmistuu Hakaniemen torin laidalle Helsingissä. 40 tuntinen työviikko eli lauantai tuli vapaaksi. Metallityöväen liitto siirtyy ensimmäisenä ammattiliittona suhteellisiin liittokokousvaaleihin. Liinamaa 1-sopimus solmitaan, sovitaan mm. jäsenmaksuperinnästä. Suomen Ammattijärjestö SAJ (HUOM! Tämä on eri SAJ, kuin aiemmin mainittu!) oli vuosina 1960-1969 toiminut SAK:sta eronneiden ammattiliittojen muodostama keskusjärjestö jota johtivat leskisläiset oikeistososiaalidemokraatit. SAJ:n syntyyn vaikuttaneet ristiriidat olivat saanet alkunsa jo 1950-luvun puolivälissä SDP:n skogilaisten ja leskisläisten välisistä kiistoista. Vuoden 1956 yleislakko pahensi tilannetta sillä osa sosiaalidemokraateista oli vastustanut sitä. Muita hajaannukseen johtaneita tekijöitä oli myös monien liittojen tyytymättömyys SAK:n tiukkaan ohjailuun 1950-luvulla hinta- ja palkkasäännöstelyn ollessa voimassa. Vuoden 1951 edustajakokouksessa SAK:n valtaa jäsenliittoihin nähden oli kasvatettu ja jäsenjärjestöjä kielletty lakkoilemasta ilman keskusliiton lupaa. Toinen hajaannukseen johtanut tekijä oli yksinkertaisesti eri henkilöiden välinen kilpailu johtopaikoista ja vallasta Vasta 17. - 18. kesäkuuta 1969 voitiin pitää SAK:n ylimääräinen edustajakokous jossa syntyi 34 liiton Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Liinamaa 1, syntyi kolmikantaperiaate, jossa valtiovalta, ay-liike ja työnantajajärjestöt sopivat työ- ja palkka-asioiden lisäksi myös yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta kehittämisestä.

Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta 1970 -luku Metallityöväen liiton eheytysneuvottelut onnistuvat. 7-viikkoisen metallilakon tuloksena mm. lomaltapaluuraha metallialalle. Vuosilomalaki uudistetaan (neljän viikon vuosiloma) ja työsuojelun valvontalaki säädetään. Metallityöväen Murikka-opisto valmistuu. Vanhempainloma. Työterveyslaki. Talviloma 6-päiväiseksi. 1980 -luku Työaika teollisuudessa lyhenee, ns. pekkaspäivät. Metalliteollisuudessa aloitetaan palkkarakenneuudistus. Autokorjaamoalan lakko, jonka tuloksena alan palkkausta parannetaan. Tasa-arvolaki. Pekkaspäivät, ministeri Pekkasen mukaan nimetty työajanlyhennys. Parake ajettiin sisään Metalliteollisuuden työnantajaliiton kanssa.

Merkkipaaluja yli satavuotisesta historiasta 1990 -luku Luottamusmiehen asemaa vahvistaa uusi metalliteollisuuden luottamusmiessopimus. Työttömyyspäivärahan saajia Metallissa ennätykselliset 71 139. Paikallinen sopiminen osaksi metallin työehtosopimusta. Metalliteollisuudessa vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärä paikallisesti sovittavaksi. Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi. Metallityöväen liitto kannattaa liittymistä. Työllisyys-tupo. Työaikalakia uudistetaan. Metalliteollisuuteen solmitaan alakohtainen irtisanomissuojasopimus ja määräykset ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Suomi hyväksytään Euroopan raha- ja talousliiton Emun jäseneksi. Metallityöväen liitto on Emuun liittymisen kannalla. 2000 -luku Uusi työsopimuslaki Uusi työterveydenhuoltolaki. Uusi työturvallisuuslaki. Muutosturva

Metallityöväen liiton jäsenmäärän kehitys 1899 - Tärkeitä vuosilukuja: Teollistuminen 1800- luvun loppupuoliskolla Metalliliiton perustaminen 1899 1900-luvun alku: Järjestäytymisen nousukausi, äänioikeus naisille ja maattomille miehille. Suomen itsenäistyminen Kansalaissota 1918  ammattiyhdistystoiminta lakkautettiin. 1920-luku ensimmäiset paikalliset työehtosopimukset. 1930-luku. Lapuan liike. Ammattiliittojen lakkautus. Toiminta maan alla. 1939-1945 II maailman sota 1940 Tammikuun kihlaus – työnantajat ja työntekijät virallistivat sopimissuhteensa 1940- luvun loppu: Sotakorvausten maksaminen Neuvostoliitolle. Metalliteollisuuden nousukausi. 1950-luvun loppu- 1960 luku. Työväenliikkeen hajaannus. 1968 I Tulosopimus (Liinamaa). Luottamusmiessopimus ja työnantajan jäsenperintä 1971 Metallin 7-viikkoinen lakko. 1970-luvun alku Työväenliikkeen eheytyminen 1970-luvun loppu 1980-luku vahvaa nousukautta 1986 Rahamarkkinoiden avautuminen 1980-luvun loppu Neuvostoliiton hajoaminen ja sen ulkomaankaupan tyrehtyminen 1990-luvun alun jyrkkä lama. Suurtyöttömyys, porvarihallitus 1990-luvun jälkipuolisko noususuhdanne, elektroniikka-alan nousu

POIMINTOJA TOIMINNASTA JA YHTEISTYÖSTÄ 1986-90 työajan lyh. 100t. 1990 loppiainen 2000 Helatorstain jälkeinen lauantai 1972 10% lomaraha 1973 4 viikon vuosiloma 1977-79 talviloma 1959 45-tuntinen työviikko 1960 vuosiloma 18-24 pv 1966 40t /5pv työviikkoon siirtyminen alkoi 1939 vuosiloma 5-12 pv 1946 vuosiloma 12-14 pv 1917 8 tunnin työaikalaki 1922 vuosiloma 4-7 pv Vuosityöajan kehitys Metalli ollut vahvasti mukana: 1917 8-tuntinen työpäivä ensimmäisenä Metallissa 1966 40t/5pv:n työviikko (”Isä, lauantai kuuluu perheelle…” -kampanja) 1971 Metallin viimeisin lakko  Lomaraha kaikille 1972

POIMINTOJA TOIMINNASTA JA YHTEISTYÖSTÄ 1973 Työs. valvontalaki 1976 Ryhmähenkivakuutus 1978 Työterveyshuoltolaki Yhteistoimintalaki 1980 Opintovapaalaki 1984 Työttömyysturvalaki 1987 Tasa-arvolaki 1988 Hoitovapaa 1995 Vuorotteluvapaa Ammattitutkinnot 2001 Työsopimuslaki 2006 Tilaajavastuulaki 1958 Työturvallisuuslaki 1962 Työnt.eläkelaki (TEL) 1963 Sairausvakuutuslaki 1945 Työehtotoiminta Luottamusmiesjärjestelmä 1948 Lapsilisälaki Tapaturmavakuutuslaki 1937 kansaneläkelaki Työelämän lakeja, joiden synnyssä ja kehityksessä mm. Metalliliitto on ollut aktiivisesti vaikuttamassa 1906 yleinen äänioikeus 1922 työsopimuslaki 1927 työläistarkastajat