Miksi kuulua Tehyyn Esa Lehtopuro 10 /2016.

Esitys aiheesta: "Miksi kuulua Tehyyn Esa Lehtopuro 10 /2016."— Esityksen transkriptio:

1 Miksi kuulua Tehyyn Esa Lehtopuro 10 /2016

2 Työnantajan ja työntekijän suhdetta voidaan pitää markkinatilanteena: työnantaja ja työntekijä ovat vastaavasti ostaja ja myyjä, ja kaupan kohteena on työntekijän työpanos. Ostajan edun mukaista on saada hinta mahdollisimman alhaiseksi ja myyjän edun mukaista saada hinta mahdollisimman korkeaksi. Työmarkkinat ovat varsin epätäydellisesti kilpaillut, ilman ammattiyhdistysliikettä työnantajalla on yleensä paljon vahvempi asema suhteessa yksittäiseen työntekijään neuvottelussa työehdoista. Työnantajan ja työntekijän allekirjoittaessa työsopimuksen, he sitoutuvat samalla noudattamaan toimialalla käytössä olevaa työnantajaliiton ja ammattiliiton neuvottelemaa työehtosopimusta.

3 Ammattiyhdistysliike tarkoittaa toimintaa työntekijöiden aseman vahvistamiseksi työntekijöihin liittyvien asioiden yhteydessä. Suomessa ammattiliitot ovat jäseninä keskusjärjestössä: SAK:ssa, STTK:ssa tai AKAVA:ssa. Keskusjärjestöt ovat jäseninä Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestössä (ITUC).

4 Ammattiyhdistysliikkeen ja työmarkkinakehityksen tärkeitä tapahtumia:

5 1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki. tunnin työaikalaki. 1922 Työsopimuslaki, vuosiloma päivää. 1923 Työehtosopimuslaki. 1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä päivää. 1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman päiväiseksi. 1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan. 1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki. 1958 Työturvallisuuslaki 1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa. 1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma päivää. Työttömyysvakuutuslaki. 1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki. 1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan. 1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki. 1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki. 1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista. 1969 Luottamusmiessopimus. 1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.

6 1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus. 1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen. 1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki. 1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu. 1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus. 1977 Talviloma 1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää. 1979 Talvilomaoikeuden laajennus. 1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaan lapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä. 1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoissa. 1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä. 1985 Laki kotihoidontuesta. 1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki. 1988 Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan. 1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.

7 1990 Henkilörahastolaki 1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha. 1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki. 1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus. 1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen. 2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002. 2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki 2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta). 2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus. Määräaikaisten työsuhteiden rajoittaminen 2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus. 2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli 2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia. 2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta . 2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia. 2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia. 2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellun päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.

8 Tehyn toiminnan keskiössä on ollut palkkakysymyksen ohella vahvasti esillä ammatillinen edunvalvonta, jonka tavoitteena on ollut koulutetun hoitohenkilöstön aseman ja arvostuksen vahvistaminen yhteiskunnassa. Eri vuosikymmeninä haasteena ovat olleet mm. alan koulutukseen ja koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen, terveydenhuollon johtaminen, palvelujärjestelmien muutokset ja ammatinharjoittamista säätelevä lainsäädäntö. Tehy on keskeinen vaikuttaja työelämän tasa-arvokysymyksissä Vielä 60-luvulla hoitotyötä pidettiin Suomalaisessa yhteiskunnassa ”kutsumustyönä”, jossa palkkaus ja työajat olivat toissijaisia kysymyksiä!

9 Ammattiliiton neuvotteluvoima tulee jäseniltä
Ammattiliiton neuvotteluvoima tulee jäseniltä. Hyvät työehdot voidaan neuvotella vain, kun mahdollisimman moni kuuluu liittoon Tehy valvoo suomalaisten terveys- ja sosiaalialan työntekijöiden ja opiskelijoiden etuja. Liitto on perustettu vuonna 1982. Jäseniä Tehyssä on yhteensä noin , joista 93% on naisia. Palkkatyössä työskentelevän jäsenen jäsenmaksu on vuonna ,1% bruttopalkasta ja se on verovähennyskelponen

10 Työelämän taustatuki Tehyn jäsenyys tuo selustan työhösi. Tärkeimpänä jäsenetunasi ovat vastuu- ja oikeusturvavakuutukset työssä sattuvien vahinkojen ja riitatilanteiden varalle. Yksityishenkilönä niitä ei voi hankkia. Työpaikalla tukenasi ja turvanasi on luottamusmies. Etusi on, että luottamusmiehemme ovat itsekin terveysalan ammattilaisia. Tehyläiset luottamusmiehet valvovat sopimusten noudattamista ja tekevät työnantajan kanssa paikallisia KVTES:n ehtoja parempia sopimuksia

11 Yksittäinen työntekijä on heikoilla, ellei hänellä ole puolustajaa työpaikalla!
Ellei työnantajan kanssa päästä sopuun puhumalla, liitto voi riitauttaa asian jopa tuomioistuimessa Tehyn taloudellinen valmius hoitaa riita-asioita on hyvä

12 Työttömyyskassan jäsenyys
Sinulla on oikeus ansiopäivärahaan, jos olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa eli kuusi kuukautta ja maksanut jäsenmaksusi ja täyttänyt työssäoloehdon jäsenyysaikanasi. Työssäoloehto täyttyy, jos olet ollut työssä vähintään 26 viikkoa (kuusi kuukautta) 28 kuukauden aikana. Työssäoloehtoa kerryttäviksi työviikoiksi lasketaan kaikki ne viikot, joiden aikana työtä on ollut vähintään 18 tuntia.

13 Jäsenenä voit vaikuttaa!
Voit osallistua oman ammattiosastosi toimintaan asettumalla ehdokkaaksi hallitukseen ja äänestämällä Tehyläisenä olet äänioikeutettu valittaessa luottamushenkilöitä liiton vaaleissa

14 Tehy ja ammattiosastosi järjestää koulutustilaisuuksia ja virkistystoimintaa jäsenilleen
Tehyläisenä olet oikeutettu saamaan erilaisia alennuksia, jotka voit selvittää Tehyn internet –sivuilta Tehyläisenä saat Tehy-lehden ja voit hyödyntää Tehyn internet-palveluita, kuten hoitoportaalia