Finska Simförbundet rf. Arvoisat kuulijat Aihe jonka olen saanut tehtäväkseni on haastava ja voidaan hyvin sanoa olevan hyvin ajankohtainen. Kiteytettynä voidaan sanoa että Uimaseuran toiminnan kehityksen edellytyksenä on kunnallispoliittinen vaikuttamisstrategia. Käyn tässä läpi perustelut miksi se on tärkeä sekä esitän joitakin toimintamalleja jotka voisivat toimia ohjenuorana strategiaa pohdittaessa. SUOMEN UIMALIITTO ry. Finska Simförbundet rf.

Uimarin Polku OK:n kehityslajiliittoprojektin yksi huippu-uinnin keskeinen hanke Ohjenuora ja laaja viitekehys uintivalmennuksen suunnittelulle, toteuttamiselle ja arvioinnille Takaa sen, että uimaria ohjaa osaava ja laadukas valmennus koko hänen uinti-uransa ajan ja että hänellä on käytössään parhaat mahdolliset harjoitusolosuhteet Oleellinen osa Uimaliiton koulutusohjelmaa Vaikuttaa myönteisesti uintiharjoitusten ja -toiminnan yhteisöllisyyteen Uimarin polkua tullaan jalkauttamaan myös seuratasolle tänä vuonna alkavan huippuseura-yhteistyöprojektin yhteydessä. Uimarin polun kautta suuntaamme yhdessä tekemisen kulttuuriin, jossa osaaminen kehittyy ja jakautuu Huippu-uinnissa mukana olevien toimijoiden tavoitteena tulee olla kaiken tekemisen laadun parantaminen ja keskenäisen vuorovaikutuksen kehittäminen

Uinnin aloittaminen alle 8-vuotiaat

Uinnin aloittaminen alle 8-vuotiaat Avainasiat Ilo ja innostus Perusliikuntataitojen opettelu Valmentajan rooli Lajitaitoja kehittävää leikinomaista toimintaa Uimarina kasvu Ryhmässä toimiminen ja liikunnasta nauttiminen Lajitaidot Monipuolista liikkumista vedessä, sukellus, kelluminen , liuku

Uinnin aloittaminen alle 8-vuotiaat Fyysiset ominaisuudet Liikunnan määrä ja monipuolisuus luo valmiuksia taitojen oppimiselle myöhemmässä ikävaiheessa Harjoitusmäärät 1-2 tuntia ohjattua allasharjoittelua / vk (Uintia 2 krt/vk) 2-3 tuntia ohjattua taitopanotteista kuivaharjoittelua / vk Kilpaileminen - Harjoitusten sisällä leikkimielisiä kilpailuja

7-9-vuotiaat

7-9-vuotiaat Avainasiat Lajitaitojen opettelu Perusliikuntataitojen opettelu Valmentajan rooli Monipuolisuus, vesielementin omaksuminen Tasovalmennusjärjestelmän osa Turvallinen ja rohkaiseva toimintaympäristö Uimarina kasvu Harrastaminen säännöllistä, ystävät

7-9-vuotiaat Lajitaidot Uintiasento, hengitys uinnissa Vetojen ja potkujen liikeradat ja rytmit Erilaiset hypyt veteen Fyysiset ominaisuudet Liikunnallisten perustaitojen ja urheilullisuuden kehittäminen Liikkuvuus Koordinaation, rytmitajun ja tasapainon kehittäminen Harjoitusmäärät 2-3 tuntia viikossa ohjattua allasharjoittelua (Uintia 3 krt/vk) 3-4 tuntia viikossa ohjattua taitopainotteista kuivaharjoittelua Ensimmäiset kilpailut

9-11-vuotiaat tytöt ja 9-12-vuotiaat pojat

9-11-vuotiaat tytöt ja 9-12-vuotiaat pojat Avainasiat Keskeisten laji- ja perusliikuntataitojen hallinta Valmentajan rooli Tasovalmennusjärjestelmän osa Tavoitteellinen ja pitkäjänteinen harjoittelu alkaa Valmentajan pitkäntähtäimen ajattelu avainasemassa Uimarina kasvu Harjoittelemaan oppiminen Tavoitteellinen oppiminen ja harjoittelun merkityksen ymmärtäminen

9-11-vuotiaat tytöt ja 9-12-vuotiaat pojat Lajitaidot Lajien kokonaissuoritusten opettelu Vetojen ja potkujen liikeradat Kokonaissuorituksen rytmi, vartalon kierto ja aaltoliike Startit ja käännökset Fyysiset ominaisuudet Nopeus , monipuolinen nopeusharjoittelu altaassa ja kuivalla Nopeusvoima, oman kehon paino, hyppelyt, kuntopallo Koordinaation, rytmitajun ja tasapainon kehittäminen jatkuu Paljon monipuolista harjoittelua altaassa ja kuivalla

9-11-vuotiaat tytöt ja 9-12-vuotiaat pojat Testit ja seuranta Osaamistavoitteet Uimaliiton testipatteri Innovaatio Harjoitusmäärät 6-8 tuntia viikossa ohjattua allasharjoittelua (Uintia 5-6 krt/vk) 3-5 tuntia viikossa ohjattua taitopainotteista kuivaharjoittelua

9-11-vuotiaat tytöt ja 9-12-vuotiaat pojat Kilpaileminen 5-7 kansallista kilpailua vuodessa Pääkisoina valtakunnalliset ikäkauden pääkilpailut Kilpailutapahtuman hallinta, halu kilpailla Uidaan kaikkia lajeja ja matkoja

12-14-vuotiaat tytöt ja 13-15-vuotiaat pojat

12-14-vuotiaat tytöt ja 13-15-vuotiaat pojat Avainasiat Harjoittelemaan oppiminen Lajiharjoittelun määrän lisääminen Valmentajan rooli Henkilökohtainen urasuunnittelu, yksilöllinen valmennus Ominaisuuksien kartoittaminen Harjoittelun kuormitusta muokattava yksilöllisesti kehitysvaiheen mukaan Koulun ja harjoittelun yhteensovittaminen Uimarina kasvu Omien vahvuuksien tunnistaminen ja kehon muutosten ymmärtäminen Halu menestyä, kehittyä ja onnistua

12-14-vuotiaat tytöt ja 13-15-vuotiaat pojat Uimarina kasvu Harjoittelemaan oppiminen, harjoituspäiväkirja Palautteen vastaanotto Ravinto Lajitaidot Siirtymävaiheiden tekniikat (käännöksestä uintiin, uinnista käännökseen…) Vartalon liike johtaa raajojen toimintaa Tekniikan ylläpito kehon mittasuhteiden muuttuessa

12-14-vuotiaat tytöt ja 13-15-vuotiaat pojat Fyysiset ominaisuudet Kasvupyrähdys vaikeuttaa kehon hallintaa Liikkuvuus, liikeratojen ylläpito Monipuolinen nopeusharjoittelu jatkuu Kestävyys, aerobisen suorituskyvyn merkittävä kehittäminen kasvupyrähdyksen aikana Voimaharjoittelun opetteleminen, yksilöllisen kehityksen mukaan aloitetaan perusvoima harjoittelua Testit ja seuranta Samat kuin edellä Taloudellisuus

12-14-vuotiaat tytöt ja 13-15-vuotiaat pojat Harjoitusmäärät 11-14 tuntia uintiharjoittelua viikossa harjoittelukaudesta riippuen (Uintia 6-8 krt/vk) 3-5 tuntia oheisharjoittelua viikossa Suunnitelmallista harjoittelua 44-46 viikkoa vuodessa Kilpaileminen 6-8 kansallista kilpailua vuodessa Kauden pääkilpailuna valtakunnalliset ikäsarjan pääkisat 1-2 liittojohtoista kv kisaa Oman seuran kv kisamatka Kauden kisoissa uidaan kaikkia lajeja mutta pääkisoissa keskitytään päälajeihin, kilpailutaktiikat ja kilpailuun valmistautuminen

15-17-vuotiaat tytöt ja 16-18-vuotiaat pojat

15-17-vuotiaat tytöt ja 16-18-vuotiaat pojat Avainsanat Kilpailemaan oppiminen Erikoistuminen ja yksilöllisyys Valmentajan rooli Yksilöllisyyden ja kehittymisen huomioiminen harjoitusohjelmassa Asiantuntijapalvelut Opiskelun ja harjoittelun yhteensovittaminen Kansainvälinen osaaminen

15-17-vuotiaat tytöt ja 16-18-vuotiaat pojat Uimarina kasvu Ympärivuotisen harjoittelun yhdistäminen muuhun elämään Johdonmukainen toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi Oman kehon tuntemusten seuranta Vastuunottaminen omasta harjoittelusta ja hyvinvoinnista Lajitaidot Voimantuoton kasvun mahdollistamat muutokset lajitekniikoihin Fyysiset ominaisuudet Perusvoiman hankinta Aerobisen suorituskyvyn kasvattaminen ja anaerobisen harjoittelun aloittaminen

15-17-vuotiaat tytöt ja 16-18-vuotiaat pojat Testi ja seuranta Taloudellisuus, lihastasapaino, voima Harjoitusmäärät 12-22 tuntia viikossa uintiharjoittelua kauden etenemisen mukaan Uintia 8-11 krt/vko 3-12 tuntia viikossa oheisharjoittelua Suunnitelmallista harjoittelua 46-48 viikkoa vuodessa Kilpaileminen 7-10 kansallista kisaa, kauden päätapahtumana ikäkauden valtakunnalliset pääkilpailut 3-4 kv kisaa, osa liittojohtoisia Oman kilpailuun valmistautumisen löytäminen, kilpailuanalyysi, oma taktiikka

Yli 17-vuotiaat tytöt ja yli18-vuotiaat pojat

Yli 17-vuotiaat tytöt ja yli18-vuotiaat pojat Avainsanat Voittamaan oppiminen Ammattimainen toiminta kaikilla osa-auleilla Valmentajan rooli Kilpailusuorituksesta johdetut tavoitteet ohjaavat valmennustoimintaa Asiantuntijapalvelut osa tiimiä Uimarina kasvu Huippu-urheilu elämäntapana Sitoutuminen pitkäjänteisiin tavoitteisiin Vuorovaikutus valmentajan ja sidosryhmien kanssa

Yli 17-vuotiaat tytöt ja yli18-vuotiaat pojat Lajitaidot Oman päälajin kaikkien osioiden kehittäminen ja hallinta Fyysiset ominaisuudet Nopeus, uintinopeuden lisääminen taidon ja voiman kehittymisen kautta Lajinomaisen kesto ja nopeusvoiman hankinta Aerobisen ja anaerobisen suorituskyvyn parantaminen Taloudellisuus Testit ja seuranta Parhaat mahdolliset testi- ja seurantamenetelmät Kuormittumisen seuranta

Yli 17-vuotiaat tytöt ja yli18-vuotiaat pojat Harjoitusmäärät 10-20 tuntia uintiharjoittelua viikossa Harjoitusmäärä riippuvainen yksilöstä ja päälajista 5-12 tuntia oheisharjoittelua viikossa Uintia 6-12 krt/vko Suunnitelmallista harjoittelua 48-49 viikkoa vuodessa Kilpaileminen Tarpeellinen määrä kansallisia ja kansainvälisiä kisoja Tavoitteena kansainväliset arvokilpailut Oman kilpailusuorituksen arviointi kilpailuanalyysin avulla