Suomen Suunnistusliitto 2016

Esitys aiheesta: "Suomen Suunnistusliitto 2016"— Esityksen transkriptio:

1 Suomen Suunnistusliitto 2016
Suunnistajan polku Suuntaviivoja noin 11–15-vuotialle Paljon ja monipuolisesti Omaehtoinen liikkuminen ja harjoittelu Elämänrytmi Kodin rooli Seuran harjoitustoiminta Suomen Suunnistusliitto 2016

2 Lähtökohdat innostukselle - ilmapiiri kotona ja seurassa
Jokainen nuori kehittyy omaan tahtiinsa ja innostuu harrastuksesta hänen oman kiinnostuksensa mukaan. Koti voi luoda puitteita harrastamiselle: Urheilullinen elämäntapa ja harrastuksessa kannustaminen. Lapset ja nuoret harrastavat erilaisilla motiiveilla ja heillä on erilaiset taustat ja lähtökohdat. Suunnistajan polku viitoittaa harrastamista, joskin jokaisella nuorella on omanlaisensa polku ja oma tahtinsa.

3 Lähtökohdat - ilmapiiri kotona ja seurassa
Seuran toiminnassa toteutetaan yksilöllistämistä ja eriyttämistä harjoitustoiminnan sisällä, jotta se tarjoaa kehittymisen mahdollisuuksia eri tilanteissa oleville nuorille. Seuran toiminta on parhaimmillaan suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, joka huomioi osallistujien iän ja kehitysvaiheen. Opetellaan harjoittelemaan – kukin omaan tahtiinsa ja oman motiivinsa mukaan, Monenlaisin motiivein - nuoret itse määrittelevät oman tekemisensä intensiteetin, Kilpailuihin jokainen osallistuu oman kiinnostuksensa mukaan.

4 Suunnistajan polku – lapsuusvaihe, alle 15-vuotiaat
* Ikävuodet ohjeellisia Suunnistajan polku – lapsuusvaihe, alle 15-vuotiaat Alle 10-v. * LÖYTÖRETKEILIJÄ 10–13-v. * SEIKKAILIJA 13–15-v. * VALLOITTAJA Avainasiat ilo ja innostus perusliikuntataitojen opettelu suunnistuksen alkeet perusliikuntataitojen opettelu ja hallinta lajitaitojen opettelu keskeisten laji- ja perusliikuntataitojen hallinta harjoittelemaan ja kilpailemaan opettelu Kokonaisvaltainen valmennus monipuolinen ja runsas leikki ja liikunta osaamistason mukaiset suunnistustehtävät innostavassa ilmapiirissä ikätasolle sopiva, onnistumisen elämyksiä tarjoava toiminta liikunnan kokonaismäärä 700–900 h/vuosi (keskimäärin 13–18 h/viikko) monipuolinen ja runsas liikunta eri lajien harrastaminen monipuolinen suunnistuksen perustaitojen kehittäminen itsetunnon vahvistaminen ja hyväksytyksi tuleminen vastuun lisääminen omasta liikkumisesta liikunnan kokonaismäärä 700–900 h/vuosi (keskimäärin 13–18 h/viikko), josta lajiharjoittelua 50–100 h/vuosi eri lajien harrastaminen ohjatusti ja omaehtoisesti suunnistuksen perustaitojen ja toiminnan ohjauksen kehittäminen ja kilpailut eri matkoilla – pääsääntöisesti kotimaassa loogisen ajattelun kehittyminen, oman suunnistustekniikan ja –ajattelun ymmärrys ja kehittäminen teknisiin sovelluksiin tutustuminen vaihtelevan itsetunnon vahvistuminen liikunnan kokonaismäärä 700–900 h/vuosi (keskimäärin 13–18 h/viikko), josta lajiharjoittelua 100–150 h/vuosi Toimintaympäristö kodin ja koulun merkittävä rooli liikunnalliseen aktiivisuuteen ja urheilulliseen elämäntapaan kasvattamisessa ohjaajan esimerkki seuran harjoitukset innostajana kodin ja koulun merkittävä rooli aikuisten ohjaava rooli ja esimerkki, ohjaajien toimintatavat ikätasolle sopivat seuraharjoitukset ohjatun harjoittelun merkityksen kasvu (koulu, seurat,…) laadukas, omaehtoinen harjoittelu yksilön kehitystason huomioivien valmentajien ohjauksessa ikätasolle sopivat, eriytetyt seuraharjoitukset Kavereiden sparraus, yhteiset harjoitukset ja leirit

5 Lapsuusvaiheen polun tavoitteena: Reppu täyteen
Innostus urheiluun syttyy, kun tuetaan koettua pätevyyttä vahvistetaan tunnetta sosiaalisesta yhteenkuuluvuutta mahdollistetaan autonomia motivaatioilmasto on tehtäväsuuntautunut sport.fi/lasten-ja-nuorten-urheilu/kasva-urheilijaksi/mista-on-kyse Hyvä fyysinen harjoitettavuus rakentuu, kun kunnioitetaan yksilöllistä kasvua ja kehitystä toiminnassa on pitkäjänteistä tavoitteellisuutta kokonaisliikuntamäärä on korkea harjoittelu ja liikunta on monipuolista Miten nämä asiat toteutuvat sinun seurassasi? Urheilullinen elämäntapa tarttuu, kun terveysasiat kytketään urheilussa kehittymiseen niihin kasvattaminen aloitetaan ja lapsuusvaiheessa niihin kasvattaminen on tiedostettua ja aktiivista sekä kodit / vanhemmat että seurat / valmentajat ohjaavat lapsia Monipuoliset liikuntataidot karttuvat, kun toiminta on lapsilähtöistä suoritusten määrä on korkea tekeminen on monipuolista toiminta on mielekästä ja konkreettista Lapsuusvaiheen polun asiantuntijatyö on tehty 2012 ja se julkaistiin vihkona elokuussa 2014. Jokainen kohta ja jokaisen kohdan toimenpiteet on hyvä käydä läpi seurassa. Miten nämä toteutuvat?

6 Valintavaiheen tavoitteena Nuoren urheilijan hyvä päivä
Lapsuusvaiheen laatutekijät muuttuvat huippuvaiheen menestystekijöiksi sport.fi/huippu-urheilu/urheilijan-polku/valintavaihe Hyvä harjoitettavuus tarkentuu systemaattiseksi harjoitteluksi Innostus kasvaa intohimoksi Monipuolisista liikuntataidoista jalostuu vahvat lajitaidot Urheilullisesta elämäntavasta syntyy terve urheilija Valintavaiheen polun määrittelytyö julkaistiin elokuussa 2014. Mitä toimia tämä tarkoittaa teidän arjessa? Perheessä, seurassa, alueen toiminnassa….

7 Perheen rooli – koti on tärkein toimintaympäristö lapselle ja nuorelle
Liikunnallinen aktiivisuus. Terveelliset elämäntavat (ruoka, lepo, uni, arkipäivän liikkuminen). Kannustus, myötäeläminen ja nuoren autonomisuuden vahvistaminen. Autonomia on mm. mahdollisuutta päättää esim. harrastukseen liittyvistä asioista. Harrastus on nuoren harrastus, eikä nuori harrasta miellyttääkseen vanhempaansa, vaan omasta kiinnostuksestaan. Kannustaminen on myös mm. kuskaamista, mielekkäiden välineiden hankintaa ja vanhemman aktiivisuutta seuran toiminnassa.

8 URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA TARTTUU KUN…
se on oleellinen osa lapsen ja perheen arkielämän kokonaisvaltaista hyvinvointia lapsi tottuu säännölliseen päivärytmiin lasta ohjataan urheilullisuuteen ja terveellisiin elämäntapoihin perheen, koulun ja seuran yhteistyönä lapsen lähipiirissä toimivat aikuiset näyttävät omalla käyttäytymisellään ja asenteillaan hyvää esimerkkiä perheellä, koululla ja seuralla on yhteinen ydinviesti, esimerkiksi ravintoon, unen määrään ja päihteisiin liittyen

9 11-15–vuotiaiden suunnistuksen taitoharjoittelu
11-vuotiaat Siirtyminen radoille ilman viitoitusta. Valtavat erot taidon harjoittelun määrässä – sekä vuositasolla että koko lapsuusaikana. Varmista hyviä suunnistuskokemuksia = sopivan tasoisia harjoituksia. Myös uusilla harrastajilla on mahdollisuus oppia laji. 15-vuotiaat Täysipainoinen SM-kisaruletti alkaa. = Harjoitustoiminnassa on hyvä ennakoida ko. ”kynnykset”!  Tarjotaan harjoituksissa ajoittain suunnistustehtäviä, jotka valmistavat ”seuraavalle tasolle”.

10 Vuoden aikana paljon suunnistusta!
Montako suunnistuskertaa nuorille tulee kesän tai vuoden aikana? 30 kertaa? Yritä löytää lisää suunnistusmahdollisuuksia…. 60 kertaa? Tämä on jo hyvä määrä  100 kertaa? Nyt suunnistustaidot karttuvat reippaasti. Hienoa! Mitkä ovat keinot lisätä suunnistuskertojen määrää? Seuratasolla? Perheen toimesta? Monipuolisuutta suunnistukseen, mm: Suunnistus, Hiihtosuunnistus, Pyöräsuunnistus, Tarkkuussuunnistus.

11 Kehittyminen suunnistajana vaatii hyvän fyysisen kunnon
Mistä asioista koostuu fyysinen monipuolisuus, esim. yhden viikon aikana? Eri urheilulajit – monipuolista rasitusta ja erilaisia taitoja (esim. uinti, pelit, voimistelu….) Eri liikkumismuodot (pyöräillen, kävellen, luistellen, hiihtäen, potkukelkalla, lumikengillä, juosten…). Eri vauhdit. Kestävyys, Kehon hallinta, voima, Nopeus, Liikkuvuus, Liikkumisen taidot, mm. juoksutekniikka. Tuleeko näitä joka viikko?

12 Monipuolisuuden kulmakiviä
Kestävyys Kaikenlainen liikkuminen, eri vauhdeilla. Tavoitteena suuri kokonaismäärä, jopa yli 20 tuntia liikkumista viikossa. Kehon hallinta, voima Kiipeily, uinti, voimistelu, pelit, kuntopiiri (mm. vatsalihasliikkeet..). Nopeus Spurtit, vauhdikkaat pallopelit, nopeat liikkeet eri suuntiin. Liikkuvuus Laajat liikeradat, esim. pitkät askeleet ja jalkojen heilautukset. Venyttely. Liikkumisen taidot, mm. juoksutekniikka Taito tehdä erilaisia liikkeitä. Kehittyy tuhansien ja monipuolisten toistojen, sekä erilaisten liikemallien tekemisen kautta.

13 AKTIIVISESTI LIIKKUEN
18h 10min MA TI KE TO PE LA SU 7:00 8:00 Kävely 10min 9:00 Koululiikunta 90min 2. laji 60min Pyör. 15min 10:00 OT 30min 11:00 12:00 13:00 14:00 Kerho 45min 15:00 16:00 OT 60min 17:00 1. laji 90min 18:00 OT 30min 19:00 20:00 2. laji 21:00 22:00

14 Hyvä elämänrytmi mahdollistaa urheiluharrastuksen Nuori voi tehdä elämänrytmitestin: Elämänrytmitesti kysyy harjoitus- ja liikuntamäärästä, unirytmistä ja Ateriarytmistä. Testissä syötetään viikon ajan kalenteriin harjoitus-, liikunta-, uni-, ateria- ja koulunkäyntiajat. Testipalaute kertoo, miten rytmi vastaa urheilijaksi tähtäävälle nuorelle asetettuja suosituksia ja antaa vinkkejä, mihin suuntaan asioita on hyvä muuttaa.

15 Lisätietoa Valo ry:n vanhempainiltamateriaali sisältää vinkkejä perheille. Sport.fi > Kasva Urheilijaksi > Urheilun pelisäännöt > Materiaalit Lasten urheilun laatutekijät Sport.fi > Kasva Urheilijaksi >

16 Hyvän seuratoiminnan raameja
Halu toimia yhdessä, Lukuisat seuratoimijat, Hyvä organisointi ja suunnitelmallisuus. Seuratyön kannalta tärkeitä elementtejä Poimintoja Suunnistusliiton toteuttamasta vuotiaiden seuratoiminnan kehittämishankkeesta: Toiminnalla on tavoite, ja tavoitteen sisällä on tavoitteita erilaisille yksilöille. Innostuneet ydintoimijat, Hyvä, positiivinen ja kannustava ilmapiiri, Aktiivinen harjoitustoiminta, Osaamista harjoitusten toteuttamiseksi – tarpeen tullen kouluttautumista, Nuorten yksilöllinen huomioiminen jokaisessa harjoituksessa,

17 Vanhempainillan muita aiheita, esimerkkejä
Harjoitukset, harjoituksista tiedottaminen Leirit Varusteet Raha-asiat Pelisäännöt Vanhempien rooli seuratoiminnassa Mukana ohjaajana, valmentajana ja huoltajana Talkoot Seuratoiminnan kehittämisajatuksia Mihin suuntaan haluamme viedä seuratoimintaa? Mitä asioita haluemme kehittää ensisijaisesti?