Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Laatustrategian toteuttaminen: Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiin valmistautuminen: pilotointivaihe Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Taustaa maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat pitkään jatkuneesta kasvuvajeesta VM:n arvion mukaan kestävyysvaje runsaat 4,5 % BKT:sta. julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua nykytasoon verrattuna 9 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä Suomen kokonaistuotanto jäi vuonna 2013 n. 5 % matalammaksi kuin vuonna 2007 Ohjelmaan tehdään täydentävät esitykset työuran katkoksiin ja nuorten työllisyyteen, rakenteellisen työttömyysasteen alentamiseen sekä rakentamisen ja asuntomarkkinoiden toiminnan tehostamiseen liittyen. Rakennepoliittisen ohjelman tehtävänä korjata rahoitusvaje ja turvata tulevat etuudet ja palvelut.

Keskeiset toimenpiteet OKM:n hallinnonalalla OKM:n hallinnonalan toimet painottuvat erityisesti nuorten työllisyyttä ja työuran alkua sekä työurien katkoksia koskeviin toimenpiteisiin. Kuntasektorilla tehtävät ratkaisut heijastuvat merkittävästi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kokonaisuuteen. Toimenpiteet (ammatillinen koulutus): Toteutetaan nuorisotakuu: joustavoittamalla ammatillisen koulutuksen opintopolkuja, tutkintojärjestelmää, rahoitus- ja säätelyjärjestelmää, opiskelijavalintoja sekä työpajatoimintaa kehittämällä Oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen: uudistus koskee koko ikäluokkaa ja valmistellaan siten, että sillä tavoitetaan erityisesti nuoret, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen; toteutetaan perustuslain reunaehtojen sisällä; HE 2014 ja voimaan 1.1.2015

Tutkintojärjestelmää uudistetaan. HE annetaan keväällä 2014, voimaan 1 Ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) rahoitusjärjestelmä uudistetaan ja sitä koskeva HE annetaan keväällä 2014, rahoituslainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015. Painotetaan tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja laatua. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyt otetaan käyttöön kesällä 2014. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus otetaan käyttöön 1.8.2015. HE syksyllä 2014. Järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen jatkuu, toimenpideohjelma käynnistyy alkuvuodesta 2014. Järjestämisluvat uudistuvat viimeistään 1.1.2017. Hyväksilukeminen ammatillisissa tutkinnoissa: Toteutetaan tutkintojärjestelmän ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä, HE 2014 ja lainsäädäntö voimaan 2015 Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen on käynnistynyt

Kuntien tehtävät ja velvoitteet Toimenpiteet/normien purkaminen (OKM) Vaikutus, milj. euroa Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen (OKM)   -195 Toisen asteen koulutuksessa keskitytään tutkintojen rahoitukseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta (OKM) -65 Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusperusteiden tiukentaminen -3 Vapaan sivistystyön rahoituksen vähentäminen -15 Kirjasto- ja tietopalveluverkon supistaminen maakuntakirjastojen määrää vähentämällä -1 Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta -10 Oppimateriaalien keskitetty hankinta yleissivistävässä koulutuksessa ja siirtyminen kohti digitaalisia materiaaleja -7 Kelpoisuusvaatimusten väljentäminen -20 Kuntien tulopohjan vahvistaminen Päivähoitomaksujen tarkistaminen +25 Kaikkia tai useita hallinnonaloja koskevat Kuntien suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen (kaikki hallinnonalat) -30 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tehostaminen (LVM, STM, OKM) -70

Laadunhallintajärjestelmien arviointi 2015 Kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät tekevät kriteeriperustaisen itsearvioinnin v. 2015. itsearviointien tulokset kertovat kuinka hyvin laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevat järjestelmät toimivat kehittämislähtöinen toteutus: itsearviointi edistää koulutuksen järjestäjän toiminnan ja laadunhallinnan kehittämistä Tavoitteena on saada vastaus kysymyksiin: Kuinka monella ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä? Kuinka monen järjestelmä edellyttää kehittämistoimia? Millaisia kehittämistoimija ja tukimuotoja tarvitaan? Pilotoinnilla testataan ensisijaisesti kriteereiden toimivuutta ja itsearvioinnin toteuttamista: lopullinen ehdotus molemmista kesällä 2014. Piloteissa kriteereiden toimivuutta ja itsearvioinnin toteuttamista arvioidaan otantaperusteisella ulkoisella arvioinnilla (=arviointiryhmä).

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Systemaattisesti toimiva kokonaisuus kattaa koulutuksen järjestäjän kaikki tehtävät ja koko toiminnan: koulutustehtävät, koulutuksen järjestämismuodot (ml. työpaikalla tapahtuva oppiminen) ja muut järjestämisluvan mukaiset erityistehtävät sekä yhteistyön kaikkien kumppaneiden kanssa, tukipalvelut on keskeinen johtamisen väline, jolla varmistetaan koulutuksen järjestäjän strategian mukainen tuloksellinen toiminta. Järjestelmän tulee kattaa johtamisjärjestelmän eri tasoilla tapahtuvan päätöksenteon on olennainen osa jokaisen organisaation jäsenen työtä; johdon tehtävänä on laadun johtaminen ja ohjaus sisältää toimivan laatuympyrän: palaute-, arviointi ja tulostiedon pohjalta tapahtuva laadun jatkuvan parantaminen (myös järjestämän parantaminen) kumppanit ja kaikki sidosryhmät osallistuvat tarkoituksenmukaisella tavalla toimivat tietojärjestelmät ja tiedonhallinta jotka tukevat toiminnan kehittämistä ja tuottavat tietoa päätöksenteon tueksi varmistaa resurssien kohdentamisen ja käytön asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla

Kriteereiden perusperiaatteita Käyttäjälähtöisyys: kriteereitä hallittava määrä ja ne soveltuvat laatutyön eri vaiheissa oleville koulutuksen järjestäjä voi valita omaan toimintaansa parhaiten soveltuvan järjestelmän kriteerit riippumattomia järjestelmän toteuttamistavasta Luottamus kriteerit eivät ota kantaa koulutuksen järjestäjän operatiiviseen toimintaan näyttö kriteerien mukaisesta toiminnasta on koulutuksen järjestäjän vastuulla Toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys järjestelmän kriteerit ovat kaikkien tiedossa, arvioinnin tulokset ovat julkisia ja sidosryhmät ovat mukana kaikissa prosessin vaiheissa Tasalaatuisuus ja erinomaisuuteen pyrkiminen toiminnan lainmukaisuus, kannustetaan jatkuvaan parantamiseen Innovatiivisuus, uudistumiskyky ja toisilta oppiminen hyvien käytäntöjen tunnistaminen, prosessit, joilla tuetaan niiden käyttöönottoa edellyttää ennakointia ja ketteryyttä johtamiselta etenkin muutostilanteissa järjestelmä tuottaa ajantasaista ja ennakoivaa tietoa, jota käytetään aktiivisesti

Laadunhallintajärjestelmien kriteerit Arviointikohteet ja - kriteerit jaotellaan ammatillisen koulutuksen järjestäjän keskeisten toimintojen pohjalta: Laatukulttuuri ja laadunhallinnan kokonaisuus Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää, toiminnan ohjausta ja toimintaa Laadunhallinnan tavoitteet, työjako ja vastuut Sidosryhmien ja kumppanien osallistuminen Dokumentointi Laadunhallinnan läpinäkyvyys ja viestintä

Strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus Laadunhallintajärjestelmä osana strategista suunnittelua, johtamista ja toiminnan ohjausta Johdon sitoutuminen ja laadunhallinnan johtaminen Strategian jalkauttaminen Tiedonhallinta osana johtamista ja toiminnan ohjausta Toimintaympäristöstä saatavien tietojen hyödyntäminen ml. seuranta-, arviointi-, tutkimustieto Toimintaedellytysten varmistaminen ja resurssien suuntaaminen Koulutustarjonta Vastuullisuus ja kestävän kehityksen edistäminen Tuloksellisuus Henkilöstö ja muut koulutuksen toimijat strategian toteuttajana ja kehittäjänä Henkilöstön sitoutuminen tavoitteiden saavuttamiseen Johdon ja henkilöstön osaaminen ja sen varmistaminen Työpaikkaohjaajat/kouluttajat, tutkintotilaisuuksien ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat Hyvinvointi

Perustehtävien laadunhallinta Koulutuksen järjestäjän perustehtävien suunnittelu, toteutus, arviointi ja parantaminen Koulutuksen suunnittelu Opiskelijoille tarjottavat tukipalvelut 5. Arviointi ja tulosten käyttö Arviointi- ja palautetiedon hyödyntäminen Laadunhallintajärjestelmän toimivuuden arviointi 6. Parantaminen Kokonaiskäsitys kehittämistarpeista ja kehittämistyö (oppiva organisaatio) Laadunhallintajärjestelmän kehittäminen Innovatiivisuus ja uudistumiskyky Kriteerit on skaalattu neljälle eri kehitysvaihetta kuvaavalle tasolle: puuttuva, alkava, kehittyvä, edistynyt