Ajankohtaista ammattikoulutuksessa Ammatillisen koulutuksen kevätseminaari Kuerkievari ti 11.3.2014 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi.

Esitys aiheesta: "Ajankohtaista ammattikoulutuksessa Ammatillisen koulutuksen kevätseminaari Kuerkievari ti 11.3.2014 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi."— Esityksen transkriptio:

1 Ajankohtaista ammattikoulutuksessa Ammatillisen koulutuksen kevätseminaari Kuerkievari ti opetusneuvos Seija Rasku

2 Hallituksen rakenne-poliittinen ohjelma
Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toimeenpano Nuorisotakuu Oppivelvollisuusiän nostaminen Ammatillisten koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistaminen Hallituksen rakenne-poliittinen ohjelma Oppilas- ja opiskelu-huoltolain toimeenpano Hallitus-ohjelman ja KESUn toimeenpano Hyväksilukeminen ammatillisissa tutkinnoissa Joustavat koulutuspolut, mm. työelämäyhteistyö Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen Järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen Opintopolku.fi-palvelu – koulutuksen hakeutumisen uudet välineet Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten kehittäminen selkeämmäksi kokonaisuudeksi

3 Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma

4 Tausta Taustalla maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat pitkään jatkuneesta kasvuvajeesta. VM:n arvion mukaan kestävyysvaje runsaat 4,5 % BKT:sta. Julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua nykytasoon verrattuna 9 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Suomen kokonaistuotanto jäi vuonna 2013 noin 5 % matalammaksi kuin vuonna 2007.

5 Tavoitteet Rakennepoliittisen ohjelman tehtävänä
korjata rahoitusvaje turvata tulevat etuudet ja palvelut. OKM:n hallinnonalalla keskeisimpiä nuorten työllisyyttä ja työuran alkua sekä työurien katkoksia koskevat toimenpiteet. Kuntasektorilla tehtävät ratkaisut heijastuvat merkittävästi OKM:n hallinnonalan kokonaisuuteen.

6 Kuntien tehtävät ja velvoitteet
Toimenpiteet/normien purkaminen (OKM) Vaikutus, milj. euroa Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen (OKM) -195 Toisen asteen koulutuksessa keskitytään tutkintojen rahoitukseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta (OKM) -65 Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusperusteiden tiukentaminen -3 Vapaan sivistystyön rahoituksen vähentäminen -15 Kirjasto- ja tietopalveluverkon supistaminen maakuntakirjastojen määrää vähentämällä -1 Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta -10 Oppimateriaalien keskitetty hankinta yleissivistävässä koulutuksessa ja siirtyminen kohti digitaalisia materiaaleja -7 Kelpoisuusvaatimusten väljentäminen -20 Kuntien tulopohjan vahvistaminen Päivähoitomaksujen tarkistaminen +25 Kaikkia tai useita hallinnonaloja koskevat Kuntien suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen (kaikki hallinnonalat) -30 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tehostaminen (LVM, STM, OKM) -70

7 Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus
Parempaa, enemmän ja kovempaa - vähemmällä Työelämä- ja asiakaslähtöistä koulutusta: parempaa osuvuutta, asiakas keskiöön Parempaa laatua ja enemmän vaikuttavuutta Tehokkuutta, joustavuutta ja ketteryyttä Yksilöiden koulutuspolkujen tukeminen: nuorisotakuu, oppivelvollisuuden pidentäminen ja elinikäinen oppiminen

8 Lue lisää rakennepoliittisesta ohjelmasta: http://valtioneuvosto

9 Oppivelvollisuus

10 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman (RAPO) linjaukset 8/2013
Talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi on tärkeää, että nuoret kouluttautuvat ja pääsevät nopeasti kiinni työelämään. Edellytyksiä ja kannusteita opiskella, valmistua ja hakeutua työmarkkinoille on kohennettava. Kriittisen nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeyttämisen vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi nostetaan oppivelvollisuusikä 17 vuoteen.

11 Oppivelvollisuusiän nostaminen (RAPO:n toimeenpano 11/2013)
Uudistus koskee koko ikäluokkaa. Pyritään tavoittamaan erityisesti nuoret, jotka eivät pääse/siirry koulutukseen perusopetuksen jälkeen. Perusopetuksen jälkeinen ensimmäinen vuosi tulee oppivelvollisuuden piiriin. Jokaiselle nuorelle velvollisuus jatkaa opintoja toisella asteella tai muussa koulutuksessa (tai siihen rinnastettavassa toiminnassa) Oppivelvollisuuden pidentämistä tuetaan muilla toimilla, mm. nuorisotakuun toimeenpanon tehostaminen, ammatillisen koulutuksen tarjonnan ja opiskelijavalinnan uudistaminen, yhteistyön tiivistäminen, digitalisointi Toteutetaan perustuslain reunaehtojen sisällä. Hallituksen esitys annetaan 2014. Voimaan

12 VALMA - ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen

13 VALMAT KESU:ssa Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten asema ja sisältö selkiytetään. Perusopetuksen lisäopetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä vahvistetaan ja työnjakoa selkeytetään siten, että ne tukevat tehokkaasti jatko-opintoihin siirtymistä. Maahanmuuttajien edellytyksiä lukio-opintoihin parannetaan sisällyttämällä lainsäädäntöön maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta koskevat säännökset ( lukien).

14 Nykytila Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus ( ov) Vammaisille opiskelijoille järjestettävä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ov, erityisestä syystä 80 ov (1) ov, jos ei mahdollisuutta siirtyä ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen (2) Maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus ( ov) Kotitalousopetus (20 ov)

15 Jatkossa kaksi valmentavaa koulutusta
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus vammaisille opiskelijoille järjestettävä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (1) maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus kotitalousopetus oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus vammaisille opiskelijoille järjestettävä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (2)

16 Valmentavien koulutusten tavoitteet
ehkäistä syrjäytymistä tukemalla nuoria, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa elämässä ja koulutuksessa tai jotka tarvitsevat lisätukea siirtyäkseen jatko-opintoihin ennaltaehkäistä keskeyttämistä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa parantamalla perusvalmiuksia parantaa koulutuksen läpäisyä

17 Muuttuvat säädökset Koulutusta koskeva sääntely
Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) Koulutuksen rahoitusta koskeva sääntely Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) Opiskelijavalintaa koskeva sääntely Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta (30/2008) Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa (4/2013) Opintotukietuuksia koskeva sääntely Opintotukilaki (65/1994) Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen koulumatkatuesta (48/1997) Opettajien kelpoisuuksia koskeva sääntely

18 Valmentavien koulutusten määritelmät
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseksi vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille järjestettävää kuntouttavaa opetusta ja ohjausta.

19 Koulutusten laajuus ja kesto
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Laajuus 60 osaamispistettä Suoritusaika 1 vuosi, sitä voidaan pidentää sairauden tai muun erityisen syyn vuoksi Voi mahdollisuuksien mukaan siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutukseen kesken valmentavan koulutuksen valmentavaan koulutukseen kesken tutkintotavoitteisen koulutuksen Lisäpisteiden saaminen yhteishaussa edellyttäisi 30 osp:n suorittamista (nykyisin 20 ov) Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus Suoritusaika vuotta, osaaminen kertyy hitaammin Suoritusaika määräytyy opiskelijan yksilöllisten oppimisvalmiuksien ja tarpeiden mukaisesti.

20 Koulutuksen perusteet
Koulutuksen koostuvat koulutuksen osista (vrt. tutkinnon osat) Opetushallitus laatii koulutuksen perusteet ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus Koulutuksen perusteissa määrätään koulutuksen muodostuminen (mahdollisesti säännellään myös VN:n asetuksella) koulutukseen sisältyvät koulutuksen osat ja niiden laajuus osaamispisteinä koulutuksen osien osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi

21 Mahdolliset koulutuksen osat (1)
Ammatilliseen koulutukseen valmistautuminen (pakollinen orientaatio-osa): alkukartoitusta, opinto-ohjausta ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaa, perusvalmiuksia ammattien ja ammatillisen koulutuksen tuntemukseen, koulutuskokeiluja ja -vierailuja, urasuunnitelman pohjan laadintaa Oppisopimuksen ennakkojakso: valmiudet opiskella työelämälähtöisesti, sopivan oppisopimusyrityksen etsiminen/löytäminen. Oppimisen vahvistaminen: tiedonhankintataidot, oppimaan oppiminen, elinikäisen oppimisen avaintaidot, kielitaito, muut yleiset valmiudet Toimintakyvyn vahvistaminen: itsetuntemus ja sosiaaliset taidot, arkielämän taidot, kotitalouden perustaidot, liikunta ja terveys, turvallisuus

22 Mahdolliset koulutuksen osat (2)
Arjen taitojen vahvistaminen: arjen rytmi, asuminen ja viihtyisyys, oman talouden hoito, kotitalouden perustaidot, liikunta ja terveystieto) Työelämään valmistautuminen: yhteiskunnassa toimiminen, kansalaistaidot, ryhmässä toimiminen, vuorovaikutus, asenteet, ammattien ja työelämän tuntemus tarkemmin, työharjoittelut, työpajat ja vierailut, oppisopimukseen suuntautuminen Osia ammatillisista opinnoista tai muusta koulutuksen järjestäjän tai alueen tarjonnasta. Koulutuksen osia voisivat järjestää myös järjestöt, yhdistykset, työpajat ja muut tahot.

23 Opiskelijaksi ottamisen perusteet?
Voimassa olevan AML 27 §:n mukaan voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän muu henkilö, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset koulutuksesta suoriutumiseen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä lisäksi: ei ole suorittanut aiemmin ylioppilastutkintoa, ammatillista tutkintoa tai korkeakoulututkintoa tavoitteena valmentavan koulutuksen jälkeen hakeutua suorittamaan ammatillista perustutkintoa

24 Aikataulu Valmistelutyö käynnistyi loppukeväästä 2012
Hallituksen esityksen valmistelu vuodenvaihde Lausuntokierros kevät 2014 Hallituksen esitys eduskunnalle syksy 2014 Lakit vahvistetaan loppuvuodesta 2014 Voimaan alkavan koulutuksen osalta Järjestämislupien haku OKM:stä syksyllä 2014 Järjestämislupapäätökset, kun lait on vahvistettu (aluvuosi 2015?) Opetushallitus asettaa opetussuunnitelmaprojektin / koulutuksen perusteita valmistelevan projektin alkuvuodesta 2014

25

26 Opintopolku.fi palvelu – koulutuksen hakeutumisen uudet välineet
Avattu Syksy 2013: Ammatillisen koulutuksen yhteishaku (+ uudet ammatillisen koulutuksen valintaperusteet) Kesä 2014: perusopetuksen jälkeisen nivelvaiheen koulutuksen hakupalvelut ( ammattistartti, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kymppiluokka, maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmentava) Aikuiskoulutuksen hakupalvelut käyttöön vuoden 2014 aikana ePerusteiden käyttöönotto 2014. Korkeakoulujen sähköinen haku käyttöön syksyn 2014 haussa. Lopullisessa laajuudessaan Opintopolku.fi-palvelu on vuoden 2015 aikana.

27 Oppijan verkkopalvelussa rakennettavat kansalliset palvelut

28 Oppija ja elinikäinen oppiminen
Palvelun käyttäjällä on yhdessä paikassa koulutustieto-, urasuunnittelu sekä ohjaus- ja neuvonta-palvelut. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti keskitetysti. Osaa palveluista ylläpitää koulutuksen järjestäjä. Hakeutujan tietopalvelut Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tarjoamia palveluita esim. opintojen suunnitteluun, seurantaan, tutkinnon tai sen osien suorittamiseen ja työelämään siirtymiseen. Edellytyksenä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien opintohallinnon järjestelmien kehittäminen. Opintojen aikaiset palvelut Oppijan siirtyessä esim. alakoulusta yläkouluun, opiskelupaikan vaihto oppilaitoksesta toiseen, työharjoittelu, työssä oppiminen tai työelämään siirtyminen. Rajapintoihin ja integraatioihin liittyviä palveluita. Siirtymävaiheen palvelut Palveluita ovat mm työpaikan haku, työharjoittelun hakeminen ja työssä oppiminen. Työ- ja elinkeinoelämä Nuorisotakuu Hakeutumisessa tarvittava aiempi opintosuoritustieto. Joustavat ja yksilölliset opintopolut (HOPS, OPS) Hajautetuista palveluista/ palveluihin opintosuoritustieto Joustavat siirtymiset Aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen Nuorisotakuu ja hallinnon alojen välinen yhteistyö Todennettu tieto sähköisessä muodossa. Todennetun osaamisen rekisteri

29 Järjetäjäverkon rakenteellinen kehittäminen

30 Rakenteellisen uudistamisen hanke (1)
Käynnistyi 2/2014 (ohjausryhmän nimeämispyyntö ja projektisuunnitelma) Koskee toisen asteen koulutusta ja vapaata sivistystyötä. Tavoitteena koulutusjärjestelmän toiminnan tehostaminen ja palvelukyvyn parantaminen. Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan ja alueiden muuttuviin tarpeisiin laadukkaalla opetuksella ja koulutuksella. Toisen asteen järjestäjäverkkoa tiivistetään olennaisesti siten, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata.

31 Rakenteellisen uudistamisen hanke (2)
Lisäksi toteutetaan vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus, joka kytketään toisen asteen koulutuksen rakenteelliseen uudistukseen. Projektiryhmä nimetty 2/2014: virkamiestyöryhmä, joka valmistelee, koordinoi ja toimeenpanee uudistuksen. Ohjausryhmän asettamispäätös valmisteilla: laajapohjainen ryhmä, joka arvioi uudistuksen kokonaisvaikutuksia, sovittaa yhteen eri toimenpiteitä, seuraa, ohjaa ja tukee uudistusta.

32 Uudistuksen toteutusprosessi (alustava)
Kehittämisen suuntaviivat ja poliittiset linjaukset keväällä 2014 Tarvittavat säädösmuutokset alkusyksystä 2014 Vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien kanssa syksyllä 2014 Järjestämislupien hakeminen ja vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien kanssa keväästä alkusyksyyn 2015 Hakemusten käsittely, esitykset uusiksi järjestämisluviksi loppusyksyllä 2015 Järjestämislupapäätökset alkukeväällä 2016 Uudet koulutuksen järjestämisluvat voimaan

33 Joustavat koulutuspolut

34 Joustavien koulutuspolkujen kehittäminen
Työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Koulutuksen järjestämismuotojen joustava yhdistäminen (esim. 2+1-mallin käyttöönotto) Tutkintojen suorittaminen osa kerrallaan Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulujen yhteistyön vahvistaminen e-oppimisen laajempi hyödyntäminen

35 Työelämäyhteistyö hallitusohjelmassa
Vahvistetaan koulutuksen työelämäyhteyksiä sekä työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutusasteilla. Vahvistetaan työpaikalla tapahtuvan opiskelun roolia sekä työvaltaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöä ja monipuolistetaan niiden toteuttamismahdollisuuksia ammatillisessa koulutuksessa. Selvitetään monityönantajaisen oppisopimuksen kehittämistä. Selvitetään uusia toimia nuorten työelämään kiinnittymisen parantamiseksi yhdistämällä työtä ja koulutusta. Edistetään sellaisia ammatillisen koulutuksen toimintamalleja, jotka tukevat kiinnittymistä työelämään ja nopeaa työllistymistä.

36 Työelämäyhteistyö KESU:ssa (1)
Kaikilla koulutusasteilla vahvistetaan kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaa työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta. Ammatillisessa koulutuksen tutkintojen perusteet uudistetaan vahvistamaan työelämän pelisääntöjen tuntemusta. Työelämäyhteyksien parantaminen otetaan huomioon myös rahoitusta uudistettaessa. Työpaikkaohjaajien riittävä koulutus ja koulutuksen saatavuus turvataan (rahoitusmalli, vaihtoehtoiset toteutustavat, koulutuksen sisältöjen kehittäminen ml. ammatillisen osaamisen arviointi). Vahvistetaan ammatillisen lisäkoulutuksen työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan (TYKE) strategista merkitystä ja kysyntälähtöisyyttä ammatillisen lisäkoulutuksen toteuttamisessa.

37 Työelämäyhteistyö KESU:ssa (2)
Työelämän järjestöille ja toimijoille luodaan mahdollisuuksia esitellä työelämää sekä toimintaansa ja edustamiaan elinkeino- ja ammattialoja kouluissa. Työvaltaisia opiskelumenetelmiä ja vaihtoehtoisia koulutusmalleja hyödynnetään (työn ja koulutuksen vuorottelu, koulutusta oppilaitoksessa, oppisopimuksella, näyttötutkintona, työpajassa tai näitä yhdistäen). Ammatillista koulutusta kohdennetaan uudelleen työelämän alakohtaisten ja alueellisten tarpeiden sekä väestökehityksen mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat työelämän kannalta riittävän vahvoja toimijoita.

38 Työelämäyhteistyö KESU:ssa (3)
Tehostetaan ulkomailla suoritettujen opintojen, työssäoppimisen ja työkokemuksen hyväksilukemista osana ammatillisen tutkinnon suorittamista. Kehitetään työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja oppisopimuskoulutuksen laadunhallinnan välineitä ja menettelyitä. Opettajakoulutuksen sisällöllisen kehittämisen painopisteenä mm. yhteistyö työelämän kanssa. Ammatillisessa koulutuksessa turvataan opetushenkilöstön mahdollisuudet päästä määräajoin työelämäjaksoille. Hyödynnetään opetushenkilöstön työelämäjaksoja systemaattisesti koulutuksen järjestäjien ennakointityössä sekä työpaikkaohjaajien koulutuksessa ja ohjauksessa.

39 Hallitusohjelman ja KESUn toimeenpano
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen tulossopimus vuosille : Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen (hakuryhmät) Työmarkkinajärjestöjen esitykset 2012 Suomen Yrittäjät ry:n nuorille suunnattu koulutussopimusmalli ammattiin oppimisen tueksi OKM:n työryhmä joustavasta työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen yhdistämisestä Elinikäisen oppimisen neuvoston työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaosto Ammatillisen koulutuksen laatustrategiatyöryhmä Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen

40 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistustyöryhmä
Työryhmä asetettu (jatkettu) , jatkaa asti. Aiemman työryhmän toimeksiantoa laajennettiin kattamaan käynnissä olevien työssäoppimiseen ja nuorten oppisopimuskoulutukseen liittyvien kehittämistoiminen lisäksi myös muut asiaan liittyvät kehittämistoimet ml. avoin ammattiopisto/ohjaamo-mallin kehittäminen nuorten aikuisten osaamisohjelman seuranta ja kehittämishankkeiden viestintä

41 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen tavoitteet
lisätä työssäoppimispaikkoja ja vahvistaa työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ja ohjausta monipuolistaa työssäoppimisen toteutustapoja ja kehittää työssäoppimisen laatua koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta kehittää oppilaitosmuotoista ja oppisopimusmuotoista koulutusta yhdistäviä koulutusmalleja kehittää oppisopimuskoulutuksen rinnalla nuorille suunnattua koulutusta ja työtä joustavasti yhdistäviä malleja parantaa työssäoppimisen laatua ja vaikuttavuutta ja monipuolistaa sen käyttömahdollisuuksia vahvistaa työelämäyhteistyötä. Toimenpiteet kohdennetaan alle 25-vuotiaille vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleville nuorille.

42 Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi
Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso (5 miljoonaa euroa) Työpaikkaohjaajien koulutus (2,5, miljoonaa euroa) Korotettu koulutuskorvaus työnantajille (5 miljoonaa euroa) Tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittäminen ( euroa) Nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen (8 miljoonaa euroa)

43 Nuorten työssäoppimisen ja oppisopimusuudistuksen valtionavustukset 2014

44 Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toimeenpano

45 Laadunhallintajärjestelmien arviointi 2015
Kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät tekevät kriteeriperustaisen itsearvioinnin vuonna 2015. Itsearviointien tulokset kertovat, kuinka hyvin laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevat järjestelmät toimivat. Kehittämislähtöinen toteutus: itsearviointi edistää koulutuksen järjestäjän toiminnan ja laadunhallinnan kehittämistä. Tavoitteena on saada vastaus seuraaviin kysymyksiin: Kuinka monella ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä? Kuinka monen järjestelmä edellyttää kehittämistoimia? Millaisia kehittämistoimija ja tukimuotoja tarvitaan? Pilotoinnilla testataan ensisijaisesti kriteereiden toimivuutta ja itsearvioinnin toteuttamista: lopullinen ehdotus molemmista kesällä 2014. Piloteissa kriteereiden toimivuutta ja itsearvioinnin toteuttamista arvioidaan otantaperusteisella ulkoisella arvioinnilla (=arviointiryhmä).

46 Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
kattaa koulutuksen järjestäjän kaikki tehtävät ja koko toiminnan: koulutustehtävät, koulutuksen järjestämismuodot (ml. työpaikalla tapahtuva oppiminen) ja muut järjestämisluvan mukaiset erityistehtävät sekä yhteistyön kaikkien kumppaneiden kanssa, tukipalvelut on keskeinen johtamisen väline, jolla varmistetaan koulutuksen järjestäjän strategian mukainen tuloksellinen toiminta. Järjestelmän tulee kattaa johtamisjärjestelmän eri tasoilla tapahtuvan päätöksenteon on olennainen osa jokaisen organisaation jäsenen työtä; johdon tehtävänä on laadun johtaminen ja ohjaus sisältää toimivan laatuympyrän: palaute-, arviointi ja tulostiedon pohjalta tapahtuva laadun jatkuvan parantaminen (myös järjestämän parantaminen) kumppanit ja kaikki sidosryhmät osallistuvat tarkoituksenmukaisella tavalla varmistaa resurssien kohdentamisen ja käytön asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla

47 Kriteereiden perusperiaatteita
Käyttäjälähtöisyys Kriteereitä hallittava määrä ja ne soveltuvat laatutyön eri vaiheissa oleville Koulutuksen järjestäjä voi valita omaan toimintaansa parhaiten soveltuvan järjestelmän Kriteerit riippumattomia järjestelmän toteuttamistavasta Luottamus Kriteerit eivät ota kantaa koulutuksen järjestäjän operatiiviseen toimintaan Näyttö kriteerien mukaisesta toiminnasta on koulutuksen järjestäjän vastuulla Toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys Järjestelmän kriteerit ovat kaikkien tiedossa, arvioinnin tulokset ovat julkisia ja sidosryhmät ovat mukana kaikissa prosessin vaiheissa Tasalaatuisuus ja erinomaisuuteen pyrkiminen Toiminnan lainmukaisuus, kannustetaan jatkuvaan parantamiseen Innovatiivisuus, uudistumiskyky ja toisilta oppiminen Hyvien käytäntöjen tunnistaminen, prosessit, joilla tuetaan niiden käyttöönottoa Edellyttää ennakointia ja ketteryyttä johtamiselta etenkin muutostilanteissa Järjestelmä tuottaa ajantasaista ja ennakoivaa tietoa, jota käytetään aktiivisesti

48 Laadunhallintajärjestelmien kriteerit
Arviointikohteet ja -kriteerit jaotellaan ammatillisen koulutuksen järjestäjän keskeisten toimintojen pohjalta. Laatukulttuuri ja laadunhallinnan kokonaisuus Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää, toiminnan ohjausta ja toimintaa Laadunhallinnan tavoitteet, työjako ja vastuut Sidosryhmien ja kumppanien osallistuminen Dokumentointi Laadunhallinnan läpinäkyvyys ja viestintä

49 Strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus
Laadunhallintajärjestelmä osana strategista suunnittelua, johtamista ja toiminnan ohjausta Johdon sitoutuminen ja laadunhallinnan johtaminen Strategian jalkauttaminen Tiedonhallinta osana johtamista ja toiminnan ohjausta Toimintaympäristöstä saatavien tietojen hyödyntäminen ml. seuranta-, arviointi-, tutkimustieto Toimintaedellytysten varmistaminen ja resurssien suuntaaminen Koulutustarjonta Vastuullisuus ja kestävän kehityksen edistäminen Tuloksellisuus

50 Perustehtävien laadunhallinta
Henkilöstö ja muut koulutuksen toimijat strategian toteuttajana ja kehittäjänä Henkilöstön sitoutuminen tavoitteiden saavuttamiseen Johdon ja henkilöstön osaaminen ja sen varmistaminen Työpaikkaohjaajat/kouluttajat, tutkintotilaisuuksien ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat Hyvinvointi Perustehtävien laadunhallinta Koulutuksen järjestäjän perustehtävien suunnittelu, toteutus, arviointi ja parantaminen Koulutuksen suunnittelu Opiskelijoille tarjottavat tukipalvelut

51 Arviointi ja tulosten käyttö
Arviointi- ja palautetiedon hyödyntäminen Laadunhallintajärjestelmän toimivuuden arviointi Parantaminen Kokonaiskäsitys kehittämistarpeista ja kehittämistyö (oppiva organisaatio) Laadunhallintajärjestelmän kehittäminen Innovatiivisuus ja uudistumiskyky Kriteerit on skaalattu neljälle eri kehitysvaihetta kuvaavalle tasolle: puuttuva, alkava, kehittyvä, edistynyt

52 Lue lisää ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta ja sen tuesta: