Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma Johtajuusosaamisen lisääminen kehittämisohjelman näkökulmasta Turku Kirsi Kaunisharju

2 Kehittämisohjelman nykytilanne •Johtajuusosaaminen liittyy kehittämisohjelman eri osioihin, mutta sitä voidaan tarkastella myös erillisenä kokonaisuutena •Meneillään olevat hankkeet eivät tue selkeästi johtajuusosaamista, vaan ensisijaisesti: –tuotekehitysosaamista –yrittäjyysosaamista –tuottaja- ja manageriosaamista

3 Mikä johtajuus edellyttää? •koko yrityksen/organisaation johtamista •pitkäjänteistä suunnittelua enemmän kuin yksittäisten tuotantojen toteuttamista •visiota yrityksen suunnasta ja mahdollisuuksien tunnistamista (ennakoinnin ja tietoperustan hyödyntämisvalmiutta ja – kykyä) •sosiaalista kyvykkyyttä, yhteisen identiteetin ja tavoitteiden muodostamista (tarvitaan mm. viestintävalmiuksia) •kykyä aktivoida ihmisiä

4 Haasteita luovien alojen yritysten ja organisaatioiden johtamisessa •taiteellinen / liiketoiminnan johtaminen? •pääosa mikro- ja pk-yrityksiä -> miten löydettäisiin tapoja esim. verkostoyritysten luomiseen (verkostojohtaminen?) •keskisuurten yritysten ja osuuskuntien johtaminen •johtajuusosaamista tarvitaan yritysten lisäksi alan järjestöissä, jotka toimivat mm. yritysten edunvalvojina ja alan kehittäjätahoina •miten luovien alojen yrittäjien ja ammatinharjoittajien osaamista voitaisiin hyödyntää muiden alojen yritysten johtamisessa? –haasteena mm. asenteet (molemmin puolin) ja yhteisen kielen puute

5 Esimerkkejä luovien alojen osaamisen hyödyntämisestä muiden alojen yritysten johtamisessa •Luovien alojen osaajilla, esim. taiteilijoilla, kyky tunnistaa heikkoja signaaleja, mitä voitaisiin hyödyntää muiden alojen yritysten johdon työskentelyssä •Design Management (muotoiluosaamisen kokonaisvaltainen hyödyntäminen) •Koulutuksia: –IDBM –Creative Business Management -maisteriohjelma •TILLT-toiminta Ruotsissa ( –aamukahvitilaisuudet elinkeinoelämän kanssa –yhteistyössä yrityksen (johdon) kanssa taiteilijat laativat ns. luovuussuunnitelman yrityksen luovuuden tehokkaammaksi hyödyntämiseksi –toiminta linkittyy työhyvinvoinnin edistämiseen –Airis-projektin tavoitteena on elinkeinopoliittisesti kehittää työpaikan luovaa potentiaalia ja täten edistää sen kilpailukykyä.

6 TILLT-toiminnan vaikutuksia yrityksissä ja muissa organisaatioissa •Vaikutukset organisatoriseen ilmastoon noin + 10 %. Suurin vaikutus ideointiaikaan (+17 %) sekä vähentyneeseen konfliktialttiuteen (-12 %). •Parantunut työilmapiiri, neliasteisella asteikolla noin yhden pykälän parannus. •Terveys, ne työpaikat, joissa Airis-projekti on toiminut osoittavat hyvää kehitystä sairauspoissaolojen suhteen. Kustannussäästöt lasketaan euron ja euron välille riippuen työpaikan koosta. •Tyytyväinen asiakas-indeksi ja tyytyväinen työntekijä-indeksi voidaan mitata useilla työpaikoilla. Parannusta n. 10 %. •Parantunut työnantajakuva: TILLT tekee aktiivista mediatyötä. Kaikki yritykset, joissa toteutetaan Airis-projektia saavat mediatyön kautta vähintään kokosivun palstatilaa päivälehdistä. Toimituksellisen materiaalin media-arvo lasketaan noin viisi - kymmenkertaiseksi verrattuna ilmoitusarvoon. Tämän panostuksen arvoksi voi laskea euroa. –Lähde: IMIT (Institute of Management Innovation and Technology) seurantatutkimus

7 Johtajuusosaamisen ja –valmiuksien kehittäminen liiketoiminnassa –Tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa kulttuurin ja muiden luovien alojen yrityksille. Uutta liiketoimintaa voidaan synnyttää johtajuusosaamista ja -valmiuksia vahvistamalla. –Keskisuuret yritykset, yritysverkostot, osuuskunnat, yhdistykset ja järjestöt tarvitsevat usein johtajuusvalmennusta ja tukea liiketoimintastrategioiden suunnitteluun. Hyvät johtajuusvalmiudet lisäävät toimijoiden kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia. –Lisäksi tavoitteena on näiden alojen osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen muilla toimialoilla. 'Arts in business' -toiminta on kasvavaa luovien alojen liiketoimintaa, jossa johtajuustaitojen parantamista ja strategiaprosessien suunnittelua edistetään taiteen ja kulttuurin toimijoiden osaamista hyödyntämällä.

8 Johtajuusosaamisen ja –valmiuksien kehittäminen liiketoiminnassa •Hakemusten arviointiperusteet (painotukset suluissa prosentteina) •Hankkeen toteuttaja –1. Vahvistaa luovien alojen toimijoiden johtajuusosaamista ja - valmiuksia. (30 %) –2. Vahvistaa luovien alojen toimijoiden osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä muilla toimialoilla. (30 %) –3. Omaa kokemusta luovien alojen johtajuusosaamisen kehittämisestä sekä kykenee soveltamaan niitä käytännön projektityössä. (20 %) –4. Tuottaa pysyviä käytäntöjä luovien alojen uuden liiketoiminnan kehittämiseen. (10 %) –5. Tukee luovien alojen toimijoiden valmiuksia kansainvälistymiseen. (10 %) –Yht. 100 %

9 Kiitos!