Valtakunnalliset ammatillisten oppilaitosten kuraattoripäivät 13. 10 Valtakunnalliset ammatillisten oppilaitosten kuraattoripäivät 13.10.2011 Elise Virnes

Opiskeluhyvinvointi (vai opiskeluhuolto?) koulu, oppilaitos ei ole nuorille vain koulu, "työpaikka", vaan tärkeä, jopa keskeinen kasvu- ja kehitysyhteisö oppilaitosyhteisön arki sisältää tekijöitä, jotka itsessään voivat vahvistaa tai heikentää nuorten hyvinvointia ja oppimista kouluyhteisöön kuuluvat aikuiset ja opiskelijat / nuoret itse kouluyhteisö rakentuu monenlaisista suhteista, joita ei välttämättä tiedosteta eikä osata aina hyödyntää nuoren kasvun tukena oppilaitosta voi ja tulee kehittää myös työ- ja kasvuyhteisönä toimiva yhteisö vahvistaa kykyjä ja tahtoa elinikäiseen oppimiseen

Opiskeluhyvinvointi voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: (Kouluhyvinvointityöryhmän muistio) 1. – olosuhteet sis. koulun fyysisen ympäristön, opetusjärjestelyt ja välitunnit sekä tarjotut palvelut (kouluruokailu, terveydenhuolto, kuraattori, opot yms.) - ovatko kunnossa? Missä se näkyy? 2. - sosiaaliset suhteet = opiskelijoiden sosiaaliset suhteet, opettaja-opiskelija-suhteet, kotien ja koulun yhteistyö, suhteet ympäröivään yhteisöön Toimintakulttuuri = käytännön tulkinta koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. - viralliset säännöt? epäviralliset säännöt? esim. kiusaaminen? - puhutaanko ja sovitaanko näistä asioista? toimivatko suhteet? miten?

Opiskeluhyvinvointi 3. - itsensä toteuttamisen mahdollisuudet = mahdollisuudet opiskella omien taitojen ja kykyjen mukaisesti, palaute, kannustus, rohkaisu - onko mahdollista kasvaa ja kehittyä omaksi itsekseen? missä se näkyy? 4. - terveydentilaa tarkastellaan lähinnä psykosomaattisina oireina, jotka heijastavat mm. mielenterveyttä - huomataanko, välitetäänkö, puututaanko? kuka puuttuu? - missä välittäminen näkyy? Varhaisesta puuttumisesta varhaiseen kuuntelemiseen!

Toisen asteen koulutuksen rooli ja mahdollisuudet nuoret tulevat aina "jostakin" mukanaan jo elettyä elämää ja kokemuksia useista eri asioista, hyvistä ja huonoista toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloittavat opiskelijat ovat 15 – 16 vuotiaita – kyse ei enää "varhaisesta puuttumisesta" ikää ajatellen varhaista puuttumista voi olla pieniin asioihin ja huoliin reagointi ongelmien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyä on toimintatapojen ja rakenteiden kehittäminen siihen suuntaan, että on mahdollista huomata ja lupa puuttua opiskeluhuollon merkitys yhteisön ja rakenteiden kehittäjänä!

Opiskelijahuollon arvioinnin tuloksia opiskelijahuoltoon panostetaan paljon järjestäjien väliset erot erittäin suuret painopiste korjaavassa toiminnassa ennaltaehkäisyn sijaan ensisijaisuus hyvinvoinnissa ja yhteisöllisyydessä ammatillistuminen – moniammatillisuus - omat yksiköt – opettajat etääntyvät toimipisteiden väliset suuret erot järjestäjän koko ei ratkaiseva hyvyyden mittarina oppilaitos- ja alakohtaiset kulttuurit painottuvat jopa isoissa yksiköissä toimintojen yhdenmukaistamisen tarve suuri

Opiskelijahuollon arvioinnin tuloksia yhteisöllisyys, turvallisuus ja oppimisen olosuhteet painopisteinä turvallisuuteen panostetaan opinto-ohjaajan rooli keskeinen nivelvaiheiden merkitys tiedostetaan asumis- ja ravitsemispalvelut hyvällä tasolla kodin ja oppilaitoksen yhteistyö melko hyvällä tasolla pirstaleinen toimintaohje- ja sääntöviidakko ennaltaehkäisevä terveydenhoito ei korostu terveystietoa ei mielletä hyvinvoinnin aspektiksi opettajat etäällä opiskelijahuollon ytimestä vapaa-ajan toiminnot painottuvat joissakin yksiköissä oppilaskuntatoimintaa tulee tehostaa edelleen kuraattori- ja psykologipalvelut eivät tarpeita vastaavia

Opiskeluhyvinvointi tukee ammatillisen koulutuksen tavoitteita onnistunut oppiminen, onnellinen ihminen keskeyttämisen vähentäminen läpäisyasteen nostaminen ja läpäisyn nopeuttaminen työelämään siirtymisen tehostaminen nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ammattitaitoisen työvoiman saaminen terveyserojen kaventaminen terveet, hyvinvoivat aikuiset työurien jatkaminen

Raamit tuleville vuosille Kataisen hallitusohjelma; opinto-ohjaus ja opiskeluhuolto nostettu näkyviksi koulutustakuu Vahvistetaan kuntien vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Vuosikymmenen lopulla 20-24 vuotiaista yli 90 %:lla on perusasteen jälkeinen tutkinto. Oppilaitosta vaihtaville ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina Kesu 2012 – 2016; jatkaa hallitusohjelman linjauksia Lanuke 2012 – 2015; tukee kuntien laaja-alaista nuorisotyötä ja edistää lasten ja nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista osallisuutta Kaste-ohjelma; tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteet nuorten tukemiseksi

Yhteistyönpaikkoja Koulutustakuu osana yhteiskuntakuuta: Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Elinikäinen ohjaus-ajattelu osana elinikäistä oppimista

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma ;Hallitus päätti kesän 2010 budjettiriihessä nelivuotisen ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman käynnistämisestä Tehostamisohjelmaan on kaikkiaan suunniteltu kohdennettavaksi 16 miljoonaa euroa vuosille 2011 – 2014 Vuonna 2011 valtion talousarviossa ko. ohjelmaan on varattu neljän miljoonan euron määräraha 14 verkostohanketta käynnistynyt Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2012–2015 on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2011 aloittavista uusista opiskelijoista 65 % suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa tai nopeammin. Neljässä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus olisi tällöin 76 % ja viidessä vuodessa 80 % aloittaneista. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden osuutta pyritään laskemaan 7 prosenttiin vuonna 2014 (kokonaan opintonsa keskeyttäneiden osuus olisi tällöin 6 %). Seurantaa kehitetään siten, että toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida nykyistä paremmin

Opiskelijat, jotka ohjelmalla pyritään tavoittamaan joiden keskeyttämisalttius on tavanomaista suurempi joiden opinnot ovat pitkittyneet tai pitkittymässä jotka ovat jättämässä tai jo jättäneet tutkinnon suorittamisen kesken työelämään siirtymisen takia. Työelämään siirtyvien opiskelijoiden tukeminen on aikaisempaa tärkeämpää tutkintojen uudistumisen myötä, jolloin tutkinnon osien suorittaminen ja työssäolon vuorottelu tulee lisääntymään

Tehostamisohjelman toimenpidekokonaisuudet opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon ennakoivien ja nykyistä yksilöllisempien toimintamallien kehittäminen (tehostamaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumisvaihetta, koko opiskeluaikaa ja työelämään/jatko-opintoihin siirtymistä, ml. henkilökohtaisen työllistymis- tai jatko-opintosuunnitelman laatiminen) pedagogisten ratkaisujen kehittäminen ja opetusjärjestelyjen joustavoittaminen yksilöllisten opintopolkujen ja työn ohella opiskelun mahdollistamiseksi ja tukemiseksi koko tutkinnon suorittamista tukevien pedagogisten ratkaisujen, ohjauskäytänteiden ja toimintamallien kehittäminen silloin kun opiskelija suorittaa tutkintoa osissa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen, tunnustamisen ja hyväksilukemisen toimintamallien kehittäminen opintoaikojen lyhentämiseksi asuntolatoiminnan kehittäminen ja opiskelijoiden vapaa-ajantoiminnan tukeminen erityisesti silloin kun nuori on muuttanut kotoa uudelle paikkakunnalle opiskelun takia sekä kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen alaikäisten opiskelijoiden kohdalla.

Opintouran rakentuminen (1) (Lähde: Opintourilta opintopoluille, käsikirjoitus 2011, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos)

Opintouran rakentuminen (2) (Lähde: Opintourilta opintopoluille, käsikirjoitus 2011, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos)

Opintouran rakentuminen (3) (Lähde: Opintourilta opintopoluille, käsikirjoitus 2011, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos)

Yksi ja yhtenäinen oppilas- ja opiskelijahuoltolaki valmistelu käynnistettiin vuoden 2009 oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmän toimenpide-ehdotusten mukaisesti (STM selvityksiä 2006:33 ja STM selvityksiä 2009:34) Hallituksen esitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisessä virkamiesryhmässä laki on kokoava ja täydentävä laki, joka ei muuta palveluiden järjestämisvastuita, mutta selkeyttää oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuutta ja tukee eri viranomaisia yhteistyön tekemisessä kuulemistilaisuus (2.11.2010 ); valtaosa kuultavista toivoi, että valmistelua jatkettaisiin laajemman version pohjalta, koska psykososiaalisten palvelujen puuttumista toisella asteella pidettiin merkittävänä puutteena. valmistelua jatketaan; hallitusohjelmassa ja Kesussa

Yhtenäisen opiskeluhuoltolain tavoitteet tehostaa koko koulutusjärjestelmän toimivuutta ennalta ehkäistä keskeyttämisiä ja varmistaa opintojen suorittamisen tavoiteajassa oppilaiden ja opiskelijoiden tasapuoliset mahdollisuudet saada oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluita joka puolella maata paranevat laki poistaa turhia esteitä viranomaisten yhteistyöltä ja selkiinnyttää käytäntöjä opiskeluhuoltolaki turvaa opiskeluhuollon pitkäjänteisen toiminnan opiskelijan tukena varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen

Tärkeää opiskelijahuollon palveluiden saatavuus ja riittävyys vähentää myös paineita oppilaiden ja opiskelijoiden siirtämiseen erityisopetukseen, ruuhkautuneisiin psykiatrisiin palveluihin sekä lastensuojeluasiakkuuden tarvetta yhtenäinen opiskeluhuoltolaki edistäisi tuki-, ohjaus ja terveyspalveluiden toimivuutta ja edesauttaisi opiskelijoiden oppimista, tutkinnon suorittamista ja siirtymistä terveinä aikuisina työelämään