Työkykyä edistävä toiminta suomalainen innovaatio synty: 1989 työmarkkinajärjestöt tulopoliittinen sopimus:suosituksesta TYKY-toiminnan järjestämiseksi työpaikalla nykyisyys: Työterveyshuoltolaki 1383/2001 toimenpiteiden keskeiset kohteet työn ja työympäristön kehittäminen työyhteisön ja työorganisaatioiden toimivuuden parantaminen työntekijän terveyden ja ammatillisen osaamisen edistäminen työpaikan omaa toimintaa toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä asiantuntijaorganisaatiot / yhteiskunta tukee Työterveyshuolto KELA korvaa osan kustannuksista laadun arviointi: TYKY-STEP 18-01-2019 Eija Mämmelä / OAMK

Työkykytalo (Juhani Ilmarinen, www.ttl.fi)                                                                                   Huipulla on hyvä työkyky! 4. krs: työstä ja sen johtamista vastuu sekä tekijällä että johtajalla 3. krs: työn merkitys, tulkinta ja asenne riippuu elämänhistoriasta, perhetilanteesta, yhteisöstä, kulttuurista 2. krs: osaaminen on olennaista 1. krs: perusta rakentuu yksilön terveydelle Työkyky Työkykyä voidaan nykytiedon perusteella kuvata talon muodossa. Työkykytalossa on neljä kerrosta, joista kolme alimmaista kuvaavat yksilön voimavaroja ja neljäs kerros työtä ja työoloja. Talon perusta, sen pohjakerros rakentuu terveyden ja toimintakyvyn varaan. Fyysinen toimintakyky sekä psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky muodostavat yhdessä terveyden kanssa työkyvyn perustan. Toinen kerros on ammatillinen osaaminen. Siinä korostuvat sekä peruskoulutus että ammatilliset tiedot ja taidot ja niiden jatkuva päivittäminen elinikäisen oppimisen avulla. Kerroksen merkitys on viime vuosina korostunut, koska uusia työkykyvaatimuksia ja osaamisen alueita syntyy jatkuvasti kaikilla toimialoilla.  Kolmas kerros kuvaa arvoja, asenteita ja motivaatiota. Omat asenteet työntekoon vaikuttavat merkittävästi työkykyyn. Jos työ koetaan mielekkäänä ja sopivan haasteellisena, se vahvistaa työkykyä. Mikäli työ on pakollinen osa elämää eikä vastaa omia odotuksia, se heikentää työkykyä. Iän myötä työ- ja eläkeasenteet muuttuvat ja voivat johtaa työelämästä luopumiseen tai syrjäytymiseen ennenaikaisesti. Myös työelämän ja muun elämän yhteensovittaminen kohtaavat tässä kerroksessa. Kerroksesta on käytettävissä vähiten tutkimustietoa.  Neljäs kerros on työn kerros. Työ ja työolot, työyhteisö ja organisaatio lukuisine erilaisine ominaisuuksineen kuuluvat tähän kerrokseen. Myös esimiestyö ja johtaminen ovat keskeinen osa kerroksen toimintaa: esimiehillä ja johtajilla on valta ja velvollisuus organisoida ja kehittää kerrosta. 18-01-2019 Eija Mämmelä / OAMK

Työkykyä ylläpidon kolmiomalli (www.ttl.fi)                                                                                               Kuva 1: TYKY-kolmio 18-01-2019 Eija Mämmelä / OAMK

Teikarin malli työhyvinvoinnin edistämiseksi (Rissa 1996, 115) hyvinvointi ja tuottavuus = työolo- suhteet x työnsisältö x työtaidot x johtaminen fyysisen työympäristön kehittäminen työtehtävä perustaidot, valmius, kompetenssi työn organisointi psyykkisen työympäristön kehittäminen työn kehitys ja rikastaminen perehdyttäminen, työnopastus esimies-alaistoiminta sosiaalisen työympäristön kehittäminen omaan työhön vaikuttaminen koulutus, työryhmät, tiimit vuorovaikutus, osallistuva suunnittelu työn muunnettavuus muu kehittäminen kannustus 18-01-2019 Eija Mämmelä / OAMK

Työkykyä ylläpitävän toiminnan tasot koko henkilöstön työkyvyn säilyttäminen = ennaltaehkäisy oireilevien työkyvyn edistäminen ~ esim. ASLAK-kuntoutus, TYK-kuntoutus kuntoutus ~ esim. TYK-kuntoutus, lääkinnällinen kuntoutus 18-01-2019 Eija Mämmelä / OAMK

Työkykyä ylläpitävän toiminnan lakipohja Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383 3§: työkykyä ylläpitävä toiminta on yhteistyössä toteutettua työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa Sairausvakuutuslaki 4.7.1963/364 29 §: työterveyshuollon sekä sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannusten korvaamisesta tarpeelliset, kohtuulliset ja hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden mukaiset työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannukset KELAn hallituksen päätös 28. 11.1994 Korvausluokka I: ehkäisevä toiminta ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävä toiminta Korvausluokka II: yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja muu terveydenhuolto työterveyshuollon korvausjärjestelmä ei koske hammashuoltoa, kuntoutusta, työ- ja liikennetapaturmia eikä ammattitauteja. Erikoislääkäritasoinen hoito erillisin perustein 18-01-2019 Eija Mämmelä / OAMK