TYÖIKÄISTEN KUNTOUTUS aslak ja tyky

Esitys aiheesta: "TYÖIKÄISTEN KUNTOUTUS aslak ja tyky"— Esityksen transkriptio:

1 TYÖIKÄISTEN KUNTOUTUS aslak ja tyky
Mari Heinonen, Päivi Latvalehto, Anna-Mari Launonen & Siiri Ojala

2 Yleistä Työikäinen henkilö on iältään 15-74 -vuotias
Kuntoutuksen tarkoituksena on työkyvyn ylläpitäminen tai sen edistäminen  Mahdollisen kuntoutuksen piiriin kuuluu terveydenhuollon järjestämä kuntoutus, Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus, työeläkelakien mukainen kuntoutus, työhallinnon kuntoutus ja työkykyä ylläpitävä toiminta, joka perustuu työterveyshuoltolakiin

3 ASLAK-KUNTOUTUS Ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta ASLAK-kuntoutus on Kelan piiriin kuuluva Ennaltaehkäisevää kuntoutusta, jonka tavoitteena on työkyvyn säilyttäminen ja sen pitkäaikainen parantaminen Henkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti kuormittavat työt oikeuttavat kuntoutukseen, mikäli kuormitus johtaa työkyvyn heikkenemiseen Kuntoutuksessa huomio kiinnittyy työn hallintaan sekä oikeiden työmenetelmien ja terveellisten liikunta- ja elämäntapojen omaksumiseen

4 ASLAK-KUNTOUTUS Tavoitteena työkyvyn pitkäaikainen parantaminen
ASLAK-kurssi on noin vuoden mittainen kokonaisprosessi, missä työntekijä käy kuntoutuslaitoksessa noin kolme kertaa vuodessa, yhteensä vuorokauden verran Sisältää monipuolista ryhmässä tapahtuvaa henkisen hyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja fyysisen kunnon huoltamisen ohjausta ja harjoittelua sekä tukea ja kannustusta kuntoutujan oman kuntoutumisprosessin toteuttamisen Lisäksi yksilöllinen kotona tai työpaikalla suoritettava ohjelma

5 ASLAK-KUNTOUTUS Olennaista tuloksellisuuden kannalta on sekä työpaikan, kuntoutuslaitoksen, työterveyshuollon sekä Kelan välillä toteutuva yhteistyö ASLAK-kuntoutus järjestetään saman työpaikan tai saman ammattialan työntekijöille Työterveyshuollot, kuntoutuslaitokset, ammattiyhdistykset ja yritykset voivat hakea ASLAK-kursseja Kelalta vuosittain ilmoitettavan hakuajan puitteissa

6 ASLAK-kuntoutus Kunnonpaikassa
valtakunnallisesti merkittävä ASLAK-kuntoutuksen toteuttaja vuodesta 1983 ASLAK-kursseja Kunnonpaikassa on toteutettu eri ammattiryhmille työntekijöistä esimiehiin Toimintaympäristönä kylpylä-hotelli ja toimintakeskus Kylpylän monipuolinen uima-allasosasto on kuntoutujien käytettävissä ohjatusti ja omatoimisesti, samoin kuntosalit ja muut liikuntatilat Ulkoliikuntaan ja muuhun ulkoiluun ympäröivä luonto ja vesistö suovat oivat mahdollisuudet  Psykososiaalisia keskusteluja ja toiminnallisia harjoitteita varten on monipuoliset ryhmätilat

7 ASLAK-kuntoutus Kunnonpaikassa
ASLAK-kuntoutuksessa ydintiiminä toimii lääkäri, fysioterapeutti, psykologi ja työhyvinvointikouluttaja  Kuntoutuksessa voi olla mukana myös ravitsemusterapeutti, liikunnanohjaaja ja sosiaalityöntekijä Toiminnan periaatteita: Kuntoutujalla oma kuntoutusmotivaatio Tavoitteellisuus Kuntoutujia ohjataan laatimaan itselleen omat konkreettiset kuntoutumisen tavoitteet joiden saavuttamisessa kuntoutusohjelma ja kuntouttajat toimivat tukena

8 LAINSÄÄDÄNTÖ Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista /566 ”Kansaneläkelaitos järjestää ja korvaa kuntoutusta sekä turvaa kuntoutujan toimeentuloa kuntoutuksen aikana lain mukaisesti”

9 TYKY-TOIMINTA Työkykyä ylläpitävää toimintaa
Koskee kaikkia työntekijöitä Toteutetaan ensisijaisesti työpaikoilla On työnantajavastuista TYKY-toiminta toteutuu kolmena toisiaan täydentävinä tasoina TASO 1 Kohteena koko työpaikan henkilökunta terveydentilasta ja työkyvystä riippumatta Yhdessä suunniteltavaa Pyritään edistämään työhyvinvointia, työkykyä ja terveyttä

10 TYKY-TOIMINTA TASO 2 Kohteena työntekijät ja työyhteisöt, joita uhkaa työkyvyn alentuminen Yksittäisen työntekijöiden kohdalla voi kyse esim. olla toistuvasta sairastelusta tai psyykkisistä rasitusoireista Työyhteisön kohdalla esim. fyysinen työympäristö voi aiheuttaa yhteisiä riskitekijöitä Myös johtajuuden, organisoinnin tai yhteisön ongelmat Pyritään ylläpitämään työkykyä

11 TYKY-TOIMINTA TASO 3 Kohdistuu työntekijöihin joiden työ- ja toimintakyky on oleellisesti heikentynyt tai uhka on selkeä Työntekijän ollessa jatkuvasti sairaslomilla tai vapaa-aika menee työstä palautumiseen Toiminta voi kohdistua työyhteisöihin, joissa henkilökunnan välit ovat niin tulehtuneet, että haittaa työntekoa Uhkana työkyvyttömyys Pyritään palauttamaan työkykyä

12 TYKY-TOIMINTA Suurissa yrityksissä järjestetään enemmän TYKY-toimintaa kuin pienemmissä yrityksissä Toteutetaan harvemmin työpaikoilla joiden taloudellinen tila on epävakaa

13 LAINSÄÄDÄNTÖ Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383
”Laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.” ”Lain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 1) työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä 2) työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta 3) työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa; sekä 4) työyhteisön toimintaa”

14 LAINSÄÄDÄNTÖ Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738
”Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden, jäljempänä terveys, haittoja”

15 YHTEENVETO ASLAK-kuntoutus ja TYKY-toiminta auttavat jaksamaan työelämässä Lähtökohtana työkyvyn arviointi Molempia kuntoutusmuotoja ohjaa oma lainsäädäntö

16 YHTEENVETO KUNTOUTUJAN NÄKÖKULMASTA
Tykypäiviä järjestetään keskimäärin kerran vuodessa. Kaikilla työpaikoilla TYKY-toimintaan kuului jonkinlaista liikuntaa. On koettu kannustavaksi liikkumisen ja kunnon ylläpitämisen näkökulmasta Kokemuksia ASLAKista ” Kurssilla oli aikaa paneutua oman kunnon kohentamiseen ja työongelmien ratkomiseen täyspäiväisesti.” ” Positiivista jaksamista on tullut lisää.” ”Elämäntapamuutos lähti alkuun.”

17 POHDINTA Työikäisten kuntoutus
on tärkeää yhteiskuntamme toimivuuden kannalta Ennaltaehkäisee laajempia ongelmia puuttumalla työkyvyn heikkenemiseen varhaisessa vaiheessa Mielestämme rahoitusta tulisi ehkä kuitenkin ajatella kriittisesti (KELA) Käytetäänkö resursseja yhtä paljon esimerkiksi mielenterveyskuntoutujiin?

18 LÄHTEET Järvikoski, A. & Härkäpää, K. Kuntoutuksen perusteet, WSOY 2004. 6?toc=1 ( ) 3 ( ) HL?OpenDocument ( ) HL?OpenDocument ( )

19 LÄHTEET s/fi_FI/aslak/ ( ) outus/kuntoutuskurssit_ja_jaksot/aslak/fi_FI/kok emuksia_aslak/ ( ) ta/Sivut/default.aspx ( )