MINÄ JA VASTUULLISET RUOKAVALINNAT

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA -AGENDA 2030 YK:ssa on hyväksytty kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 ja tavoitteet, joiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille. Tavoitteita on yhteensä 17. Ne ovat kaikki tärkeitä ja linkittyvät toisiinsa.

17 YHTEISTÄ TAVOITETTA

12. TAVOITE: VASTUULLISTA KULUTTAMISTA Kuluttajana voimme vaikuttaa päätöksillämme ja valinnoillamme niin lähellä kuin kaukanakin elävien ihmisten elämään. Pienilläkin teoilla on suuri merkitys! Tavoite 12 keskittyy vastuulliseen kuluttamiseen. Tavoitteena on kestävä elämäntapa ja sen osana vastuulliset ruokavalinnat. Mitä sinä voisit tehdä tavoitteen saavuttamiseksi?

VAIKUTA VALINNOILLASI Ruokavalintoja voi tehdä monella tapaa. Vastuulliset ruokavalinnat ovat yksinkertaisia, kun muistaa muutaman nyrkkisäännön. Sinun tehtäväksesi kuluttajana jää ratkaista se, mitä asioita ruuan hankinnassa ja kulutuksessa painotat. Jos haluat kuluttajana toimia vastuullisesti ja kestävästi, pyri ainakin näihin: valitse ruokaa lautasmallin mukaan, suosi kotimaista ruokaa sesongin mukaisesti ja vähennä ruokahävikkiä.

LAUTASMALLI: TERVEELLI- NEN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN Aterian ympäristövaikutukset voivat vaihdella suurestikin sen mukaan, mitä lautasellesi valitset. Kun syöt ravitsemussuositusten mukaisesti, on helppoa syödä myös ympäristöystävällisesti. Syö lihaa harkiten. Kun syöt, suosi suomalaista lihaa ja käytä kaikkia ruhonosia monipuolisesti. Tärkeintä on ottaa sen verran, mitä jaksat syödä!

SESONGIN MUKAINEN LÄHIRUOKA Satokausien eli sesonkien huomioiminen ruokavalinnoissa on vastuullista. Suomessa eri ruoka-aineiden sesongit eli kaudet, jolloin ne ovat parhaimmillaan, vaihtelevat paljon. Kasvukauden aikana tuotetut kasvikset tarvitsevat vähemmän lämmitysenergiaa ja valaistusta. Lisäksi satokautena ruoka on maultaan ylivoimaista. Satokaudessa olevat ruoka-aineet ovat usein myös edullisia.

RUOKAVALINTASI VAIKUTTAVAT MYÖS KAUAS Ostamalla kotimaista ruokaa voit itse vaikuttaa oman alueen ympäristön tilaan, työpaikkojen määrään ja talouteen. Ruuan tuotanto pyörittää monen maakunnan talouden rattaita! Suomalaisten ruokavalinnat vaikuttavat myös globaalisti. Kaukana kasvatetun ruuan ympäristövaikutukset jäävät tuotantomaahan. Kaukaa tulleen ruuan alkuperä voi olla vaikeasti jäljitettävissä eikä aina ole tietoa, minkälaisissa olosuhteissa ja miten ruoka on tuotettu.

PAKKAUSMERKINNÖISTÄ APUA RUOKAVALINTOIHIN Pakkausmerkinnät kertovat ruuan alkuperästä tai tuotantotavoista. Tiedätkö sinä, mitä nämä merkit tarkoittavat?

VÄHENNÄ RUOKAHÄVIKKIÄ Suomessa ruokahävikkiä syntyy eniten kodeissa. Siksi on tärkeää, että me kaikki tiedämme miten voimme sitä vähentää. Miettikää yhdessä, miten ruokahävikkiä voisi vähentää tai ehkäistä eri tilanteissa: Ennen kauppaan menoa Kaupassa Ruuan säilytyksessä Mitä tehdä, jos silti jäi tähteitä?

Kuvat: Dia 1 ja 12: Jussi Ulkuniemi/Ruokatieto Kestävän kehityksen tavoitteet: YK-liitto Diat 6 ja 7: Mainostoimisto RED Diat 10 ja 11: Tuija Fagerlund © Ruokatieto Yhdistys ry Kuvien käyttäminen muussa kuin tämän kalvosarjan yhteydessä on kielletty. Kalvosarjaa saa vapaasti muokata opetuskäyttöön sopivaksi (lyhentää, lisätä omia kalvoja jne.) ja se on tarkoitettu vain opetuskäyttöön.