SUOMALAINEN RUOKAKETJU JA VASTUULLINEN RUUANTUOTANTO

VASTUULLISUUS ON OSA SUOMALAISTA RUOKAKETJUA Kestävän kehityksen tavoitteet ovat meidän kaikkien yhteinen asia. Myös suomalainen ruokaketju tekee töitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kohta tiedät miten! Suomalaisen ruokaketjun valtteja kestävyyden saralla ovat osaaminen, hyvä koulutus ja luonnonolosuhteet.

RUOKAKETJU TYÖLLISTÄÄ JOKA KYMMENNEN SUOMALAISEN Ruoka-ala työllistää Suomessa noin 340 000 ihmistä. Alan koulutustaso ja osaaminen on maailman mittakaavassa korkeaa. Suomessa tehdään paljon ruokaan liittyviä innovaatioita ja tuotekehitystä. Kuluttajat Kaupat, ravintolat ja ruokapalvelut Teollisuus Alkutuotanto

KOULURUOKAILU ON OSA RUOKAPALVELUA Oletko jo tänään käyttänyt ruokapalvelua? Koulusi keittäjä on ammattilainen, jonka tehtävänä on valmistaa hyvää ja terveellistä ruokaa joka päivä. Kouluruokailu maksetaan yhteisistä verovaroista. Se myös osa ruokaturvaa eli sen varmistamista, että kaikki saavat tarpeeksi ruokaa. Kouluruokailu kehittää ja ylläpitää suomalaista ruokakulttuuria. Myös sinä vaikutat kouluruokailun vastuullisuuteen. Millaisin keinoin?

KAUPASSA RUOKAHÄVIKKI MINIMOIDAAN Kaupoissa ruoka-alan hyvä osaaminen näkyy monessa kohtaa. Ruokahävikki on kaupalle iso kuluerä ja sitä pyritään vähentämään kaikin keinoin. Kuluttajien mieltymysten tunteminen ja tuotteiden kierron suunnittelu helpottavat tuotteiden tilausmäärien arviointia ja näin pienentävät hävikkiä. Satokausien suosiminen ja sesongin kasvisten markkinointi on lisännyt kasvisten myyntiä merkittävästi.

RUOKATEHTAISSA KEHITETÄÄN VASTUULLISIA UUTUUKSIA Ruokatehtaissa tuotekehitys käy kiivaana. Uusia tuotteita kehitetään kuluttajien toiveiden mukaan, mutta myös vastuullisuus muistaen. Viime vuosien innovaatioita ovat mm. uudet kasviproteiinit kaurajuomat ja –jogurtit juuresleipä hyönteisruoka Ruokahävikkiä vähennetään tuotekehityksellä ja pakkausten suunnittelulla. Suojakaasuun pakatut elintarvikkeet, mm. jauheliha ja kasvissekoitukset Kotimaisten omenoiden säilytys

ALKUTUOTANNOLLA ON MONIA VALTTEJA Maatiloilla vastuullisuus koostuu monesta tekijästä. Suomalaisen alkutuotannon valtteja ovat mm. ammattitaitoiset viljelijät pohjoiset olosuhteet makean veden määrä peltoalan runsaus.

KOULUTETUT VILJELIJÄT KEHITTÄVÄT UUTTA Suomessa useimmilla maanviljelijöillä on alalle soveltuva koulutus. Alalla kehitetään monia uusia innovaatioita, esim. Satelliittipaikannuksella varustetut maatalouskoneet Konenäkö apuna kemikaalittomassa rikkakasvien torjunnassa Uusiutuvat energianlähteet kasvihuonetuotannossa Hyönteisten kasvatus osana alkutuotantoa Suomessa olosuhteet ovat aina olleet haastavat maanviljelykselle. Ammattitaitoinen viljelijä osaa vastata haasteisiin!

SUOMI ON MAAILMAN POHJOISIN MAATALOUSMAA Pohjoisten olosuhteiden vuoksi Suomessa viljellään viileään ilmastoon ja lyhyeen kasvukauteen sopeutuneita kasveja. viljoja, perunaa, sokerijuurikasta, rypsiä. Koska kasvukausi ulkona on lyhyt, Suomessa on kehittynyt kasvihuonetuotanto. Kasvihuoneissa kesä on koko vuoden. Niissä voidaankin viljellä sellaisia lajeja, jotka eivät muuten Suomen oloissa viihtyisi, esim. tomaattia ja yrttejä. Ilmasto ei rajoita kotieläintuotantoa niin paljon kuin peltoviljelyä. Suomessa kasvatetaan mm. nautoja, sikoja, broilereita ja lampaita. Katso animaatio ruuan tuonnista ja viennistä.

SUOMEN KESÄ ON LYHYT MUTTA VALOISA Suomessa kasvukausi on lyhyt mutta intensiivinen. Yöttömän yön aurinko kypsyttää kasvit ja tekee niistä ainutlaatuisia, esim. Kauran jyvät kasvavat erityisen isoiksi Luonnonmarjoihin kehittyy paljon antioksidantteja Suomen ilmasto on viileä, ja useimpina kesinä täällä ei sada liikaa tai ole liian kuivaa.

TALVESTA ON HYÖTYÄ Suomen pitkästä talvesta on myös hyötyä maanviljelyssä: Routa muokkaa maata: koneellista maanmuokkausta voidaan tehdä vähemmän. Lumipeite suojaa talvehtivia kasveja. Pakkanen torjuu monia kasvitauteja ja tuholaisia. Suomessa käytetäänkin kansainvälisesti verrattuna vähän torjunta-aineita viljelyssä. Siksi esim. kasviksemme ja viljamme ovat maailman puhtaimpien joukossa: kotimaisista tuotteista torjunta-ainejäämiä löytyy vain harvoin.

SUOMESSA ON RUNSAASTI MAKEAA VETTÄ Maailman mittakaavassa Suomessa on runsaasti puhdasta makeaa vettä. Vuosittain Suomessa käytetään vain 2 % kestävästi käytettävissä olevista vesivaroista. Monissa eteläisissä maissa makeasta vedestä on pulaa. Kotimaisen ruuan suosiminen on ekologisesti kestävää, koska sen tuottaminen ei kuluta vesivaroja siellä, missä makeaa vettä on niukasti.

SUOMESSA RIITTÄÄ PELTOA Viljelymaata eli peltoa on Suomessa kaksi kertaa enemmän asukasta kohden kuin maailmalla keskimäärin. Sadon määrä kuitenkin vaihtelee maapallon eri osissa, Suomessa satomäärät ovat keskitasoa. Kaikilla pelloilla ei voida kasvattaa olosuhteiden takia ruokakasveja. Niillä tuotetaan kotieläimille rehua tai nurmea.

SUOMALAISEN RUOKAKETJUN VASTUULLISUUDEN VALTIT LYHYESTI Alkutuotanto ammattitaitoiset viljelijät pohjoiset olosuhteet makean veden määrä peltoalan runsaus Elintarviketeollisuus innovaatiot & tuotekehitys Kaupat, ravintolat ja ruokapalvelut Sesonkien hyödyntäminen Ruokahävikin vähentäminen

Kuvat: Diat 4 ja 5: Jussi Ulkuniemi/Ruokatieto Diat 6-13: Markku Peltola Dia 3: Mainostoimisto RED © Ruokatieto Yhdistys ry Kuvien käyttäminen muussa kuin tämän kalvosarjan yhteydessä on kielletty. Kalvosarjaa saa vapaasti muokata opetuskäyttöön sopivaksi (lyhentää, lisätä omia kalvoja jne.) ja se on tarkoitettu vain opetuskäyttöön.