Ruuan reitti: Vilja. Ruuan reitti: Vilja Viljan matka pellolta pöytään Miksi pelto kynnetään ennen kuin siihen istutetaan siemeniä? Oletko ollut itse.

Esitys aiheesta: "Ruuan reitti: Vilja. Ruuan reitti: Vilja Viljan matka pellolta pöytään Miksi pelto kynnetään ennen kuin siihen istutetaan siemeniä? Oletko ollut itse."— Esityksen transkriptio:

1

2 Ruuan reitti: Vilja

3 Viljan matka pellolta pöytään
Miksi pelto kynnetään ennen kuin siihen istutetaan siemeniä? Oletko ollut itse mukana kyntämässä tai kylvämässä? Minkä takia vilja muuttuu loppukesällä keltaiseksi? Minkä pituinen on kasvukausi Suomessa? Entä Keski- tai Etelä-Euroopassa?

4 Mikä vilja on kuvassa? ALKU- VAI LOPPUKESÄLLÄ?

5 Kaikki alkaa siemenestä
Kylvössä viljan siemenet istutetaan peltomaahan, joka on sitä ennen äestetty eli muokattu kasvua helpottavaksi. Vilja kylvetään useimmiten keväällä, mutta myös syksyllä voi kylvää syysvehnää ja syysruista Suomessa viljapeltoja ei juurikaan kastella, koska ilmastomme on melko sateinen. Joskus kasvitaudit ja tuholaiset vaivaavat viljaa, jolloin täytyy torjua niitä kasvinsuojeluaineilla.

6 Suurin osa ohran ja kauran sadoista käytetään kotieläinten rehuksi.
Viljalajit Yleisimmät Suomessa viljeltävät viljat ovat ohra, kaura, vehnä ja ruis (tässä järjestyksessä) Suurin osa ohran ja kauran sadoista käytetään kotieläinten rehuksi.

7 Viljan rakenne

8 Vilja kerätään talteen Sadonkorjuussa
Kun vilja on tuleentunut eli kypsää, on sadonkorjuun aika (yleensä elo-syyskuussa). Sadonkorjuussa viljan tähkät leikataan talteen leikkuupuimurilla. Viljan tähkä, jossa on viljan jyvät, erotetaan viljan korresta eli oljesta. Oljet voidaan jättää peltoon parantamaan maata tai kerätä talteen eläinten rehuksi ja virikkeeksi.

9 Sadonkorjuu ja viljan kuivaus
Sadonkorjuu pyritään tekemään poutasäällä, mutta aina se ei onnistu. Kostean sään takia vilja joudutaan lähes aina Suomessa kuivaamaan sadonkorjuun jälkeen homehtumisen estämiseksi. Kuivaamisen jälkeen vilja varastoidaan tilalle. Viljelijä myy viljan varastosta esimerkiksi myllylle, rehuntuottajalle tai vientiyritykselle.

10 Sadonkorjuu

11 Missä viljaa käytetään?
Mitä kaikkea viljoista valmistetaan? Miten suurimo, ryyni, hiutale ja lese eroavat toisistaan? Mitä erilaisia vehnäjauhoja (karkeusasteet) löydät kaupasta?

12 Hyvä tietää viljoista Viljat ovat tärkein kuidun lähde!
Suosi täysjyväviljaa, sillä siinä on paljon kuitua. Viljan kuitu pitää verensokerin tasaisena. Kuitu myös hellii, hoitaa ja täyttää vatsaa. Viljan kivennäisaineet ja vitamiinit ovat kasvulle välttämättömiä. Täysjyvävilja sisältää esimerkiksi B-ryhmän vitamiineja ja rautaa.

13 Täysjyväviljatuotteita

14 Terveellistä ja ympäristöystävällistä
Viljoista saa aterioille monipuolisia ja edullisia lisäkkeitä. Viljat ovat ympäristöystävällistä ruokaa. Kuitenkin riisin ympäristövaikutukset ovat kolme kertaa suuremmat kuin viljojen ja perunan. Riisi onkin suositeltavaa korvata esimerkiksi täysjyväohralla.

15 Vastaukset pohdintakysymyksiin esiintymisjärjestyksessä
Pelto kynnetään yleensä syksyllä sadonkorjuun jälkeen ja se on tärkeää seuraavan kasvukauden kannalta. Kynnössä maa sekoittuu, kasvinjätteet peittyvät ja sillä ehkäistään myös rikkakasveja. Kevätkyntö nopeuttaa maan sulamista. Kyntämisellä on kuitenkin myös haittavaikutuksensa, kuten maan liiallinen tiivistyminen kynnetyn kerroksen alapuolella. Kyntämisen sijaan saatetaankin nykyään käyttää kevennettyjä maanmuokkausmenetelmiä. Edellisten lisäksi maanmuokkauksella yleisesti luodaan kasvamisella otolliset olosuhteet, parannetaan veden, ilman ja lämmön virtausta maassa, haudataan kasvinjätteet ja sekoitetaan esimerkiksi lannoitteet maahan. Lue lisää

16 Vastaukset pohdintakysymyksiin esiintymisjärjestyksessä
Viljan värin muuttumista loppukesällä keltaiseksi kutsutaan viljan tuleentumiseksi. Se on viljan kypsymisen viimeinen vaihe, jolloin tähkän sisällä olevat jyvät kovettuvat ja viljan väri muuttuu vihreästä keltaisen ruskeaksi. Tuleentumisen jälkeen vilja on valmista korjattavaksi. Kasvukauden pituus Suomessa vaihtelee alueellisesti. Eteläisimmässä Suomessa se on noin 185 vuorokautta, kun taas aivan pohjoisessa vain vähän päälle 100 vuorokautta. (Miettikää, kuinka monta kuukautta kasvukausi tällöin kestää) Kylmyys on toisaalta myös etu viljanviljelylle Suomessa. Kylmä talvi nimittäin vähentää kasvitautien ja tuholaisten määrää. Kasvinsuojeluaineita käytetään vähemmän ja riski torjunta- ainejäämille pienenee verrattuna esimerkiksi eteläisempään Eurooppaan.

17 Vastaukset pohdintakysymyksiin esiintymisjärjestyksessä
Viljoista valmistetaan esim. leipää, puurohiutaleita, -ryynejä ja - suurimoita, jauhoja, pastaa, keksejä….. Jopa kiisseliä! (Yosa) Suurimo on kokonainen tai rikottu jyvä, josta voidaan esimerkiksi valmistaa puuroa riittävään pitkään keittämällä. Ryyni on kuin suurimo, mutta aina kokonainen jyvä. Hiutale on litistetty suurimo, joka on esikypsytetty höyryttämällä keittoajan lyhentämiseksi. Lese on jyvän kuorikerrosta ja täyttä viljakuitua. Kaupasta löytyy ainakin karkeita, puolikarkeita, hienoja, ja erittäin hienoja jauhoja. Näiden lisäksi esim. sihtiruisjauhoja (vastaa hienoksi jauhettua jauhoa) ja sämpyläjauhoja, joka on erilaisten jauhojen ja leseiden sekoitus.

18 RUOKATIETO YHDISTYS RY

19 Kuvat Kuvituskuvat: Heli Pukki paitsi viljan rakenne Annukka Varis Jussi Ulkuniemi Antero Ohranen Minttu Virkki Valtioneuvoston SRE:n kuvapankki © Ruokatieto Yhdistys ry Kuvien käyttäminen muussa kuin tämän kalvosarjan yhteydessä on kielletty. Kalvosarjaa saa vapaasti muokata opetuskäyttöön sopivaksi (lyhentää, lisätä omia kalvoja jne.) ja se on tarkoitettu vain opetuskäyttöön.