SuomalaINEN ruokakulttuuri: Kehitysvaiheet ja alueelliset erot

Esitys aiheesta: "SuomalaINEN ruokakulttuuri: Kehitysvaiheet ja alueelliset erot"— Esityksen transkriptio:

1 SuomalaINEN ruokakulttuuri: Kehitysvaiheet ja alueelliset erot

2 On tärkeää tietää mistä tulemme, myös ruokakulttuurin osalta
On tärkeää tietää mistä tulemme, myös ruokakulttuurin osalta. Tässä diasarjassa käsitellään suomalaisen ruokakulttuurin kehitysvaiheita ja eri alueille tyypillisiä eroja. Lue lisää taustamateriaalista:

3 LÄHTÖKOHTANA POHJOINEN SIJAINTI
Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa. Lyhyt kasvukausi ja alhainen lämpötila rajoittavat viljeltävien kasvien määrää ja sitä, kuinka paljon satoa saadaan. Sijaintimme tuo kuitenkin monia etuja: Pitkät valoisat kesäpäivät ja -yöt tuottavat kasviksiin aromia ja väriä. Muutamat kasvit hyödyntävät kesäöiden lämmön ja valon kasvamalla myös öisin! Kylmä talvi auttaa pitämään maaperää puhtaana, sillä talven kovat pakkaset pitävät huolen kasvituholaisten torjunnasta.

4 KEHITYSVAIHEITA Kovista olosuhteista johtuen ruuansaannin niukkuus leimasi suomalaista ruokakulttuuria pitkään. Viljeltyä ja kerättyä satoa säilöttiin ja varastoitiin, sillä tuoreita raaka-aineita saatiin vain osan aikaa vuodesta. Kartanot ja kaupungit toimivat ruokakulttuurin kehittäjinä, niihin saapui ensimmäisenä mm. kahvi 1700-luvun alussa. 1800-luvulla teollistuminen ja Suomen kohdalla erityisesti puukauppa toi vaurautta myös maaseudulle.

5 KEHITYSVAIHEITA Teollistumisen myötä maataloutta kehitettiin ja suomalaisia tuotteita valmistettiin vientiinkin. Voista tuli yksi merkittävimmistä suomalaisista vientituotteista. 1900-luvulla maailmansodat antoivat leimansa myös ruokakulttuurille. Sota-aikana ja sen jälkeenkin säännösteltiin eri elintarvikkeiden saantia ja suomalaiset joutuivat muuttamaan ruokavaliotaan. Perunan kulutus kolminkertaistui. Sodan jälkeen evakot menetetyiltä alueilta siirtyneet evakot muuttivat ruokakulttuurin perinteisiä aluerajoja. Tutustu suomalaisen ruokakulttuurin kehitysvaiheisiin Suomalainen ruoka kautta aikojen-aikajanalta

6 KAKSI KULTTUURIALUETTA
Perinteisesti Suomessa on kaksi ruokakulttuurialuetta: itäinen ja läntinen alue. Itäinen alue on saanut vaikutteita Venäjältä, läntinen Ruotsista. Myöhemmin Suomi jakautui useisiin maakuntiin, joille on kehittynyt omat ruokaperinteensä.

7 ALUEIDEN OMAT ERIKOISUUDET
Nykyisin kaikille tutuilla ruuilla on juuret eri alueilla: karjalanpiirakat Itä-Suomesta rieskat Pohjanmaalta rosolli Lounais-Suomesta leipäjuusto ja poronliha Lapista karjalanpaisti Karjalasta Erilaiset perinneruuat herättävät tunteita puolesta ja vastaan, mutta makuasioistahan ei voi kiistellä. Mikä on sinun perinneruokasuosikkisi?

8 ESIMERKKINÄ KARJALANPIIRAKKA
Karjalanpiirakka on perinneherkku, joka pitää pintansa. Karjalanpiirakka on kotoisin Pohjois-Karjalasta, mutta karjalaisten evakkojen mukana piirakkaperinne on levinnyt ympäri Suomen. Nykyään karjalanpiirakka on tuttu jokaiselle. Sitä voi ostaa esimerkiksi leipomoista, kauppojen paistopisteistä, valmisruokahyllystä tai toreilta.

9 RUISLEIPÄ, SUOMEN KANSALLISRUOKA
Leipä pitää pintansa edelleen ja on suomalaisen ruokakulttuurin rikkaus. Ruisleipä valittiin äänestyksellä vuonna 2017 Suomen kansallisruuaksi. Katso video viljan reitistä.

10 SUORAAN LUONNOSTA Riistalla, luonnonmarjoilla ja muilla metsän antimilla, kuten kaloilla ja metsäsienillä, on yhä edelleen iso merkitys suomalaisessa ruokakulttuurissa. Maailman mittakaavassa harvinaiset jokamiehen oikeudet takaavat luonnonherkut kaikkien saataville. Tiesitkö, että Suomessa kasvaa noin 50 erilaista luonnonmarjalajia, joista 37 on syötäviä. Yleisimpiä marjoja on noin parikymmentä. Mitä kuvan luonnon antimista olet itse syönyt?

11 EU:N SUOJAAMAT PAIKALLISET ERIKOISUUDET
Euroopan Unionissa on elintarvikkeita koskeva nimisuojajärjestelmä. Suojan voi saada tuote, joka on tuotettu perinteisesti tietyllä alueella tai tietyllä valmistusmenetelmällä. Suomalaisia nimisuojattuja tuotteita ovat esim. Lapin puikula, Puruveden muikku, Kainuun Rönttönen, kalakukko ja karjalanpiirakka. Näitä nimiä ei saa käyttää tuotteista, jotka eivät ole sääntöjen mukaan valmistettuja.

12 TEHTÄVÄKSI JA POHDITTAVAKSI
Tuunaa karjalanpiirakka! Olet työryhmässä, joka saanut toimeksiannoksi tuunata karjalanpiirakasta Suomi 100 –juhlavuoteen sopiva välipalatarjottava. Haastakaa ryhmässä luovuus sekä mielikuvitus ja tuunatkaa karjalanpiirakasta oman näköisenne tarjottava. Jos mahdollista toteuttakaa ideanne käytännössä kotitaloustunnilla. Oman kouluruuan alkuperä! Haastattele koulun keittiösi väkeä ja selvitä käytetäänkö sinun koulussasi lähiruokaa ja jos käytetään, mitkä raaka-aineista tulevat läheltä? Kysy myös ruokalistasta ja selvitä onko koulusi ruokalistalla jotain paikkakunnallesi tai asuinalueellesi tyypillisiä ruokia.

13 TEHTÄVÄKSI JA POHDITTAVAKSI
Mitä perinneruokia sinä syöt tai olet maistanut? Kerro kaverille! Voihan marjat! Tiedätkö, mitä marjaa on sanottu suomalaiseksi supermarjaksi? Miksi suomalaiset marjat ovat erityisen hyvän makuisia? Montako suomalaista marjaa muistat ja/tai olet syönyt? Selvitä, mitä seuraavat perinneruokasanastoon kuuluvat termit tarkoittavat: sumppi, pernavoi, räätikkäputsi, kurri, tuuvi, egrööri, syltty ja topata.

14 Kuvat: Kuva: Scandinavian Stockphoto Jussi Ulkuniemi
Kainuulaisia rönttösiä © Ruokatieto Yhdistys ry Kuvien käyttäminen muussa kuin tämän kalvosarjan yhteydessä on kielletty. Kalvosarjaa saa vapaasti muokata opetuskäyttöön sopivaksi (lyhentää, lisätä omia kalvoja jne.) ja se on tarkoitettu vain opetuskäyttöön. RUOKATIETO YHDISTYS RY