Opettajajohtajuus jaetussa pedagogisessa johtajuudessa KT, PhD Yliopistonlehtori Johanna Heikka Itä-Suomen yliopisto Varhaiskasvatuksen Johtajuusfoorumi 2017

Jaettu pedagoginen johtajuus Johtajuus on tietoista kasvatusyhteisön tavoitteiseen toimintaan vaikuttamista ja vastuun ottamista (Heikka, 2014) Ei ole malli, vaan johtajuuden strategia tai tarkastelukulma Ei vähennä johtajien merkitystä tai tarkoita, että kaikki johtaa Ei vähennä kasvattajien merkitystä tai vastuuta omasta työstään tai tiimin merkitystä, vaan on tiimin toiminnan ymmärtämistä ja organisoitumista uudella tavalla Liitetään kasvatuksen ja koulutuksen muutokseen (Camburn & Han 2009; Firestone & Martinez 2007) ja erityisesti pedagogiikan kehittämiseen ja varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön (Heikka 2014). Pedagogisen johtajuuden tehokkuus riippuu sen kyvystä osallistaa kasvatusyhteisö kehittämiseen ja päätöksentekoon (Ebbeck & Waniganayake 2003; Rodd 2006; Mayrowetz 2008; Timperley 2005).

Jaettu pedagoginen johtajuus Keskeiset elementit (Heikka, 2014) 1. Johtajuudessa osallisena useita henkilöitä Johtajat ja muu henkilöstö Henkilöt valitaan johtajuustehtävän ja osaamisen perusteella 2. Johtajuus toteutuu situationaalisten elementtien välityksellä Johtajuuden rakenteet ja välineet keskeisiä Edellyttää situationaalisten elementtien analyysia ja kehittämistä (rutiinit, rakenteet, kulttuuri, välineet, jne.) Makrotoimintojen ja mikrotehtävien välisten linkkien ymmärtäminen 3. Johtamistoimintojen liittyminen toisiinsa: ’interdependence’ keskeistä (Harris 2009; Spillane, Halverson & Diamond 2001; 2004; Spillane 2006) Johanna Heikka

Jaetun pedagogisen johtajuuden tekijät Johtamistoiminnan ja vastuun jakaminen eri toimijoiden välillä ja jaettujen johtajuustoimintojen liittyminen tiiviisti toisiinsa edellyttää: Jaettua tietoisuutta kehittämistoiminnan visioista ja strategioista Jaettua vastuuta pedagogisesta johtajuudesta Vallan ja vastuiden tasapainottamista ja selkiyttämistä Jaettua pedagogiikan kehittämistä yksiköissä Jaetun pedagogisen johtajuuden strategian luomista

Makrotason toimijat kunnassa Jaetun pedagogisen johtajuuden strategia Jaettu tietoisuus visioista ja strategioista Makrotason toimijat kunnassa Jaettu pedagoginen kehittämistoiminta yksiköissä Mikrotason toimijat kunnassa Jaettu vastuu pedagogisesta johtajuudesta Vallan ja vastuun tarkastelu & selkiyttäminen

Päiväkodissamme on suunnitelma jaetun johtajuuden toteutumisesta Esityksen nimi / Tekijä 10.1.2019

Henkilöstön roolit ja tehtävät pedagogisessa kehittämisessä ovat selkeät Esityksen nimi / Tekijä 10.1.2019

Opettajajohtajuus pedagoginen vastuu ja yhteistyö johtajuudessa Lähtökohtana varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja ajankohtainen johtajuustutkimus Pedagoginen vastuu ’’Varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogiikan merkitystä ja samalla lastentarhanopettajan pedagogista vastuuta54. Kokonaisvastuu lapsiryhmän toiminnan suunnittelusta, toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden toteutumisesta sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä on lastentarhanopettajalla. Lastentarhanopettajat, lastenhoitajat ja muu varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä.’’ (OPH, 2016, 17) Pedagoginen perustehtävä; laadukas varhaispedagogiikka ja tavoitteiden saavuttaminen Tiimin toimintakulttuurin ja osaamisen johtaminen ja kehittäminen Uusi johtajuusajattelu; johtajuus nähdään yhteistyönä Erilliset, mutta toisiinsa kytkeytyvät tehtävät vasutyössä, arvioinnissa ja pedagogiikan kehittämisessä Toiminnan koordinointi –toiminta yhteisesti sovittujen tavoitteiden suuntaisesti

Pedagoginen vastuu opettajajohtajuudessa Opettajien vastuut sovitaan yhdessä, kuvataan selkeästi ja saatetaan koko henkilöstön tietoisuuteen, lto: Arvioi kasvattajatiimin toimintaa ja toimintakulttuuria säännöllisesti yhteisesti sovittujen tavoitteiden pohjalta Tekee arviointiperustaisia suunnitelmia pedagogiikan kehittämisestä Koordinoi ja seuraa kehittämistoimintaa omassa tiimissään Osallistaa kasvattajatiimin arviointiin, suunnitteluun ja pedagogiikan kehittämiseen Välineet ja rakenteet kehittämistyölle päiväkodeissa ja tiimeissä Päiväkodin johtaja / pedaryhmä seuraa ja linjaa kehittämistyötä säännöllisesti

Lastentarhanopettaja kasvattajatiimin pedagogisena johtajana (Heikka, Halttunen & Waniganayake, 2016) Tutkimuksen tavoitteena oli: Tutkia miten päiväkodinjohtajat, lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat näkevät opettajajohtajuuden Tutkia miten opettajajohtajuus toteutuu varhaiskasvatuksessa

Tutkimuksen tuloksia Lastentarhanopettajalla vastuu pedagogiikasta Lastentarhanopettajan odotetaan johtavan pedagogiikkaa tiimissään Opettajajohtajuus on näkyvästi esillä kasvattajatiimien toiminnassa Käytännössä opettajajohtajuus sulautuu lastentarhanopettajien työhön Opettajajohtajuus toteutuu käytännössä kahdella tasolla: Päiväkodin tasolla Kasvattajatiimin tasolla

Johtamistehtävät lastentarhanopettajan työssä (Heikka, ym. 2016) Pedagogiikan johtaminen Päivittäisten toimintojen johtaminen Hallinnolliset tehtävät Pedagogiikkaan liittyvät tehtävät Palvelujen kehittämiseen liittyvät tehtävät Lapsiryhmän päivittäisten toimintojen organisointi Suora pedagogisen toiminnan ja leikin ohjaaminen Tiedon kerääminen Työtehtävien jakaminen kasvattajatiimissä Henkilöstöön liittyvät tehtävät Kasvattajatiimin taso Varhaiskasvatussuunnitelma-työhön liittyvät tehtävät Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön koordinointi Suhdeluvun ylläpitäminen ja henkilöstön työaikoihin liittyvät tehtävät Pedagogiikan suunnittelun ja arvioinnin johtaminen Päiväkodin taso Pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatus- suunnitelmatyöhön osallistuminen Spesifit vastuualueet

Opettajajohtajuuden toteutumisen edellytykset (Heikka, ym., 2016) Tuki kunnan varhaiskasvatuksen johtajilta Tuki päiväkodinjohtajilta Tuki kasvattajatiimiltä Pedagogisen asiantuntijuuden arvostaminen Lastentarhanopettajien ammatillisen identiteetin vahvistaminen Yhteistyö kasvattajatiimissä Laadukkaan työn vaatiminen Henkilöstön vastuualueiden ja työnkuvien selkiyttäminen Vastuullisena tiimin jäsenenä toimiminen Riittävien resurssien antaminen (suunnitteluaika) Tiedon jakaminen Varhaiskasvatussuunnitelmatyön rakenteiden luominen päiväkotiin ja tiimeille Henkilöstön vastuiden ja tehtävien kuvaaminen ja selkiyttäminen Pedagogista kehittämistä tukevien työryhmien perustaminen Pedagogisen kehittämisen painopistealueiden linjaaminen lastentarhanopettajien kanssa ja pedagogisen kehittämisen ohjaaminen Pedagogisen kehittämisen prosessien avaaminen Pedagogisen suunnittelun ja arvioinnin tukeminen kasvattajatiimeissä

Pedaryhmien toiminta Pedaryhmät – jaettu, jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen perustuva vasutyö Säännölliset tapaamiset Pedaryhmässä linjataan ja tuetaan ryhmissä tehtävää vasutyötä ja kehittämistä Tukee lastentarhanopettajan pedagogista johtajuutta Lastentarhanopettaja vie tietoa oman kasvattajatiimin toiminnasta, lapsiryhmästään ja pedagogisesta kehittämisestä keskusteltavaksi Pedaryhmässä sovitut kehittämisen suuntalinjat viedään tiimille keskustelutavaksi Lastentarhanopettajat kokevat pedaryhmien toiminnan merkitykselliseksi vasutyölle ja pedagogiselle kehittämiselle Pedaryhmien toiminnan tulee olla hyvin johdettua, jotta se toimii pitkäjänteisessä kehittämisessä Aina ryhmän toiminta ei tue pedagogista kehittämistä parhaimmalla mahdollisella tavalla Joskus kehittämisen linjat ja arviointi jäävät puutteelliseksi ja keskustelu tuntuu hyödyttömältä Pedaryhmien toiminta tulisi kytkeä vasutyöhön ja edistää sitä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti

Lastentarhanopettaja vastaa pedagogiikasta ja pedagogisesta kehittämisestä kasvattajatiimissään Esityksen nimi / Tekijä 10.1.2019

Lastentarhanopettajien osallistumista pedagogiseen johtajuuteen tuetaan riittävästi Esityksen nimi / Tekijä 10.1.2019

Vasutyö ja toimintakulttuurin kehittäminen kasvattajatiimeissä Koko kasvattajatiimin osallistaminen ja sitoutuminen vasutyöhön ja toimintakulttuurin kehittämiseen Reflektiivinen keskustelu ja siihen perustuva pedagogiikan suunnittelu ja kehittäminen kasvattajatiimeissä Tutkimuksen mukaan kasvattajatiimien keskusteluissa hyödynnetään havaintoja ja arviointia vaihtelevasti Reflektiivinen ote jää usein vähäiseksi ja suunnittelussa edetään rutiininomaisesti Analyyttisempi oman työn tarkastelu ja uuden oppiminen osaksi kasvattajatiimin työskentelyä. Tutkimustieto on ensiarvoisen tärkeä peilauspinta. Kasvattajatiimin keskustelun viitekehyksenä vasut ja kehittämisen painopistealueet Toiminnan suunnittelusta tavoitteelliseen pedagogiikan suunnitteluun ja toimintakulttuurin kehittämiseen Kehittämis- ja vasutyöhön liittyvät tehtävät ja prosessit sekä niiden yhtymäkohdat tulisi avata päiväkodin ja kasvattajatiimin tasoilla

Tiimin oppiminen ja kriittinen reflektio Työtä ohjaa tiedostamattomat arvot, uskomukset ja oletukset Tietoiseksi tuleminen oman tulkinnan kautta haastavaa Kriittinen reflektion edellyttää käytäntöön vaikuttavan historian avaamista Kriittisten tapahtumien avaaminen kasvattajatiimissä Yhteisen kokemuksen tavoittaminen Miksi me teemme näin? Mikä on toimintatavan muotoutumisen historia ja alku? Mihin pyrimme? Pyrimmekö välttämään jotakin? Emotionaaliset taipumukset ja mieltymykset (esim. yksin – ryhmätyö, vetäytyminen)

Reflektion tasot Kuvaileva reflektio –mitä tapahtui? Tulkitseva reflektio – miksi/miten se tapahtui? Miltä se tuntui? Kriittinen reflektio – mihin tulkintani tapahtuneesta perustuu? Mitä tietoja, oletuksia ja uskomuksia siihen liittyy? Mitä opimme? Miten toimimme jatkossa? Kriittinen reflektio aktivoi oppijaa kyseenalaistamaan aikaisemmin opittua ja ennakko-oletuksia, muuttamaan perspektiiviä ja luomaan uusia merkityksiä. Edellyttää pysähdystä, jolloin uudelleenarviointiin on sekä fyysinen että psyykkinen mahdollisuus. (Mezirow 1995, Meron, 2001 mukaan)

Esityksen nimi / Tekijä 10.1.2019

Esityksen nimi / Tekijä 10.1.2019

Esityksen nimi / Tekijä 10.1.2019

Jaetun pedagogisen johtajuuden suunnitelman laatiminen päiväkoteihin Rakenteet Jaetun pedagogisen johtajuuden tekijät Vastuut ja osallistuminen Tavoitteet Esityksen nimi / Tekijä 10.1.2019

Kiitos! uef.fi