SATAKUNNAN VERKOSTOTYÖN TOIMINTAMALLI 26.04.2016 Pori Mia Blomqvist, verkostopsykoterapeutti T:mi VertePa – Verkostoterapiapalvelu Mia Blomqvist

KÄSITTEISTÄ VERKOSTOITUMINEN VERKOSTOTYÖ on yhteistyöhön etsiytymistä muiden alueella toimivien tai saman asian parissa askartelevien kanssa ( asukkaat, asiakkaat, vertaisryhmät, vapaaehtoisjärjestöt, viranomaiset, auttajat ). (Kaisu Naapila, 1992) VERKOSTOTYÖ on luonnollisen ja virallisen verkoston hahmottamista, kartoittamista, kohtaamista ja aktivointia. Oman roolin ymmärtämistä: mitä voin tästä asemasta käsin tehdä. Viranomaisyhteistyö on vain osa verkostotyöstä. Luonnollista verkostoa ovat ihmiset, joiden kanssa asiakkaat elävät ja toimivat. (Kaisu Naapila, 1992)

Käsitteistä… VERKOSTOTERAPIA VERKOSTOKESKEINEN TYÖ on ammatillista toimintaa (psykoterapiamuoto, koulutetut terapeutit ) perheiden ja verkostojen kriisien helpottamiseksi. Asiakkaalle vapaaehtoista, hänen kanssaan suunnitellaan kaikki tapaamiset avoimesti. Tunteiden käsittely on tärkeämpää kuin päätöksenteko. (Kaisu Naapila, 1992) VERKOSTOKESKEINEN TYÖ on työntekijän tai työryhmän toimintaperiaate ottaa asiakkaan sosiaalinen verkosto huomioon kaikissa tilanteissa. (Seikkula, 1994)

Käsitteitä… VERKOSTOTAPAAMINEN / VERKOSTOKOKOUS on joko suullisesti tai kirjallisesti kokoon kutsuttu tilaisuus, jonka tavoitteena on asiakkaan ongelman / tilanteen selvittely yhdessä hänen sosiaalisen verkostonsa kanssa (Väyrynen, Mannila, Larpa-Liiman, 1996).

Käsitteistä… HOIDETTAVAAN SYSTEEMIIN kuuluvat ne, jotka ovat ongelman suhteen puheyhteydessä. Tällainen systeemi voi olla laajempi kuin perhe tai se voi koostua toisilleen melko tuntemattomista ihmisistä. Siihen kuuluvat ihmiset, jotka ovat puheissa siitä, mitä he kutsuvat ongelmaksi, ihmiset jotka muodostavat hoidon kohteena olevan sosiaaliseen systeemiin. (Anderson & Goolishian 1988)

Mitä verkostotyö on? Asiakkaan jokapäiväiseen elämään liittyvien ihmisten kokoamista hänen tuekseen. Yhteistyömuoto asiakasta hoitavien tahojen kanssa. Asiakkaan selviytymisen kartoittamista. Yhteistyömuoto asiakkaan omaisten ja läheisten kanssa.

Miten vahvistaa sosiaalisen verkoston osallisuutta? Oikeus ilmaista ajatuksiaan ja tulla kuulluksi tasavertaisena keskustelukumppanina. Pohtia ja ajatella yhdessä, vertaillen erilaisia merkityksiä. Etsiä yhdessä ymmärrystä. Jättää asioita avoimeksi, sillä kukaan ei omista ’totuutta’ eikä kellään ole ’viimeistä sanaa’. (Kauko Haarakangas: Parantava puhe, 2008)

Dialogisen keskustelun tunnusmerkit Aitous – voit olla oma itsesi. Avoimuus – saat sanoa ja kaikki mielipiteet sekä tunteet ovat sallittuja. Turvallisuus – ei ole hätää ja vaikeistakin asioista voi puhua. Kiireettömyys – meillä on aikaa. Pakottomuus – ei tarvitse tietää. Samanarvoisuus – kenenkään mielipide ei ole toista parempi.

Dialogisen keskustelun tunnusmerkit… Kiinnostuneisuus – olen kiinnostunut ajatuksistasi ja kokemuksistasi. Jaettavuus – mietitään yhdessä. Joustavuus – olen valmis muuttamaan käsityksiäni ja tapojani. Vastuullisuus – vastuullani on sekä toisten että itseni huomiointi. Kauko Haarakangas: Parantava puhe, 2008

Menetelmät asiakkaan parhaaksi ? Kuuleminen Varhaiskasvatussuunnitelma Läheisneuvonpito Dialogisuus Kuulluksi tuleminen Asiakaskeskeisyys Tulevaisuuden muistelu Verkostotapaaminen Monipuolueellisuus Yhteistyö Lapset puheeksi

Mallin rakentaminen Pohjautuu menetelmään, jossa on työntekijät, jotka kohtaavat asiakkaita ratkoivat yhteistyön ongelmia asiakkaan parhaaksi. Käytössä olleet toimintatavat puntaroitiin. Hyvät toimintatavat otettiin malliin mukaan ja ongelmalliset tilanteet ratkottiin. Lopputuotoksena verkoston vetämisen ABC.

MALLI 1. Tarve verkostotapaamiselle syntyy – mitä teen? 2. Verkoston kokoaminen – miten valmistaudun? 3. Verkoston vetäminen – miten ohjaan?

KIITOS Yhteystiedot: Mia Blomqvist, verkostospsykoterapeutti, hallinnollinen osastonhoitaja T:mi VertePa – Verkostoterapiapalvelu Mia Blomqvist, Salo Mia.m.blomqvist@gmail.com