Henkilöstön asema maakunta- ja sote-uudistuksessa Keijo Karhumaa Johdon neuvonantaja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Henkilöstön asema sote- ja maakuntauudistuksessa Henkilöstö siirtyy viimeistään 1.1.2020 alkaen maakunnan, sen tytäryhtiöiden tai palvelukeskusten palvelukseen Henkilöstön siirto tapahtuu liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti ”Yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työantajalle, jos luovutettava liike pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena” Siirto on lain perusteella liikkeenluovutus – ei tarvetta selvittää täyttyvätkö työnantajavaihdoksissa liikkeenluovutuksen tunnusmerkistöt Keijo Karhumaa 25.12.2018

Henkilöstö siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä seuraavasti Kaikki kyseisen sosiaali- tai terveydenhuollon laitoksen palveluksessa olevat, kunnan työntekijät ja viranhaltijat siirtyvät maakunnan, sen liikelaitoksen, maakunnan omistaman yhtiön tai palvelukeskuksen palvelukseen Kunnan sosiaali- tai terveydenhuoltopalveluja tuottava laitos tai muu yksikkö, jonka palvelut siirtyvät maakunta-konserniin Pelastustoimen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti sen maakunnan palvelukseen, jolle ko. alueen pelastustoimen tehtävät siirtyvät Pelastustoimen henkilöstö Keijo Karhumaa 25.12.2018

Kunnan palveluksessa muualla kuin sote-laitoksessa tai -yksikössä työskentelevät henkilöt, joiden työtehtävistä vähintään 50 % on sosiaali- ja terveyspalvelujen tukitehtäviä Työntekijät ja viranhaltijat siirtyvät suoraan voimaanpanolain nojalla maakunnan, sen liikelaitoksen, palvelukeskuksen tai maakunnan yhtiön palvelukseen Muualla kuin sote-laitoksissa sosiaali- ja terveyspalvelujen tukitehtäviä tekevät, joiden työstä sote- tukipalvelutehtävät ovat alle 50 % Kunta ja maakunta sopivat, siirtyykö työntekijä maakuntakonsernin palvelukseen vai jääkö hän kunnan palvelukseen Keijo Karhumaa 25.12.2018

Sote-kuntayhtymät lakkaavat sote-uudistuksen yhteydessä ja niiden henkilöstö siirtyy liikkeen-luovutusperiaatteen mukaisesti maakuntien, niiden liikelaitosten, palvelukeskuksen, tai maakunnan omistaman yhtiön palvelukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilöstö Yhtiön osakkeet siirtyvät maakunnan omistukseen ja yhtiö jatkaa normaalisti toimintaansa eikä henkilöstön työnantaja vaihdu Kunnan tai kuntien yhdessä omistamassa sote-palveluja tuottavassa yhtiössä työskentelevä henkilöstö Kunnan omistaman ateria- ,siivous- tai muita tukipalveluja tuottavan yhtiön henkilöstö Maakunta- ja sote-uudistus ei koske näitä tukipalvelu-yhtiöitä eikä niiden henkilöstöä Keijo Karhumaa 25.12.2018

Kunnan omistamat osakkeet siirtyvät maakunnalle. Yhtiö jatkaa toimintaansa. Kunnan ja yksityisen yrityksen yhteisesti omistaman sote-palveluja tuottavan yhtiön palveluksessa oleva henkilöstö Kunnan ja yksityisen yhtiön yhteisesti omistaman, 1.7.2016 jälkeen perustetun yhtiön palveluksessa oleva henkilöstö. Lain tiukennus 1.1.2018. ? Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väli-aikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa mahdollistaa sen, että maa-kunta voi irtisanoa yhtiön ja kunnan välisen palvelujen hankintaa koskevan sopi-muksen. Miten käy yhtiön? Keijo Karhumaa 25.12.2018

Valtiolta siirtyvä henkilöstö Valtiolta maakuntiin ja palvelukeskuksiin siirtyvän henkilöstön osalta sovelletaan liikkeenluovutusperiaatetta siirrettäessä ELY:jen, AVI:ien ja TE-toimistojen tehtäviä maakuntahallintoon. Keijo Karhumaa 25.12.2018

Maakuntien ja niiden liikelaitosten palveluksessa olevan henkilöstön asema Maakuntien ja niiden liikelaitosten työntekijät ovat joko työsopimussuhteessa tai virkasuhteessa Kunnallisia viranhaltijoita koskevaa lakia muutetaan siten, että tätä lakia sovelletaan jatkossa myös maakuntien ja niiden liikelaitosten virkasuhteisiin työntekijöihin. Maakuntien omistamien yhtiöiden työntekijöihin sovelletaan työsopimuslakia ja muita työsopimussuhteisia työntekijöitä koskevaa työlainsäädäntöä. Myös kunnallisen yhteistoimintalain soveltamisala laajenee maakuntiin ja niiden liikelaitoksiin. Keijo Karhumaa 25.12.2018

Maakuntien ja liikelaitosten virka- ja työehtosopimusjärjestelmä Lakia kunnallisesta virkaehtosopimuksesta ja lakia kunnallisesta työehtosopimuksesta muutetaan siten, että nämä lait koskevat myös maakunnissa ja niiden liikelaitoksissa noudatettavia työ- ja virkaehtosopimuksia. Kuntatyönantajia edustava Kunnallinen työmarkkinalaitos muuttuu Kunta- ja maa-kuntatyönantajat KT:ksi, joka neuvottelee ja sopii työ- ja virkaehtosopimukset myös maakuntien puolesta Maakuntien henkilöstöä maakuntia ja palvelulaitoksia koskevissa sopimusneuvotteluissa edustavat liitot Keijo Karhumaa 25.12.2018

Sekä kuntatyöantajat että maakuntatyönantajat ovat jatkossa KT:n jäseniä KT:n pakkojäsenyys: Kunnat, kuntayhtymät ja maakunnat KT:n jäsenyhteisöjä voivat olla myös: Sellaiset osakeyhtiöt, jonka kaikki osakkeet ovat kunnan, kuntayhtymän tai maakunnan omistuksessa Sellaiset osakeyhtiöt ja säätiöt, joissa kunnalla, kuntayhtymällä tai maakunnalla on määräysvalta ja joka tuottaa kuntien tai maakuntien lakisääteisiä palveluja tai niiden hoidon edellyttämiä välttämättömiä palveluja Sellaiset osakeyhtiöt tai säätiöt, joissa maakunnalla, kunnalla, tai kuntayhtymällä on yksin tai yhdessä määräysvalta ja jonka henkilöstöstä enemmistö on välittömästi ennen yhtiön perustamista ollut maakunnan tai muun edellä mainitun yhteisön palveluksessa Jatkossa siis myös kuntien tai maakuntien omistamat yhtiöt voivat liittyä KT:n jäseniksi ja sitä kautta tulla sidotuiksi kuntia ja maakuntia koskeviin työ- ja virkaehtosopimuksiin. Keijo Karhumaa 25.12.2018

Uuden sopimusrakenteen luonnostelua KUNTAJAOS MAAKUNTAJAOS YRITYSJAOS = maakunta- ja ja kuntakonsernin yhtiöiden tms. sopimukset 1 Maakunnan yleinen sopimus 4 Sopimus liitteet /pöydät esim.pph tekniset tunti-tes KVTES OVTES Kuntayritysten sopimukset = AVAINTAN sopimukset SOTE-TES SOTE-TES LS LS OVTES maaliskuu 2017

Henkilöstön eläketurva Kunnallista eläkelaitosta Kevaa koskevaa lakia muutetaan siten, että myös maakunnat tulevat olemaan Kevan jäsenyhteisöjä. Maakuntien palvelukseen siirtyvän ja maakuntiin palkattavan uuden henkilöstön eläke-etuudet määräytyvät julkisen alan eläkelain JuEL:n mukaan Lisäeläketurvan omaavat työntekijät säilyttävät tämän eläke-etuuden edellyttäen, että he siirtyvät suoraan kunnasta tai kuntayhtymästä maakunnan palvelukseen, josta jäävät myöhemmin eläkkeelle. Valtiolta siirtyvän henkilöstön osalta lisäeläketurvan säilymisestä säädetään samalla periaatteella Keijo Karhumaa 25.12.2018

Maakunnan omistamien yhtiöiden henkilöstön eläke-turva Maakuntien omistamat yhtiöt (kuten palvelukeskukset) eivät ole suoraan lain nojalla Kevan jäseniä. Yhtiöt voivat itse päättää, missä eläkelaitoksessa ne järjestävät henkilöstönsä eläketurvan. KEVA-lakia ehdotetaan kuitenkin muutettavaksi siten, että maakuntien omistamat yhtiöt voivat tulla KEVAn jäsenyhteisöiksi ja tätä kautta turvata henkilöstön eläke-etuudet julkisen alan eläkejärjestelmän mukaisena. Yhtiöt voivat kuitenkin vakuuttaa henkilöstönsä myös yksityisessä työeläkeyhtiössä, jolloin henkilöstön eläke-etuudet määräytyvät TyEL:n mukaan Voimaanpanolakeihin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan yhtiöt olisivat velvollisia turvaamaan lakisääteisen kunnallisen ja valtion lisäeläkeosuuden mukaisen etuuden sellaisille työntekijöille ja viranhaltijoille, jotka siirtyvät maakuntauudistuksen seurauksena 31.12.2020 mennessä perustettuun maakuntakonserniin kuuluvaan yhtiöön kunnasta, kuntayhtymästä tai valtiolta. Keijo Karhumaa 25.12.2018

Lisäeläkkeet Sote-uudistus/ kuntaeläkkeiden rahoitus Kysymys lisäeläketurvasta Ennen 1995 tehty työ Palvelusuhde alkanut ennen 1993 Sote-yhtiössä tehty työ rinnastettaisiin kuntatyöhön siirtymäajan 2019-2025 Tukipalvelutyöntekijät! Keijo Karhumaa 25.12.2018

Maakuntalain voimaanpanolaki (3 luvun 15 §) ”Maakuntakonserniin kuuluvan tai maakunnan määräysvallassa olevan 31.12.2020 mennessä perustetun yhteisön on huolehdittava julkisten alojen eläkelain voimaapanolain 8 §:n 2 momentin tasoisen lisäeläke-osuuden säilymisestä henkilöillä, jotka siirtyvät niiden palvelukseen maakunta-uudistuksesta johtuvan järjestelyn johdosta Kevan jäsenyhteisön palveluksesta ja joiden palvelussuhde jatkuu yhtiössä yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka” Keijo Karhumaa 25.12.2018

Maakunnan väliaikainen valmisteluelin Maakunnan alueen maakunnan liiton, kuntien, sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston on sovittava välittömästi voimaanpanolain tultua voimaan (2 kk:n kuluessa) maakunnan väliaikaisen valmisteluelimen kokoonpanosta. Maakunnan liitto johtaa väliaikaisen valmisteluelimen asettamiseen liittyviä sopimusneuvotteluja ja maakunnan liiton hallitus asettaa tämän väliaikaisen valmisteluelimen. Valmisteluelimen jäsenet valitaan em. organisaatioiden viranhaltijoista Keijo Karhumaa 25.12.2018

Väliaikaisen valmisteluelimen tehtäviä Selvittää maakunnille siirtyvän henkilöstön ja valmistella maakunta-valtuustolle ehdotukset henkilöstön siirto-suunnitelmaksi ja siirtosopimuksiksi Valmistelee maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä Osallistuu ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen Osallistuu maakunnille siirtyvien sopimusten ja niihin liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittelyyn Päättää maakunnan 2018 talousarviosta Osallistuu maakunnille siirtyvän kiinteän ja irtaimen omaisuuden selvittämiseen Osallistuu maakunnan hallinto- ja palvelutehtäviä tukevien tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien selvittämiseen Keijo Karhumaa 25.12.2018

Siirtosopimus muut henkilöstöetuudet yhteistoimintaorganisaatio yhteistoimintamenettely työsuojeluorganisaatio luottamusmiesjärjestelmä henkilöstön edustus hallinnossa virkistystoiminta työterveyshuolto koulutus tiedottaminen periaatteet työehtosopimukset eläkejärjestelmä vakinainen henkilöstö määräaikainen henkilöstö työsuhdeturva palkka työaika vuosilomat muut vapaat työsuhdeasunto asuntolaina

Entä mitä tapahtuu 1.1.2020 jälkeen? Mutta miten käytännössä toteutetaan henkilöstön siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen? Henkilöstön osalta maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä on sovittu siirtymävaiheen pelisäännöistä sekä maakuntien viranhaltijoita ja virka- ja työehtosopimusjärjestelmää koskevasta lainsäädännöstä. Entä missä vaiheessa maakunnat ryhtyvät toimeenpanemaan muutoksia palveluorganisaatiohiin (esim. toimipisteiden lakkauttaminen) ja palveluihin ja minkälaisia muutoksia näistä maakunnan palvelujen uudelleenjärjestelyistä voi seurata henkilöstölle? Mikä on kuntien omistamien tukipalveluyhtiöiden tulevaisuus; katoaako näiltä yhtiöitä asiakkaita jos maakunnat eivät voi ostaa suoraan palveluja näiltä yhtiöiltä? Palkkojen harmonisointiasia on kokonaan auki Keijo Karhumaa 25.12.2018

Ei-siirtyvien työntekijöiden asema JHL:n jäsenistä valtaosa ei siirry sote-uudistuksessa maakuntien palvelukseen Kuntien taloudellinen tilanne Kunnallisten Oy:n tilanne Tarjolla oleva työ Miten tarjolla oleva työ teetetään Työyhteisöjen elinvoimaisuus (erityisesti pienet työnantajat) Ulkoistukset, kilpailutukset Irtisanomiset ??? Keijo Karhumaa 25.12.2018

Sote ja yksityiset palveluntuottajat Vaikka ei valinnanvapauslaista pakkoyhtiöittämistä niin toimintaa siirtyy julkiselta yksityiselle Yksityiset sotekeskukset (terveydenhuolto) Maakunta voi ulkoistaa palvelujaan Asiakassetelit Henkilökohtainen budjetti Kokonaisulkoistukset ennen soteuudistusta Keijo Karhumaa 25.12.2018

Sote ja yhtiöt Sotepalvelujen kokonaisulkoistukset Kunnat, kaupungit, sairaanhoitopiirit antaneet sotepalveluja yksityisen palvelutuottajan tehtäväksi ”Yksityisoikeudelliset sopimukset” Rajoituslaki 1.1.2018 ( HE 182/2017) Irtisanomislauseke jos yli 30 % vuotuisista käyttömenoista ja sopimus voimassa pitempään kuin 2020 loppuun Oikeus irtisanoa ilman vahingonkorvausvelvollisuutta Henkilöstö Liikkeenluovutus TES Eläkejärjesrtelmä Keijo Karhumaa 25.12.2018

OSAKEYHTIÖ Osakeyhtiölaki Yksityisoikeudellinen oikeushenkilö Tytäryhtiöt/ osakkuusyhtiöt Määräysvalta perustuu osakkeiden omistukseen Valtuusto määrittelee omistajapolitiikan ja pääoman tuottovaatimuksen Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja Muutoksenhaku/ yleinen tuomioistuin Toiminta markkinoilla ”joustavuus” ”tehokkuus” Hankintalaki Itsenäisyys

Keijo Karhumaa 25.12.2018

Hankintalaki Hankintayksikkö (= kilpailutettava hankintansa) valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset valtion liikelaitokset julkisoikeudelliset laitokset Itsenäinen oikeushenkilö Perustettu tyydyttämään ”yleisen edun mukaisia tarpeita jotka ei ole kaupallisia eikä teollisia” Pääsääntöinen rahoitus, johdon valvonta ja hallinnon enemmistön nimeäminen tultava 1-4 kohdan hankintayksiköiltä

Hankintalaki mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1–4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä

Sidos- eli in-house yksiköt Pääsääntönä hankintojen kilpailuttaminen Poikkeus: Sidosyksikköhankinta eli in-house hankinta Mikä on sidosyksikkö? Hankintayksiköstä muodollisesti erillinen ja päätöksenteossa itsenäinen yksikkö Hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön kuin omiin toimipaikkoihinsa (100 % omistusvaatimus) Yksikkö harjoittaa enintään 5 % ja enintään 500.000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden kuin niiden sidosyksiköiden kanssa joiden määräysvallassa se on (= ulosmyynti)

Sidos- eli in-house yksiköt Sidosyksikkö = ei tarvita kilpailuttamista vaan palvelu voidaan hankkia suoraan! In-house yksikkö Oy Hankintayksikkö - Kunta - Valtio (- Maakunta) Hankinta ilman kilpailuttamista

Sidos- eli in-house yksiköt Usean omistajan sidosyksikkö (esim. kunta+maakunta) Sidosyksikön toimielimet muodostuvat kaikkien hankintayksikköjen edustajista Hankintayksiköt käyttävät yhdessä ratkaisevaa päätösvaltaa tärkeissä päätöksissä Sidosyksikkö toimii määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden mukaisesti In-house yksikkö Oy Hankintayksikkö Kunta (Maakunta) Hankinta ilman kilpailuttamista Hankinta ilman kilpailuttamista

Sidos- eli in-house yksiköt Käänteinen sidosyksikköhankinta In-house yksikkö voi tehdä hankintoja kilpailuttamatta siihen määräysvaltaa käyttävältä hankintayksiköltä Hankintayksikkö Kunta (Maakunta) In-house yksikkö Oy Hankinta ilman kilpailuttamista

Sidos- eli in-house yksiköt Hankintayksiköiden välinen yhteistyö Hankintalakia ei sovelleta tilanteessa jossa hankintayksiköt tekevät yhteistyötä Edellytyksenä: Hankintayksiköt toteuttavat yhteistyössä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi niiden vastuulla olevia yleisen edun mukaisia julkisia palveluja Yhteistyön toteuttamista säätelevät ainoastaan yleisen edun mukaisten päämäärien tavoittelulle ominaiset seikat ja vaatimukset (viranomaisluonteinen toiminta, yleishyödylliset palvelut, lakisääteisyys = esim. sotepalvelut)

Sidos- eli in-house yksiköt Sopimus kohdistuu osapuolille Pääsääntö 5 % tai max. 500.000 € palveluista muille kuin sopimusosapuolille