Lääkehoidon seurantakokeet (turvakokeet) 2-04 Lääkehoidon seurantakokeet (turvakokeet)

Turvakoeseuranta Turvakokeiden tarkoitus on seurata luuytimen maksan munuaisten toimintaa Lääkitykseen liittyvät turvakoeseurannat tapahtuvat terveysasemalla Vastaukset potilas saa terveysaseman lääkäriltä tai hoitajalta Dia 2. Turvakoeseuranta

Turvakokeet Täydellinen verenkuva (TVK) ALAT = maksan toimintakoe AFOS = maksan toimintakoe (kun atsatiopriini tai leflunomidi) Krea = munuaisten toimintakoe (kun siklosporiini) U-prot = virtsakoe (kun kulta) U-kemseu = virtsakoe (kun syklofosfamidi) Verenpaineen seuranta (kun leflunomidi tai siklposporiini) Dia 3. Turvakokeet

Seurannassa käytettäviä laboratoriotutkimuksia La, CRP tulehdusmittareita Hb hemoglobiini - usein alentunut aktiivissa reumassa, tulehdusanemia (117–155 g/l) Leuk leukosyytit eli valkosolut - nousevat tulehduksessa ja kortisonin vaikutuksesta. Laskua seurataan lääkkeiden käytön yhteydessä (3,4–8,2 E9/l) turvaraja > 3,0 Dia 4. Seurannassa käytettäviä laboratoriotutkimuksia   Hemoglobiinin (Hb, 117–155 g/l) pitoisuus veressä on usein alentunut aktiivisessa niveltulehduksessa. Usein kyseessä on tulehdusanemia, joka ei korjaannu rautaa lisäämällä. Turha pitkäaikainen rautalisien syöminen ei ole myöskään suotavaa. Sulfasalatsiini-lääkitys voi väliaikaisesti alentaa veren hemoglobiinipitoisuutta 2–8 viikon kuluessa lääkityksen aloituksesta. Verihiutaleiden (Tromb, 150–360 E9/l) määrä kasvaa, kun niveltauti on aktiivinen. Kun määrä on alle 100, vuotoriski kasvaa. Silloin on seurattava mahdollisia limakalvo- tai nenäverenvuotoja, mustelmia tai tummia ulosteita.

Punasoluindeksit Perusverenkuvassa (PVK) lasketaan useita punasolujen ominaisuuksia kuvaavia lukuja, joita ammattislangissa kutsutaan yleisesti punasoluindekseiksi Dia 5. Punasoluindeksit

Punasoluindeksit Punasolujen keskitilavuus (E-MCV) MCV ilmoittaa punasolujen tilavuuden eli koon Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin määrä (E-MCH) MCH kertoo, paljonko yksi punasolu sisältää hemoglobiinia Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin konsentraatio (E-MCHC) Dia 6. Punasoluindeksit

Punasoluindeksit MCV, MCH, MCHC: yleensä liittyy anemiaan aktiivi nivelreuma/niveltulehdus: indeksit usein normaalit tai MCH ja MCHC alentuneet raudanpuutteessa MCH ja MCHC matalat foolihapon tai B12-vitamiinin puutos: MCV koholla MCV voimakkaasti koholla (yli 100), voi nousu johtua metotreksaatista tai sulfasalatsiinista MCV koholla (yli 100) alkoholin käyttö selvitettävä Dia 7. Punasoluindeksit

Leukosyytit (=valkosolut) (3,4–8,2 E9/l) Bakteeritulehduksissa ja kortisonin vaikutuksesta valkosoluarvot nousevat Joissakin virustulehduksissa valkosoluarvot laskevat Lääkkeiden käytön yhteydessä seurataan valkosoluarvojen laskua Turvaraja > 3,0 Dia 8. Leukosyytit (=valkosolut) (3,4–8,2 E9/l)

Seurannassa käytettäviä laboratoriotutkimuksia Tromb verihiutaleet - nousevat merkkinä aktiivista taudista, jos laskevat (alle 100) vuotoriski kasvaa (verihiutaleet) (150–360 E9/l) Neut neutrofiilit (valkosolujen esiaste) -alhaiset arvot altistavat bakteeri-infektioille, viitearvot: (1,5–6,7) Noin 1,5 herkästi kontrolloitava < 1,0 immonosuppressiivinen lääkitys lopettava heti. Potilasta neuvotaan hakeutumaan päivystykseen, jos kuumetta. Ly lymfosyytit - reumatauteihin liittyy usein lievää laskua, jos alle 0,6 kontrolloitava, viitearvot: 1,3–3,6 Dia 9. Seurannassa käytettäviä laboratoriotutkimuksia   Perusverenkuvassa lasketaan useita punasolujen ominaisuuksia kuvaavia lukuja, joita ammattislangissa kutsutaan yleisesti punasoluindekseiksi: punasolujen keskitilavuus (E-MCV) ilmoittaa punasolujen tilavuuden eli koon. Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin määrä (E-MCH) kertoo, paljonko yksi punasolu sisältää hemoglobiinia. Kolmas punasoluindeksi on punasolujen keskimääräinen hemoglobiinikonsentraatio (E-MCHC). Punasoluindeksit antavat tarkempaa tietoa anemioista esimerkiksi raudanpuutteessa punasolut ovat pieniä ja kalpeita. Tällöin MCV, MCH ja MCHC ovat kaikki viitearvojen alapuolella. B12- ja foolihappo-vitamiinin puutteessa punasolut ovat tyypillisesti tavallista suurempia, jolloin MCV-arvo on myös selvästi normaalia suurempi. Epäiltäessä raudan tai vitamiinien puutosta, raudan, B12-vitamiinin tai foolihapon pitoisuus voidaan tutkia verestä. Alkoholi vaikuttaa moniin elimiin, myös luuytimen verta muodostaviin soluihin. Runsaan alkoholin käytön yhteydessä MCV-arvo suurenee usein yli arvon 100. Punasoluindeksit MCV, MCH ja MCHC liittyvät yleensä anemiaan. Aktiivisessa nivelreumassa tai niveltulehduksessa indeksit ovat usein normaalit tai MCH ja MCHC alentuneet. Raudanpuutteessa MCH- ja MCHC-arvot ovat matalia. Foolihapon tai B12-vitamiinin puutos nostaa MCV:n koholle. Jos MCV on voimakkaasti koholla (yli 100), voi nousu johtua metotreksaatista tai sulfasalatsiinista. Jos MCV on koholla (yli 100), on potilaan alkoholin käyttö selvitettävä. Mikäli anemiatilanne on krooninen ja liittyy tiedossa olevaan krooniseen sairauteen, sen seuranta voi tapahtua avoterveydenhuollossa. Myös kroonisten sairauksien yhteydessä on muistettava raudanpuutteen (E-MCV alle 80) ja megaloblastisen anemian (E-MCV yli 100) mahdollisuus. Bakteeritulehduksissa ja kortisonin vaikutuksesta valkosoluarvot (leukosyytit; 3,4–8,2 E9/l) nousevat. Joissakin virustulehduksissa valkosoluarvot laskevat. Lääkkeiden käytön yhteydessä seurataan valkosoluarvojen laskua: turvaraja > 3,0. Neutrofiilien (1,5–6,7 E9/l; 41–81 %) väheneminen altistaa bakteeri-infektioille. Jos arvo laskee alle 1,5 E9/l, on kontrolloitava herkästi. Mikäli arvo laskee alle 1,0 E9/l, immunosuppressiivinen lääkitys on lopetettava heti. Potilasta neuvotaan hakeutumaan päivystykseen, jos hänelle tulee kuumetta. Lymfosyyttien (1,3–3,6 E9/l; 20–45 %) määrässä on reumaa sairastavilla usein lievää laskua. Lymfosyyttiarvoista <0,6 kontrolloitava, <0,2 infektioriski on lisääntynyt, <0,1 infektioriski on suuri. Monosyyttien (0,2–0,8 E9/l; 1–11 %) määrän poikkeaminen viitearvoista ei yleensä liity reumalääkkeisiin. Eosinofiilit (0,03–0,44 E9/l; 1–6 %) lisääntyvät allergisissa reaktioissa ja parasiitti-infektioiden yhteydessä. Eosinofiilien määrä vähenee kortikosteroidien, fyysisen rasituksen ja stressin vaikutuksesta.

Seurannassa käytettäviä laboratoriotutkimuksia Mono monosyytit - poikkeukset viitearvoissa ei yleensä liity reumalääkkeisiin, viitearvot: (0,2–0,8 E9/l; 1–11 %) ALAT maksaentsyymi - maksa-arvo (10–45 U/l naiset; 10–70 U/l miehet) viitearvot - miehet (yli 16 v): alle 50 U/l (yksikköä litrassa) - naiset (yli 16 v): alle 35 U/l Krea kreatiniinin pitoisuus seerumissa - munuaisarvo (50–90 mikromol/l naiset; 60–100 mikromol/l miehet) Dia 10. Seurannassa käytettäviä laboratoriotutkimuksia   Reumalääkkeen, tulehduskipulääkkeen, parasetamolin ja alkoholin yhteiskäytön seurauksena maksa-arvot voivat nousta. Jos maksa-entsyymi alaniiniaminotransferaasi (Alat, naiset 10–45 U/l, miehet 10–70 U/l) on yli kaksi kertaa, mutta alle kolme kertaa viitearvon, ei reumalääkettä laiteta vielä tauolle, vaan kontrolloidaan arvo 2 viikon kuluttua. Alkalinen fosfataasi (Afos, 35–105 U/l) on maksasoluissa toimiva entsyymi, jota tarvitaan myös luun rakentamiseen. Jos alkalisen fosfataasin määrä on suurentunut, lääkäri arvioi muiden kokeiden ja potilaan voinnin perusteella, onko kysessä maksan vai luun sairaus. Jos maksa-arvoissa on selvä nouseva trendi, kannattaa tarvittaessa tehdä lisäkokeita. Kreatiniini (Krea, naiset 50–90 µmol/l, miehet 60–100 µmol/l) mittaa munuaisten vajaatoimintaa yleensä. Munuaistaudin tarkempi diagnoosi on tehtävä. Kreatiniini kuuluu turvakokeisiin siklosporiinipotilailla sekä niillä metotreksaattipotilailla, joilla munuaisarvo on ollut koholla. Kreatiniinin seuranta antaa tietoa myös tulehduskipulääkkeiden siedosta. Virtsan proteiinin (U-prot) määrää seurataan kultahoidossa. Jos arvo on koholla, pidetään viikon tauko. Jos proteiinipitoisuus pysyy koholla, tehdään dU-prot-keräys. Jos dU-prot on alle 300 mg, voi kultahoitoa jatkaa. Osa kokeista on erityisen tärkeitä tiettyjen lääkkeiden kanssa, mutta on tärkeää muistaa niiden olevan yleiskokeita. Jos jokin arvo poikkeaa merkittävästi viitearvoista, selvitetään mistä se johtuu. Viitearvosta poikkeavalle arvolle ei ole suoraa patenttiratkaisua. Esimerkiksi anemia voi johtua sytostaattien aiheuttamasta agranulosytoosista tai tulehduskipulääkkeen aiheuttamasta vuoto-anemiasta.

Biologisten lääkkeiden turvakokeet CRP, TVK+tromb ja Alat 1 kk:n kuluttua aloituksesta ja jatkossa 3 kk:n välein Anakinra (Kineret) PVK+Tromb kuukausittain 6 kuukauden ajan ja sitten 3 kuukauden välein Dia 11. Biologisten lääkkeiden turvakokeet

Muuta huomioitavaa Turvakokeissa huomiotava, että toimipaikkakohtaisia eroja saattaa olla Turvakokeissa on tärkeää muistaa niiden olevan yleiskokeita Jos jokin arvo poikkeaa merkittävästi viitearvoista, selvitetään mistä se johtuu Viitearvosta poikkeavalle arvolle ei ole suoraa patenttiratkaisua Dia 12. Muuta huomioitavaa

Lisää tietoa ja tukea www.reumaliitto.fi www.osteoporoosiyhdistys.fi www.kela.fi www.reumatikerforbundet.org/start Potilasyhdistykset Lehti: Reuma Dia 13. Lisää tietoa ja tukea