Lapsen varhainen ja erityinen tuki päivähoidossa

Lapsen tuen tarve ja sen arviointi päivähoidossa (Erityinen tuki/ Varhaista tukea lapselle; THL 2013/Tuki varhaiskasvatuksessa; STM 2009/Julkaisuja 20; Valtakunnalliset varhaiskasvatussunnitelman perusteet 2003,2005/Stakes; Valtakunnalliset varhaiskasvatuksen linjaukset 2002; Varhaiskasvatuslaki ja asetus 2015; Jkl kaupunginpäivähoito/erityispäivähoito 2013, Äänekosken kaupunki 2013: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, Saarijärven varhaiserityiskasvatuksensuunnitelma; Papunet.net, Verneri.net)/Arja Toivonen Jokaiselle lapselle laaditaan lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) yhteistyössä vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden kanssa (lapsen kehitykseen, kasvuun ja oppimiseen liittyvää tietoa, yhteisesti sovitut asiat, mahdolliset tukitoimet). Vasu päivitetään, tarkistetaan vuosittain, tarvittaessa useamminkin. Lapsen siirtyessä esiopetukseen hänelle laaditaan esiopetussuunnitelma tai oppimissuunnitelma, joka liitetään osaksi vasua. Lapsen tuen tarpeen lähtökohtana on vanhempien ja henkilöstön havainnot tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve -> esim. fyysisen, tiedollisen/oppimisen, taidollisen, tunne-elämän, sosiaalisen kehityksen osa- alueilla eripituisia aikoja. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteissa, joissa lapsen kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään (kokonaisvaltainen hyvinvointi). Tärkeää on tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä ja erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa sekä niihin liittyvät ohjauksen ja tuen tarpeet -> kokonaiskuva lapsesta, vahvuuksistaan sekä häntä kiinnostavista ja innostavista asioista. Tarvittaessa arvioinnin tueksi hankitaan asiantuntijan lausunto, kuitenkin varhaiskasvatuksen tukitoimet aloitetaan heti, kun tuen tarve on havaittu. Tarvittaessa konsultoidaan, vanhempien kanssa yhdessä sovitulla tavalla, varhaiskasvatuksen omia (esim. elto/kelto) tai muiden tahojen asiantuntijoita -> pulmien kasautumisen ja ”pitkittymisen” ennaltaehkäiseminen.

Varhainen tuki Lapsen varhaisvuosina tapahtuva tukeminen ja mahdollisimman varhain käynnistyvät tukitoimet. Ennaltaehkäisevä, lapsen kasvun ja kehityksen riskitekijöiden näkökulma. Tuki järjestetään osana lapsen arkea hyödyntäen moniammatillista osaamista yhteistyössä vanhempien kanssa. Varhainen tuki on osa varhaiskasvatuksen perustehtävää. Varhainen tarttuminen huoleen ehkäisee lisäpulmien kehittymistä.

Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa (lähteitä: Heinämäki,L. 2005: Erityinen tuki lasten varhaiskasvatuksessa vastaa tukea tarvitsevien lasten kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin päivähoidossa. Erityinen tuki ei välttämättä tarkoita erillisiä toimenpiteitä -> usein kyse yksilöllisistä tavoitteista osana varhaiskasvatusta -> monet ph:n kuntouttavista elementeistä ovat lapsen kehitystä yleisesti tukevia ja kaikille lapsille hyödyllisiä -> erityinen tuki perustuu varhaiskasvatuksen hyvälle perusosaamiselle (pedagoginen osaaminen, lapsen tuntemus) -> erilaiset tukitoimet tuodaan lapsen päivittäiseen arkeen -> lapsen tuen tarvetta ja tukitoimia, hoitomuotoa arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa

Tuen tarpeen järjestämisperiaatteet Tuki tulee järjestää mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä (esim. lähipäiväkodissa ikätovereiden kanssa; tuen tarpeen ollessa mittavampi esim. integroidussa erityisryhmässä/tuetussa ryhmässä) -> lapsi osallistuu toimintaan ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Osana tuen järjestämistä tehostetaan yhteistyötä vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kesken kasvatuskumppanuuden mukaisesti (vanhemmat osallistuvat lapsensa tuen tarpeen suunnitelmien laadintaan, toteutukseen ja arviointiin). Päivähoidossa tehdään, yhdessä vanhempien kanssa sopien ja tarpeen mukaan, yhteistyötä esim. lastenneuvolan, perheneuvolan, perhetyön/lapsiperheiden kotipalvelun, lastensuojelun, fysio-, puhe-, toimintaterapian kanssa (joista päättää sosiaalitoimen ja terveydenhuollon viranomaiset). Eri tahoilla laaditut kasvatus-, kuntoutus- ja esiopetuksen suunnitelmat sovitetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Lapsen siirtyessä hoitopaikasta toiseen vastuu tietojen siirtymisestä on paikalla, josta lapsi siirtyy uuteen paikkaan -> huolehditaan tukitoimien jatkumisesta. Yhtenä tukitoimena on lapsen fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen ympäristön mukauttaminen lapselle sopivaksi -> esim. ryhmäkoon pienentäminen (esim. lääkärin, psykologin lausunto/diagnoosi, moniammatillisen työryhmän lausunto). Päivittäistä kasvatustoimintaa mukautetaan eriyttämällä, perustaitojen harjaannuttamisella, pienryhmätoiminnalla, sekä itsetunnon vahvistamisella. Muita arjen tukitoimia ovat selkeä struktuuri, lapsen oman toiminnan ohjauksen tukeminen, hyvä vuorovaikutus (aikuisen ja lasten sekä lasten keskinäinen) ja lapsen kehityksen eri osa-alueiden tukeminen, henkilökunnan pysyvyys, kasvatuksen johdonmukaisuus.

Missä on varhaisen tuen paikka? "Jäävuoren huippu": Selkeästi tunnistettu ja resursoitu erityinen tuki ja osaaminen Erityisen ja tavallisen välimaastossa VARHAINEN TUKI Yhteinen näkemys siitä, millainen lapsen tukeminen kuuluu osana perustehtävään ja päivittäiseen toimintaan: laadukas peruspedagogiikka, ennaltaehkäisyn näkökulma Helmikuu 2008 Leena Halttunen

Kuvio: Heinämäki, L.2005. Varhaista tukea lapselle – työvälineenä kehittämisvalikko. Oppaita 62. Stakes.

Yleinen tuki Jokaiselle lapselle tarjottavaan yleiseen tukeen sovitaan yhdessä vanhempien kanssa yksilölliset tavoitteet (VASU), erityislastentarhanopettajan konsultaatio Yleinen tuki on osa lapsen arkea päivittäisissä toiminnoissa Monet kuntouttavat elementit tukevat yleisesti lapsen kehitystä ja ovat kaikille lapsille hyödyksi -> toiminta- ja oppimisympäristön muuttaminen kulloisellekin lapsiryhmälle sopivaksi, toiminnan eriyttäminen pienryhmiin, joustavat ryhmittelyt, perushoito- ja siirtymätilanteiden porrastaminen, tehtävien vaikeuttaminen/helpottaminen/taitojen mukaan/lapsen tunteminen, yksilöllinen ohjaus tarvittaessa, toimintaympäristön rauhoittaminen ja turvallisuus, päivästruktuuri kuvin, ympäristön selkeys (eri toiminnoille oma tila), paikkatarve 2, päivittäinen yhteistyö vanhempien kanssa, puheeksi ottaminen ja varhainen puuttuminen/dialogisuus.

Kuntouttavia elementtejä varhaiskasvatuksessa Tukitoimina ympäristöä ja toimintaa mukautetaan lapsen tarpeiden mukaan ja kuntouttavia toimintatapoja käytetään suunnitelmallisesti osana ryhmän toimintaa: 1. Struktuuri eli rakenne Lapsen mahdollisuuksia ennakoida toimintaa ja käyttäytymiseensä kohdistuvia odotuksia tuetaan vahvistamalla toimintaympäristön struktuuria -> ajan, paikan, ihmisten, toiminnan säännöllisyys, pysyvyys, jäsentyneisyys. 2. Lasten keskinäinen sekä lasten ja kasvattajien välinen hyvä vuorovaikutus -> tukee kehitystä, kasvua ja oppimista (esim. vertaisryhmän merkitys)

3. Lapsen oman toiminnan ohjaus -> Lasta opastetaan ajattelemaan ja tekemään päätöksiä. -> Opetetaan toimintaa helpottavia tottumuksia ja päivittäisiin toimiin liittyviä taitoja. -> Lasta ohjataan asettamaan tavoitteita/osatavoitteita, ja tunnistamaan omaa osaamistaan ja onnistumistaan. 4. Ryhmätoiminta -> Lasten keskinäistä vertaistoimintaa tuetaan. -> Lasta ohjataan tietoisesti tunnistamaan ja hallitsemaan sosiaalisen käyttäytymisen perustaitoja sekä omaksumaan ryhmän sääntöjä ja tapoja.

Tehostettu tuki -> Silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Lapsi tarvitsee kehityksessään, kasvussaan ja oppimisessaan tukea säännöllisesti tai samanaikaisesti useita tukimuotoja tehostetusti -> eriyttäminen, pienryhmätoiminta, oppimisympäristön muokkaus, yksilöllinen ohjaus (kuvien ja tukiviittomien käyttö, kommunikaatiokansiot, apuvälineet), erilliset tukiohjelmat/arviointimenetelmät, paikkatarve 2, terapiat, tuettu ryhmä/erityislastentarhanopettaja, kasvatuskumppanuus ja moniammatillinen yhteistyö, esiopetus (oppimissuunnitelma, oppilashuollon tuki), tehostettu vanhempien tukeminen ja ohjaaminen. Tukitoimet pyritään liittämään luontevaksi osaksi varhaiskasvatusta ja järjestämään osana lapsen tavallista arkea. Kuntouttavien elementtien vahvistaminen. Tuki tuodaan sinne, missä lapsi on. Lapsen havainnointia lisätään ja lapselle laaditaan tehostetun tuen suunnitelma lapsen tuen tarpeesta pedagogisen arvion pohjalta. Arvio tehdään yhdessä vanhempien elton/kelton ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Kasvatuskumppanuuden vahvistaminen, ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö. Eri ympäristöissä laaditut kuntoutus- ja kasvatussuunnitelmat kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. Tehostettu tuki on vahvempaa ja pitkäjänteisempää. Lääketieteellisen ja pedagogisen kuntoutuksen yhdistäminen. Liittyy ennaltaehkäisevä lapsen kehityksen ja riskitekijöiden tunnistamisen näkökulma.

Erityinen tuki Erityiseen tukeen siirrytään, kun lapsella on vaikeuksia edistyä riittävästi muiden tukitoimien avulla ja tuen tarve on pitkäkestoista ja tiivistä. Lapset, joilla on pidennetty 11 –vuoden oppivelvollisuus, kuuluvat erityisen tuen piiriin. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista (Pol.25§2 mom.). Lapselle tehdään tällöin pedagoginen selvitys ja päätös erityisestä tuesta (Pol.17§2 mom.). Lapselle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma), jonka tueksi voidaan hankkia muita lausuntoja (esim. psykologinen tai lääketieteellinen lausunto). Erityisen tuen vaiheessa, tukitoimet ja pedagoginen erityinen tuki ovat suunnitelmallista ja systemaattista -> eriyttäminen, pienryhmät, oppimisympäristön muokkaaminen, yksilöllinen ohjaus, terapiat, apuvälineet, tuettu ryhmä / integroitu pienryhmä ja erityislastentarhanopettaja ryhmässä, avustajapalvelut, esiopetus (oppilashuollon palvelut, HOJKS), tiivis yhteistyö vanhempien/huoltajien kanssa ja moniammatillinen yhteistyö ovat tärkeitä.

Erityistä tukea tarvitsevia lapsia esim.: fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen kehityksen vuoksi tarvitsee erityistä hoitoa ja tukea vanhemmat tai päivähoidon henkilökunta ovat huolestuneita lapsen kehityksestä puheen kehityksen viivästymä tarvitsee oppimisvaikeuksien vuoksi tukea ennen koulunkäynnin aloittamista sosiaalisia vaikeuksia; elämäntilanne/muutokset ilmenee kuntoutuksen, erityiskasvatuksen, - opetuksen tarve päivähoidossa (Kivelä, Liukkonen, niemi 2015: Kasvun ja hoidon osaaja; Heinämäki,L.; Verneri.net)

Erityistä tukea tarvitseva lapsi varhaiskasvatuspalveluissa: Kaikilla lapsilla oikeus tulla hyväksytyksi Erityiskasvatus toteutetaan mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuus ja ryhmän jäsenyys: -> fyysisesti siten, että erityisen tuen järjestäminen toteutetaan yleisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä -> toiminnallisesti siten, että päivittäinen toiminta kytkeytyy mahdollisimman paljon muun lapsiryhmän toimintaan; lapsen yksittäisten kehityksen osa-alueiden (esim. kielellinen, motorinen, sos. ja tunne-elämän kehitys) tukeminen liitetään luontevasti muuhun toimintaan yhteisten tavoitteiden mukaisesti kasvatuksen ja opetuksen menetelmiä ja sisältöjä valitsemalla lapsen tarpeiden mukaan -> sosiaalisesti siten, että hänellä on mahdollisuus vertaisryhmätoimintaan. Lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhain. ).

Erityisosaaminen tukemisessa -> Erityisen tuen tarpeen arviointi ja tuen suunnittelu edellyttävät lapsen kehityksen ja pedagogisen toiminnan tuntemusta. -> Tarvitaan erityisen opetuksen ja ohjauksen menetelmien tuntemista ja erityisosaamista -> eri asiantuntijatahojen tukipalvelujen kytkeminen varhaiskasvatukseen -> ryhmässä työskentelevä (tuettu ryhmä, integroitu pienryhmä, erillinen pienryhmä) erityislastentarhanopettaja tai kiertävä elto -> ryhmäkoon pienentäminen tai erityisavustajan sijoittaminen ryhmään -> muut erityistyöntekijät: puhe-, toiminta-, fysio-, musiikkiterapeutti sekä yhteistyö koulun erityisopetuksen, lastensuojelutyön, perheneuvolan, sairaalatahojen jne. kanssa

Ekokulttuurinen perhekeskeinen näkökulma yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhemmat: Ovat mukana palveluiden järjestämisen suunnittelussa ja toimintatapojen kehittämisessä. Vanhemmat huomioitava erityisesti tuen tarpeen suunnittelussa ja toteutuksessa, seurannassa ja arvioinnissa sekä esi- ja perusopetuksen ratkaisujen suunnittelussa. Varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen keskeisiä työmenetelmiä Tukivasu, esiopetussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma, oppimissuunnitelma, pedagoginen arviointi ja selvitys, hojks Moniammatillinen yhteistyö: Vanhemmat mukaan moniammatillisen yhteistyön suunnitteluun. Eri tahojen yhteistyö -> havaitsemisen, arvioinnin ja ohjauksen menetelmien kehittäminen. Yhteistyön toimivuus, odotukset lähitoimijatahojen välillä. Varmistettava, että toiminta tukee vanhemmuutta ja kodin kasvatustyötä. Vanhempien tukeminen edellyttää eri toimijoiden työn tuntemusta. Työkokonaisuuden ja tavoitteiden hahmottaminen. Vahvuuksien hyödyntäminen, erityisosaamisen hyödyntäminen, työn yhteinen suunnitteleminen, tiimityö, johtajuus, työskentelyn kautta oppiminen. Eri ammattiryhmien ja erilaisen ammattitaidon arvostus. (Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset 2002; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja erityinen tuki varhaiskasvatuksessa 2003).

Yhteistyössä järjestettävät tukipalvelut Kun lapsi saa eri palveluntuottajien tukipalveluita, edellyttää tämä moniammatillista yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta. Asiantuntijuudet yhdistyvät, kun osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa (vasu) sovitaan varhaiskasvatuksen yksilöllistämisestä -> eri tahojen tavoitteet ja menetelmät nivotaan toiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja selkiytetään eri tahojen vastuu. Lapsen vasu: lapsen tuen tarpeen määrittely ja tuen toteuttamisen suunnitelma (Varhaiskasvatus laki ja asetus 2015, Valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet 2016).

Erilaisia erityisvarhaiskasvatuksen muotoja Tavallinen päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmä/ryhmäperhepäivä hoitoryhmä, jossa lapsen erityisen hoidon tarve huomioitu joko henkilöstön määrässä tai ryhmän koossa; konsultoivan /resurssielton tuki Tuettu varhaiskasvatus/tuettu ryhmä, jossa tukitoimet ph:n arkitoiminnassa, erityistä tukea tarvitsevat lapset huomioitu ryhmän koossa, ryhmässä erityislastentarhanopettaja Integroitu erityisryhmä, jossa 5-6 erityistä tukea tarvitsevaa lasta ja 7 muuta lasta (12/13 lasta), ryhmässä elto Erillinen erityisryhmä (8 lasta), jossa vain erityistä tukea tarvitsevia lapsia, ryhmässä erityislastentarhanopettaja

Erityiskasvatuksen palvelut, säädöstö ja toimintaperiaatteet Varhaiskasvatuslaki ja asetus 2015 -> jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen, johon osana sisältyy erityispäivähoito. Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle voidaan järjestää tarpeelliset kuljetukset. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on: Tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä Varhaiskasvatuksen tavoitteena on toimia yhdessä lapsen ja lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. Kunnan käytettävissä on oltava lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti erityislastentarhanopettajan palveluja. Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään oltava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta, kulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Asetus: -> ”Kun päivähoitoon otetaan lapsi, joka erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa, on hänestä hankittava alan erikoislääkärin tai muun asiantuntijan lausunto.” (882/1995, 2, 2015) -> ”Jos päiväkodissa/perhepäiväkodissa on yksi tai useampia erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia, on tämä otettava huomioon hoidettavien lasten lukumäärässä tai päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärässä, jollei lasta varten ole omaa avustajaa.” (806/1992, 6§, 2015) -> halutaan turvata erityistä tukea tarvitsevan lapsen huomioiminen ph:n resursseissa; tärkeää kuulla asiantuntijoita ja henkilöstöä, jotta järjestelyt ovat riittävät ja kohdistuvat oikeisiin asioihin -> lapsi hyötyy tuesta -> ”Päiväkoti tai sen osa voidaan järjestää lasten erityisen hoidon ja kasvatuksen perusteella erityispäiväkodiksi.” (Laki lasten päivähoidosta 698/1982, 3§,2015)

- > Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Suunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. -> Suunnitelman laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitstä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. Suunnitelman toteutumista on arvioitava ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Useammin, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät. (2015) ”Lasten päivähoitoa voivat saada lapset, jotka vielä eivät ole oppivelvollisuusikäisiä sekä milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, myös sitä vanhemmat lapset.” -> ”Kun päivähoitoon otetaan muita kuin lasten ph annetun lain 11a §:ssä tarkoitettuja lapsia, on etusija annettava lapsille, jotka tarvitsevat päivähoitoa sosiaalisista ja kasvatuksellisista syistä.” (Asetus lasten ph 16.3.1973/239, 2§ 3 mom./2015) Lapsi voi olla ph:ssa siihen saakka, kunnes hän siirtyy pol:ssa tarkoitettuna oppivelvollisena perusopetukseen. Päivähoitoa on kuitenkin järjestettävä osa-aikaisesti, kun lapsi ennen pol:ssa tarkoitettua oppivelvollisuusikää osallistuu perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen tai kun lapsi pol 25§:n 2 momentin mukaisesti aloittaa perusopetuksen vuotta saman pykälän 1 momentissa säädettyä aikaisemmin. Päivähoitoa on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden toivomassa muodossa.” (Laki lasten ph:sta 11 a §. Muutettuna voimaan 1.1.2003/2015)

Muuta lainsäädäntöä, ohjeistuksia Lastensuojelulaki: päivähoito on lastensuojelun avohuollon tukitoimi Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun (lapsen ja perheen ongelmien ehkäiseminen sekä varhainen puuttuminen ongelmiin, huoltajien tukeminen, kasvuoloihin vaikuttaminen, perhe- ja yksilökohtainen lastensuojelu, lasten/nuorten/perheiden erityisen tuen tarpeen tunnistaminen, erityinen huomio lasten/nuorten etuun, tarpeisiin ja toivomuksiin) Ilmoitusvelvollisuus -> jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai srk:n palveluksessa tai luottamustoimessa on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- tai yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Myös muu kuin ed. momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen (Lastensuojelulaki 8, luku 40§) Vammaispalvelulaki/Kehistysvammalaki/Erityishuollon lainsäädäntö: palvelut, etuudet, tukitoimet, palveluohjaus, palvelusuunnitelma, henkilökohtainen avustaja, tulkkipalvelut, lähi- ja erityispalvelut. Perusopetuslaki ja Oppilashuoltolaki: esiopetus/pidennetty oppivelvollisuus, yleinen- tehostettu-erityinen tuki, avustajapalvelut, varhennetun / pidennetyn oppivelvollisuuden lapset, erityisopetukseen ottaminen ja siirtäminen, hojks, yksilöllinen ja yhteisöllinen oppilashuolto, ongelmien ennaltaehkäiseminen (terveydenhoitajan, psykologin, kuraattorin palvelut). YK:n Lapsen oikeuksien julistus/Vammaisten lasten oikeuksien julistus/Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus: lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle; vammaisten lasten saatava parasta mahdollista hoitoa ja apua, joka edistää hänen täysipainoista, hyvää elämää, itseluottamustaan ja osallistumistaan; vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja identiteetin kunnioittaminen; erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisen henkilön hyväksyminen osana ihmisten monimuotoisuutta ja ihmiskuntaa; erityisesti suojeltava vammaisten lasten ihmisoikeuksien toteutumista; esteettömyys ja saavutettavuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Erityiskasvatuksen palvelut, säädöstö ja toimintaperiaatteet Velvollisuus järjestää perusopetusta ja esiopetusta -> ”Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka 27§:n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin.”(Plo 628/§998, 4§) -> ”Jos perusopetuksella säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta 1 momentissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta.” (Plo 628/1998, §25, 2 mom.) -> esiopetus kestää kaksi vuotta (pidennetty oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana ja lapsi voi aloittaa esiopetuksessa 5-vuotiaana -> harkitaan yksilökohtaisesti; aloitusiästä riippumatta esiopetusta voidaan antaa yksi tai kaksi vuotta) -> ”Lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella on psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella edellytykset selviytyä opiskelusta.” (Plo 628/1998, 27§) -> oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja opetusryhmä tulee muodostaa niin, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet sekä oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai kuljettamista/saattamista varten myönnettävä riittävää avustusta(Plo) -> Perusopetuslain muutos: Esi- ja perusopetuksessa oppilaalla oikeus saada tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä; tuen suunnitelmallisuus ja vahvistaminen asteittain: yleinen –tehostettu - erityinen tuki Tuen joustavuus, pitkäjänteinen suunnittelu, muuttuminen tarpeen mukaan Moniammatillinen yhteistyö ja kodin kanssa tehtävä yhteistyö Pedagogisen asiantuntijuuden korostaminen

Erityinen tuki/esi- ja perusopetus Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan syyn vuoksi voida antaa muuten. (Perusopetuslaki 17§4.mom.) Jos erityisen tuen päätös tehdään esiopetuksen/perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua lapsen/oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena.

Erityiskasvatuksen palvelut, säädöstö ja toimintaperiaatteet Tuen järjestämistä koskevat periaatteet / esi- ja perusopetus: Tukea heti tuen tarpeen ilmetessä Lähtökohtana lapsen/oppilaan vahvuudet ja oppimis- sekä kehitystarpeet ja lisäksi opetusryhmä Tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen -> joustavaa ja lapsen tarpeiden mukaan muuttuvaa, yleinen-tehostettu-erityinen tuki. Erityinen tuki koulussa: laaja-alainen tai luokkamuotoinen erityisopetus. Yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetus. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Tuen tarvetta tulee arvioida jatkuvasti; aloittaa oikea-aikaisesti ja riittävän varhain (hyödynnetään arvioinnissa eri arvioivien tahojen havaintoja, tuloksia) Tukimuotoja käytetään yksittäin ja yhdessä toisiaan täydentävinä Mikäli lapsi esiopetuksen lisäksi käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja, yhteistyö muun varhaiskasvatuksen henkilöstön kesken on tärkeää tuen havainnoinnissa ja toteutuksessa Tuen tulee muodostaa suunnitelmallinen jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sieltä kouluun Tuki annetaan omassa esiopetusryhmässä/omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin (ellei välttämättä edellytä siirtymistä toiseen esiopetus-/opetusryhmään) Mahdollisimman täysipainoinen osallistuminen esiopetusryhmän /opetusryhmän toimintaan (fyysinen, sosiaalinen, opetuksellinen tuki)