SUUNNITELMALLINEN VARHAISKASVATUS

Esitys aiheesta: "SUUNNITELMALLINEN VARHAISKASVATUS"— Esityksen transkriptio:

1 SUUNNITELMALLINEN VARHAISKASVATUS
PETRA SUONIO 2011

2 VASU- PROSESSI

3 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
2003 vasu (tarkistettu 2005) Tavoitteita edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa Lisätä ammatillista tietoisuutta Lisätä vanhempien osallisuutta lapsensa varhaiskasvatuksen palveluissa Lisätä moniammatillista yhteistyötä

4 Kunnan vasu Kunnan omaleimainen vasu, pohjana valtakunnallinen vasu
Lähtökohtina lisäksi kunnassa tehdyt lasta ja perhettä koskevat suunnitelmat, kunnan varhaiskasvatuksen linjaukset ja esiopetussuunnitelmat

5 Kunnan vasun sisältö Miten varhaiskasvatuspalvelut tuotetaan
Toimintamuodot ja niiden ominaispiirteet – tukipalvelujen järjestäminen – laatujärjestelmä – yhteistyökumppanit ja yhteistyön perusteet – turvallisuussuunnitelma hankkeet, projektit Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus, arvot ja tavoitteet

6 Kunnan vasun sisältö Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön ja jatkumon rakentuminen Verkostoyhteistyö: kunnalliset tahot, kolmas sektori, seurakunnat, oppilaitokset ja sosiaalialan osaamiskeskukset Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen ja seurannan periaatteet Varhaiskasvatuksen sisällöllinen arviointi, kehittäminen ja seuranta Keskeiset kehittämisalueet kunnassa

7 Yksikön vasu Mitkä ovat parhaita tapoja juuri tässä yksikössä toteuttaa varhaiskasvatusta juuri näiden lasten hyvinvointia edistävällä tavalla Tilannesidonnainen Mitkä ovat meidän toimintatapamme? Esim. toimintaympäristö, painotukset Konkreettinen työväline toiminnan kehittämiseksi Käsitteiden aukipurkua Esim. mitä lapsilähtöisyys on juuri meillä Jatkuva kehittäminen ja arviointi

8 Lapsen vasu Laaditaan jokaiselle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa Koko lapsen varhaiskasvatus perustuu tähän Auttaa yksilöllisyyden tukemisessa ja vanhempien näkemysten huomioon ottamisessa Sisältää hoitosuunnitelman Vasu tulee huomioida toiminnan suunnittelussa Keskittyminen myönteisiin puoliin Huolen aiheet ja ongelmat tuodaan esille mahdollisimman konkreettisina Prosessi/matka ei pelkkä kaavake

9 Lapsen vasu Sovitaan vanhempien kanssa yhteistyön toimintatavoista
Lapsi voi myös itse osallistua vasun tekemiseen Säännöllinen arviointi, ainakin kerran vuodessa Suunnitelmassa mm. hoitosuunnitelma lapsen kokemukset tämän hetken tarpeet ja tulevaisuuden näkymät lapsen mielenkiinnon kohteet vahvuudet ja lapsen yksilölliset tuen ja ohjauksen tarpeet

10 Vasua avaavia asiakirjoja
Ruokonen ym. (toim.) Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa -Iloa, ihmettelyä ja tekemistä Kangasmaa ym.(toim.) Lapsenkaltainen. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio varhaiskasvatuksessa Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa. Stakes. 2008 Kaskela, M. & Kronqvist, E-L Niin ainutlaatuinen. Näkökulmia lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset Sosiaali- ja terveysministeriö ja Nuori Suomi ry Heinämäki, L Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa

11 Kasvatuksen suunnittelu
Kohti lapsi- ja perhelähtöisyyttä Pois lasten sopeuttamisesta yleisiin toiminnan tavoitteisiin Kasvatuksen suunnittelu läsnä kaikissa päivän tilanteissa Jatkuvaa, prosessinomaista Toiminnan toteutusta arvioidaan jatkuvasti seuraamalla lasten kehitystä ja oppimista havainnointi Kasvattajan tiedettävä mihin hän toiminnallaan pyrkii Johdonmukaisuus

12 Kontekstuaalisen kasvun malli suunnittelun taustalla
1990- luvulta lähtien kasvun ja oppimisen kontekstuaalisuus yksi varhaiskasvatuksen painotuksia Näkökulma rakentuu ekologisen teorian pohjalle Kasvatus eri tahojen yhteistyöhanke Lapsi ei ole kasvatuksen kohde, vaan aktiivinen vaikuttaja

13 Kontekstuaalisen kasvun malli
Pyrkimys ymmärtää lapsen kasvua ja kehitystä siinä kontekstissa, jossa lapsi elää Näkökulma nostanut esiin kasvuympäristön vaikutukset: lapsen kasvu ja kasvuympäristö nähdään erottamattomina ilmiöinä Kasvatuksen kulttuuristen kytkentöjen löytyminen (lasten erilaiset arjet) Kulttuurinen lukutaito

14 Toiminta kasvun tukijana
Selvitettävä kuinka lapsi toimii eri ympäristöissä -> kontekstiosaaminen Eri ympäristöjen välisen vuorovaikutuksen tukeminen Perheen asiantuntijuuden korostaminen Lasten keskinäisiin suhteisiin keskittyminen Lapsen päivän eheys pääasiana

15 Teorian käsitteitä Mikrosysteemi (mm. koti ja päivähoito)
Mesosysteemi (ympäristöjen välinen yhteistyö, esim. kasvatuskumppanuus) Eksosysteemi (Lasten parissa toimivien aikuisten elämänpiiri) Makrosysteemi (yhteiskunnan kulttuurinen ja sosiaalinen todellisuus)

16 Vanhempien osallistuminen toiminnan suunnitteluun
Suomalaisessa päivähoidossa on ymmärretty kotikasvatuksen tukemisen keskeisyys, mutta Käytännössä vanhempien ja työntekijöiden rooleissa on suuriakin eroja Tuleeko vanhempien asiantuntemus lapsesta mukana päivähoitopaikkaan? Vaikuttavatko vanhemmat toiminnan sisältöihin ja arviointiin? Miten?

17 Vanhempien suhde suunnitteluun
Vanhempien asiantuntijuus yksilöspesifiä Lapsen elämänhistorian tunteminen Arjen tuntemus Päivähoidon kasvattajien asiantuntijuus ikäspesifiä Yleinen tuntemus hoidosta, kehityksestä ja kasvatuksesta

18 Lähteet Laine ym. 2009. Opi ja ohjaa sosiaali- ja terveysalalla
Karling ym Lapsen aika Helenius ym Pienet päivähoidossa Stakses, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Virolainen, Tavoitteellinen kasvatuksen suunnittelu