Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Advertisements

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Alkuaine, yhdiste vai seos?
Orgaaninen kemia Hiilen kemiaa Elollisen luonnon kemiaa.
Atomit Molekyylit Sidokset Poolisuus Vuorovaikutukset
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Kemia on sähköä Kemiallisia reaktioita, joissa elektroneja siirtyy kutsutaan hapetus-pelkistysreaktioiksi (tai redox-reaktioiksi) Kun alkuaine luovuttaa.
Kemiallisia reaktioita ympärillämme
Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Kemiallinen reaktio Kohti uusia aineita.
Kemiallista kielioppia!
Kemiallinen sitoutuminen
Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa
HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.
OH – ja H+ -ionit löytävät toisensa
Atomin rakenne Ytimestä ja elektronipilvestä Protonit ja neutronit Elektronit.
Amiinit.
13. Karboksyylihapot, esterit ja rasvat. Karboksyylihapot  Ovat heikkoja happoja  Heikko happo ja vahva happo, mitä tarkoitetaan?  Vahva happo luovuttaa.
Fysiikan ja kemian sanaston luomiseen ja käsitteiden selventämiseen tähtäävä harjoitus. VUOSILUOKILLE 7-9 OTSO JARVA, SAARNILAAKSON KOULU AVAINSANAT Euroopan.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
2.2 IONISIDOS IONISIDOKSEN MUODOSTUMINEN Metalleilla on pieni elektronegatiivisuus, joten ne luovuttavat ulkoelektroninsa epämetalleille, joiden elektronegatiivisuus.
KE1 Aineiden tutkiminen ja mallintaminen. Johdanto : Mitä kemia on? Kemia on luonnontiede, joka tutkii aineita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita Kemia.
Luku2, Alkuaineita ja yhdisteitä
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
7. Aineet ovat seoksia tai puhtaita aineita
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Sp2-HYBRIDISAATIO.
Tiivistelmä 8. Neutraloituminen ja suolat
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksollinen järjestelmä
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen. 1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen.
Tiivistelmä 5. Alkuaineet
Luku 5, Orgaanisia yhdisteitä
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Kemialliset yhdisteet
4. Molekyylien avaruusrakenne ja stereoisomeria
Isomeria jaetaan rakenne- ja stereoisomeriaan.
Rakennekaavoja.
2.1 VAHVAT SIDOKSET.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kiteiset ja amorfiset aineet
I AINEET YMPÄRILLÄMME Kemia on … Aineen eri muodot Maailmankaikkeus
Aine rakentuu atomeista
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksolliset ominaisuudet
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.
Tehtävä 74 Miten eroavat toisistaan ionihilan ja poolisen molekyylihilan a. rakenneyksiköt b. hilaa koossa pitävät voimat c. sulamispisteet
Jaksollinen järjestelmä
Kemialliset sidokset Metallisidos
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Kemian opetuksen päivät
Elinympäristömme alkuaineita
Millainen on kemian mikromaailma
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
Pooliset ja poolittomat molekyyliyhdisteet
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Esityksen transkriptio:

Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot

Vahvat sidokset Elektronegatiivisuus pieni suuri Pyrkii luovuttamaan elektroneja Pyrkii vetämään elektroneja puoleensa Metalli Metalli Epämetalli Epämetalli Metallisidos Ionisidos Kovalenttinen sidos Positiiviset ionit elektronimeressä (elektronipilvessä) Kiderakenne Esim. NaCl, Al2S3 Molekyyli Esim. HCl, C6H12O6 Pooliset Poolittomat

Sidoksen poolisuus pooliton sidos: C–C lähes pooliton sidos: C–H sama alkuaine lähes pooliton sidos: C–H alkuaineiden elektronegatiivisuudet lähes samanlaiset poolisia sidoksia: N–H, C–O alkuaineiden elektronegatiivisuuksissa selvä ero

Molekyylin poolisuus molekyylin poolisuuteen tarvitaan poolinen sidos epäsymmetria

VSEPR-malli Sidokset pyrkivät asettumaan mahdollisimman kauas elektroniparien repulsioteoria on teoreettisen kemian malli, jota käytetään ennustamaan molekyylien kolmiulotteista muotoa Sidokset pyrkivät asettumaan mahdollisimman kauas toisistaan

https://www.youtube.com/watch?v=nxebQZUVvTg