Uhripolitiikan suuntaviivoja Rikosuhripäivystyksen seminaari 30.9.2016 Ylijohtaja Arto Kujala, oikeusministeriö

Poimintoja hallitusohjelmista Lipponen I (1995): Saatetaan päätökseen rikoslain kokonaisuudistus, jonka yhteydessä mm. parannetaan rikoksen uhrin asemaa. Lipponen II (1999): Parannetaan uhrien oikeusturvaa ja selvitetään mahdollisuudet uhrin oikeudenkäyntikulujen kattamiseen valtion varoista. Jäätteenmäki / Vanhanen I (2003): Rikoksen uhrin lainsäädännössä turvattujen oikeuksien on toteuduttava myös käytännössä. Tämän on korostuttava poliisin, syyttäjän ja muiden oikeusviranomaisten toiminnassa. Rikosuhripäivystyksen toimintaedellytykset ja muun kriisiavun saatavuus turvataan koko maassa. Rikosvahinkojen korvaamista tehostetaan ja lainsäädäntöä uudistetaan.

Poimintoja hallitusohjelmista Katainen (2011): Kriminaalipolitiikan tavoitteina ovat rikosten ehkäiseminen, ennustettavan ja luotettavan rikosoikeusjärjestelmän ylläpito, rikosvastuun toteutuminen, rikosseuraamusjärjestelmän toimivuuden varmistaminen sekä uhrin aseman turvaaminen. Rikosuhripäivystyksen palvelut turvataan sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti. Selvitetään kestävä rahoitusmalli. Sipilä (2015): Hallitus parantaa rikoksen uhrin asemaa rikosprosessissa lainsäädäntöä kehittämällä.

Kansainväliset velvoitteet määrittävät rikoksen uhrin tukipalveluiden vähimmäistason EU:n rikosuhridirektiivi (voimaan 16.11.2015) sisältää vähimmäisvaatimukset yleisistä ja kaikille rikoksen uhreille tarkoitetuista tukipalveluista Kaikille rikoksen uhreille oikeuksien kannalta keskeistä tukea, neuvontaa ja tietoa (Rikosuhripäivystys) Erityistarpeisille uhreille suoja tai väliaikainen majoitus sekä kohdennettua tukea, apua ja neuvontaa Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva yleissopimus (ns. Istanbulin sopimus, voimaan 1.8.2015) Naisiin kohdistuvan väkivallan ja parisuhdeväkivallan uhreille tuotettava riittävät hyvinvointi-, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Turvakodit, 24/7 auttava puhelin, raiskaustukikeskukset, lapsitodistajan tuki

Kansainväliset velvoitteet määrittävät rikoksen uhrin tukipalveluiden vähimmäistason YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (voimaan 10.6.2016) Tavoitteena on taata vammaisille henkilöille yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet ja edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista Uhripolitiikan näkökulmasta olennainen on 16. artikla, jossa taataan vammaisten henkilöiden suoja hyväksikäyttöä, väkivaltaa ja pahoinpitelyä vastaan sekä kotona että kodin ulkopuolella. Vammaisille, jotka ovat joutuneet hyväksikäytön, väkivallan tai väärinkäytösten kohteeksi, tulee taata tarpeelliset toimet toipumisen, kuntoutumisen ja sosiaalisen sopeutumisen edistämiseksi

Tukipalveluiden rakenteet ja rahoitus Uhripoliittisen toimikunnan (5/2013-2/2015) tehtävänä oli Valmistella suunnitelma tukipalveluiden rakenteellisista ratkaisuista ja rahoitusmallista Kartoittaa menettelytapoja ja hyviä käytäntöjä kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi Koordinoida uhrin tukipalveluihin liittyvien hallitusohjelmatavoitteen toteutumista Tehdä ehdotus uhripoliittisten kysymysten edistämiseksi jatkossa Lähtökohtana hyvin hajanainen kenttä palveluja tuottavia järjestöjä, epäselvät järjestämisvastuut, epävarma rahoituspohja ja palvelut alueellisesti epätasaisesti jakautuneina

Tukipalveluiden rahoittamiseen ja järjestämiseen liittyneet viimeaikaiset uudistukset Uhripoliittinen toimikunta ehdotti rikosuhrimaksun käyttöön ottamista Laki rikosuhrimaksusta tulee voimaan aikaisintaan 1.12.2016 - rikoksentekijöiltä perittävä uusi maksu: 1) 40 € / 80 €, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus enintään 6 kk / yli 6 kk vankeutta 2) 800 euroa, jos oikeushenkilö Lain tarkoituksena vahvistaa rikosten uhreille suunnattujen tukipalvelujen valtionrahoitusta maksujen tuoton määrällä. Rikoksen tekijä osallistuu uhreille suunnattujen tukipalvelujen maksamiseen Raha kanavoidaan OM:n valtionavustusmomentille, josta rahoitetaan Rikosuhripäivystys, lähisuhdeväkivallan uhreille suunnattu 24/7 tukipuhelin sekä muita palveluita.

Tukipalveluiden rahoittamiseen ja järjestämiseen liittyneet viimeaikaiset uudistukset Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle (voimaan 1.1.2015) Rahoitus kunnilta valtion vastuulle Rahoitus kanavoituu STM:n ja THL:n kautta turvakotipalvelun tuottajalle Lain tavoitteena on varmistua siitä, että turvakotipalvelu olisi jokaisen sitä tarvitsevan saatavilla asuinpaikasta riippumatta - turvakotipaikkojen määrä arvioitu riittämättömäksi

Tukipalveluiden rahoittamiseen ja järjestämiseen liittyneet viimeaikaiset uudistukset Ihmiskaupan uhrien auttamista koskeva lainsäädäntö Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain sekä ulkomaalaislain muutokset (voimaan 1.7.2015) Määriteltiin mm. menettelyt uhrin tunnistamiseksi ja auttamisjärjestelmään ohjaamiseksi, selkiytettiin toimivaltakysymyksiä sekä määriteltiin uhrille tarjottavan suojelun ja avun tarpeen arviointimenettelyjä Kustannusten kohdistuminen riippuu siitä, onko hänellä Suomessa kotikunta vai ei (Kunta – SM)

Tukipalveluiden rakenteet ja rahoitus   Yleiset tukipalvelut Erityis-tukipalvelut Turvakodit Raiskauskriisi-keskukset 24/7 tukipuhelin lähisuhdeväki-vallan uhreille Ihmiskaupan uhrien auttamis-järjestelmä Järjestämisvastuu ja rahoitus OM STM RAY Maakunnat ? STM / OM SM Kunnat Palvelun tuottaminen - RIKU - Oikeusapu - Kunnat - Järjestöt - Yksityiset turvakodit - Maakunnat - Raiskaus-kriisikeskus Tukinainen - Yksityiset - Joutsenon vastaanotto-keskus Sote-uudistus ja maakuntien rooli tulevaisuudessa ??

Oikeusavun uudistuksesta Rikoksen uhrin aseman parantaminen on strateginen tavoite myös oikeusavussa. Sitaatti oikeusavun kehittämissuunnitelmasta: ”Oikeusaputoimistot lisäävät yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa, jotta heikommassa asemassa olevat kuten rikoksen uhrit saavat tarvitsemaansa tukea, neuvontaa, suojelua ja oikeudellista apua.” Oikeusapua kehitetään rakenneuudistuksella, jossa muodostetaan kuusi oikeusapu- ja edunvalvontapiiriä. Toimipaikkoja ei muuteta. Asiakaspalvelua antavat edelleen oikeusaputoimistot ja edunvalvontatoimistot nykyisillä lähes 80 paikkakunnalla.   Enemmän aktiivista yhteistyötä uhrien hyväksi toimivien järjestöjen ja oikeusaputoimistojen kesken. Oikeusaputoimistojen osaamista kannattaa hyödyntää nykyistä enemmän.

Hyvät käytännöt ja menettelytavat Lainsäädännön, rakenteiden ja rahoituksen kehittäminen on tärkeää, mutta ei riittävää ! Ihmiset tekevät varsinaisen työn vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa Olennaista on kehittää hyviä käytäntöjä ja menettelytapoja; huomiota uhrien erityistarpeisiin, viestintään, palveluihin ohjaamiskäytäntöihin, uhrin sensitiiviseen koko prosessissa ja uhrien suojelukysymyksiin.

Uhripolitiikan suuntaviivoja Poliittinen tahtotila on kehittynyt suotuisasti viimeisten 20 vuoden kuluessa Uhrin aseman turvaaminen on sisällytetty kriminaalipolitiikan tavoitteisiin sekä Suomessa että EU –tasolla Uhrin asemaa nostettu esiin lainsäädännössä, mm. perittyä saadun rikoshyödyn kanavoinnissa asianomistajien vahingonkorvauksiin – haasteena kehittää asianomistajan roolia tulevissa prosessiuudistuksissa Rakenteissa ja rahoituksessa on aina kehitettävää – sote- ja maakuntien rooli tukipalveluiden tuottamisessa ja rahoituksessa? Hyvät käytännöt jakoon koko rikosprosessissa ja tukipalveluissa Lisää tutkittua tietoa – panoksia myös tutkimukseen