VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

Esitys aiheesta: "VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN"— Esityksen transkriptio:

1 VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

2 Valmistelun lähtökohdat
Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän ehdotus ja lausuntopalaute 2015 Hallitusohjelman asettamat reunaehdot ja rakennepoliittisten uudistusten tavoitteet. Säästöt. Hallitusohjelman liitteessä 3 on kirjattu vammaislainsäädännön uudistaminen yhdeksi uudelleen arvioitavista lainsäädännön uudistuksista, joiden eteenpäin vieminen ei saisi lisätä julkisen talouden menoja. Tämän vuoksi uudistusta ei ole mahdollista toteuttaa työryhmän ehdotusten mukaisesti > selvitysmies Sääntelyn sujuvoittaminen; ei samasta asia useassa kohdin STM: toimenpiteet eivät vaaranna yhdenvertaisuutta saada sosiaali- ja terveyspalveluja Yleinen lainsäädäntö vahvistunut - ensisijaisuus Lähtökohtana osallisuus ja yhdenvertaisuus - subjektiiviset oikeudet näiden turvaamiseksi tarvittavaan välttämättömään apuun ja tukeen YK:n vammaissopimus

3 Vammaispalvelun kokonaisuudistus siis lähti säästölakina
Aikataulu Lausunnolle keväällä 2017 Hallituksen esitys syksyllä 2017 Voimaan

4 Valmistelun keskeiset tavoitteet
Kokonaisuudistus. Uudistus toteutettaisiin kokonaisuudistuksena, jossa vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi vammaisten henkilöiden erityispalveluja koskevaksi laiksi. Uusi vammaispalvelulaki turvaa välttämättömät erityispalvelut Keskeiset teemat: yhdenvertaisuus sekä osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen itsenäisen suoriutumisen tuki itsenäinen asuminen + tarvittava tuki lasten ja nuorten palvelut - perheet Paremmin ja oikein kohdennetut palvelut Vaikuttavat asiakasprosessit uudessa järjestämisrakenteessa >Selkeä lainsäädäntö - vammaisuus vrs. ikä< Esim. Liikkumista tukevat palvelut; kriteerien tarkentaminen, monimuotoisuus (matkojen yhdistely, monipuolisemmat toteuttamistavat, oman auton käyttö ja tuki auton hankintaan osana kokonaisuutta; leasing-auto? Tavoite: kustannusten kasvun hillitseminen

5 Uudistuksen rajapinnat
Sote- ja aluehallintouudistus Itsemääräämisoikeuslainsäädäntö + päätöksenteon tuki Kuntoutuskomitean työ -> tavoitteena kokonaisuudistus Asiakasmaksulainsäädännön uudistus LVM: Liikennekaari ja muut yleistä liikkumista koskevat muutokset

6 Selvitysmies Selvitysmies Kalle Könkkölä luovutti ehdotuksensa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle perjantaina 14. lokakuuta. Selvitystyön tavoitteena oli löytää vaihtoehtoja hallituksen linjaamille säästöille. Ehdotuksissa on otettu huomioon palveluiden parempi kohdentaminen, uusien toimintamallien käyttöönotto ja hallinnon karsiminen, jotta vammaisten henkilöiden perustavanlaatuisista palveluista ei tarvitsisi leikata

7 Keskeiset ehdotukset:
Jos toimintarajoite ja vaikeus käyttää julkista joukkoliikennettä johtuvat pääosin korkeasta iästä, henkilöllä ei olisi oikeutta vammaispalvelulain mukaisiin liikkumisen palveluihin. Iän tuomien toimintarajoitteiden takia joukkoliikenteessä erityisiä vaikeuksia kokevilla henkilöillä tulisi kuitenkin olla subjektiivinen oikeus vähintään 36 yhdensuuntaiseen matkaan vuodessa sosiaalihuoltolain perusteella. Lisäksi selvitysmies ehdottaa, että erityisesti kuljetuspalvelua käyttäville vammaisille aletaan järjestää liikkumistaidon ohjausta ja kaikki kuljetuspalvelut sekä Kelan korvaamat kuljetukset yhdistetään alueellisiin Kelan ylläpitämiin keskuksiin. Selvitysmies ehdottaa, että joka maakuntaan perustetaan henkilökohtaisen avun keskus Muita henkilökohtaiseen apuun liittyviä ehdotuksia ovat henkilökohtaisen budjetin sovellus henkilökohtaiseen apuun, taksien odotustaksaa pienempi asiointilisä sekä henkilökohtainen apu hengityslaitepotilaille. Lisäksi selvitysmies esittää hallinnon keventämistä muun muassa vähentämällä lääkärintodistuksia, määräaikaisia päätöksiä ja asumisyksiköiden asukkaiden asioiden kirjaamista ja raportointia sekä laatimalla palvelusuunnitelmat ja -päätökset samanaikaisesti. Loputon todistusten ja lausuntojen perääminen on liian usein aivan turhaa. Pysyvästi vammainen ihminen on pysyvästi vammainen. Miksi vaatia yhä uudelleen lääkäriä vahvistamaan tämä? Suurimmat säästöt voitaisiin selvitysmiehen raportin mukaan saavuttaa invalidivähennyksen poistolla (32 miljoonaa euroa). Könkkölän mukaan verotuen käyttö ei ole oikea tapa tukea vammaisia ihmisiä, vaan säästyvät rahat on tarkoituksenmukaisempaa käyttää palveluihin.