2,4,4-trimetyyli-2-penteeni Avaruusrakenne Hiiliatomin sp2-hybridisaatio Hiiliatomin sp2-hybridisaatiossa sekoittuvat yksi 2s-atomiorbitaali ja kaksi.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Advertisements

Stereoisomeria Stereoisomerian lajit ovat:
5.1. Tason yhtälö a(x – x0) + b(y – y0) + c(z – z0) = 0
Atomin rakenteesta videohttp://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2222.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Alkuaine, yhdiste vai seos?
Orgaaninen kemia Hiilen kemiaa Elollisen luonnon kemiaa.
Atomit Molekyylit Sidokset Poolisuus Vuorovaikutukset
Ammattikemia Terhi Puntila
4 ATOMIN YDIN.
3.1. Määritä seuraavien rakenteet, pisteryhmä ja hybridisaatio:
Kemiallista kielioppia!
Kemiallinen sitoutuminen
Orgaanisia molekyyleja Chemsketchillä
(-)-Strykniini Woodward vs. Shibasaki et al.. (-)-Strykniini eristetty 1818 hyvin myrkyllinen indolialkaloidi 7 rengasta ja 6 vierekkäistä asymmetristä.
Harj Esitä lineaarisen N3 ionin p-orbitaalien sitoutumista kuvaava
Fotosynteesi.
1. Hiili – elämän alkuaine
HIILIVEDYT IVA VITANOVA, SANNI SILVENTOINEN JA JONNA JALKANEN.
Amiinit.
Hiilivedyt.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
Solun toiminta tarvitsee energiaa
Tiivistelmä 2. Vuorovaikutus ja voima
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Sp2-HYBRIDISAATIO.
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksollinen järjestelmä
MOLEKYYLIMALLINNUS KEMIAN OPETUKSESSA:
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen. 1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen.
Stereoisomeria Cis-trans-isomeria eli geometrinen isomeria
Tiivistelmä 1. Atomi Alkuaine sisältää vain yhdenlaisia atomeja, jotka on nimetty kyseisen alkuaineen mukaan. Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi.
Avoketjuisen rakenteen lisäksi monosakkaridit esiintyvät heterosyklisinä rengasrakenteina, joissa karbonyyliryhmän happi on osa rengasrakennetta.
Luku 5, Orgaanisia yhdisteitä
Orgaanisia molekyyleja Chemsketchillä
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset yhdisteet
4. Molekyylien avaruusrakenne ja stereoisomeria
1. Hiili – yksi elämän alkuaineista
Hiili ja sen yhdisteet Hiiltä on kaikessa elollisessa (kasvit,
Rakennekaavoja.
Orgaanisten yhdisteiden luokittelua
2.1 VAHVAT SIDOKSET.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Aine rakentuu atomeista
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Orgaanisissa yhdisteissä reaktiot tapahtuvat pääsääntöisesti funktionaalisissa ryhmissä.
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.
Alkeenien yleinen kaava
Kvanttimekeaaninen atomimalli
Kemialliset sidokset Metallisidos
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Kemian opetuksen päivät
Elinympäristömme alkuaineita
Millainen on kemian mikromaailma
Pooliset ja poolittomat molekyyliyhdisteet
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Muutokset atomin elektronirakenteessa
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
Luku 14: Polymeerien rakenteet
Vieruskulma ja ristikulma
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
Esityksen transkriptio:

2,4,4-trimetyyli-2-penteeni

Avaruusrakenne Hiiliatomin sp2-hybridisaatio Hiiliatomin sp2-hybridisaatiossa sekoittuvat yksi 2s-atomiorbitaali ja kaksi 2p-atomiorbitaalia. Yksi hiilen 2p-atomiorbitaaleista ei osallistu hybridisaatioon.

Eteenin hiiliatomit ovat sp2-hybridisoituneet.

σ-sidos ja toinen π-sidos, yhdessä ne muodostavat kaksoissidoksen. Eteenin hiiliatomien välisistä sidoksista toinen on σ-sidos ja toinen π-sidos, yhdessä ne muodostavat kaksoissidoksen. π-sidoksen elektronit ovat liikkuvampia ja sidoksen elektronitiheys on pienempi kuin σ-sidoksen, joten π-sidos on σ-sidosta heikompi ja reaktiivisempi. π-sidoksen takia hiili–hiilikaksoissidos on tyydyttymätön funktionaalinen ryhmä. Kaksoissidoksen rakenne on jäykkä.

sp-hybridisaatiossa saman atomin yksi Avaruusrakenne sp-hybridisaatio sp-hybridisaatiossa saman atomin yksi s-atomiorbitaali ja yksi p-atomiorbitaali sekoittuvat keskenään siten, että muodostuu kaksi keskenään samaenergistä sp-hybridiorbitaalia. Hybridiorbitaalit suuntautuvat atomiytimestä katsottuna vastakkaisiin suuntiin.

Hiiliatomin sp-hybridisaatio Hiiliatomin sp-hybridisaatiossa sekoittuvat yksi 2s-atomiorbitaali ja yksi 2p-atomiorbitaali. Kaksi hiilen 2p-atomiorbitaaleista ei osallistu hybridisaatioon. Nämä hybridisoitumattomat 2p-atomiorbitaalit ovat kohtisuorassa toisiaan ja sp-hybridiorbitaaleja vastaan.

Etyynin hiiliatomit ovat sp-hybridisoituneet. Etyynimolekyyli on muodoltaan lineaarinen (sauvamainen).

Etyynin hiiliatomien välillä on kaksi -sidosta ja yksi -sidos, ja yhdessä ne muodostavat kolmoissidoksen. Kahden π-sidoksen takia kolmoissidos on jäykkä ja kaksoissidosta reaktiivisempi funktionaalinen ryhmä.

Hiilidioksidin rakenne Hiilidioksidin CO2 keskusatomina oleva hiili on sp-hybridisoitunut ja molemmat happiatomit ovat sp2-hybridisoituneita. Hiili muodostaa kahdella sp-hybridiorbitaalillaan σ(sp, sp2)-sidoksen molempien happiatomien sp2-hybridiorbitaalien kanssa. Näiden σ-sidosten takia hiilidioksidimolekyyli on lineaarinen eli sidoskulmat ovat 180°.

Tunnista myös jokaisen hiilen hybridisaatiotyyppi.

2-metyylipentaani propyyni 2-hekseeni 4,5-dimetyyli-2-hekseeni 2,2-dimetyylipropaani 4-fluori-1-syklohekseeni