3 Suureyhtälöt Fysiikan tehtävän ratkaisu:

Slides:

Advertisements

Samankaltaiset esitykset

Reaalikoe/Fysiikan ja kemian yo-ohjeita 2009

Advertisements

Matematiikan yo-ohjeita. Yleisohjeita  Laskimet ja taulukot on tuotava tarkastettaviksi vähintään vuorokautta (24h) ennen kirjoituspäivää kansliaan.

Resistanssi ja Ohmin laki

MB 3 Lineaarisia polynomifunktioita

MAB8: Matemaattisia malleja III

Nopeudesta ja kiihtyvyydestä

Analyyttinen geometria MA 04

Fysiikka Fysiikka1 3 ov Fysiikka2 3 ov Fysiikan laboraatiot 2 ov

Elintarvikkeiden vastaanottotarkastukset vähittäismyyntipaikoissa

Integraalilaskenta MA 10

Reaalikoe Fysiikan ja kemian yo-ohjeita

Iitin yläkoulu 9. Luokka Antti Halme

Numeerisia ja algebralllisia menetelmiä MA 12

Derivaatta MA 07 Derivaatta tarkoittaa geometrisesti käyrälle piirretyn tangentin kulmakerrointa.

Graafisen esityksen laatiminen taulukkolaskentaohjelmalla (excel 2013)

Laskuharjoitus 9 AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät Sumea säätö Geneettiset algoritmit.

Tuloslaskenta. PT-kisatoimitsijakurssi (6) Yleistä  Tuloslaskennan tarkoituksena on tuottaa oikeat ja tarkistetut tulokset  Tehtävien.

MAB8: Matemaattisia malleja III

Matematiikan yo-ohjeita. Yleisohjeita Laskimet ja taulukot on tuotava tarkastettaviksi vähintään vuorokautta (24h) ennen kirjoituspäivää kansliaan. Laskimien.

Graafisen esityksen laatiminen taulukkolaskentaohjelmalla (excel 2007)

1.2.1 KÄÄNTEISFUNKTIO JA SEN KUVAAJA

1.1. Itseisarvo * luvun etäisyys nollasta E.2. Poista itseisarvot

Matematiikan yo-ohjeita Yleisohjeita  Laskimet ja taulukot tuotava tarkastettaviksi vähintään vuorokautta ennen kirjoituspäivää kansliaan.  Laskimien.

13. Hyvä ohjelmointitapa (osa 1)

FY 9 kurssi Kokeessa saa olla A4 molemmin puolin täytettynä

1.a) f(x) = 2x(x2 – 3) = 0 2x = tai x2 – 3 = 0 x = tai x2 = 3

LINEAARINEN MUUTOS JA KULMAKERROIN

2.4. Raja-arvo äärettömyydessä ja raja-arvo ääretön E.1.

Murtoyhtälöt - Yhtälö, jossa nimittäjässä tuntematon

3.2. Ensimmäisen asteen polynomifunktio

Matematiikka ja fysiikka AUTO-ALA

TILASTOKUVIO kuvio on voimakkain tapa esittää tietoa

1. Usean muuttujan funktiot

*14. Kolmiossa yksi kärki on origossa, toinen pisteessä A= (9, 0), B=(3,6) Osoita, että kolmion pyörähtäessä x-akselin ympäri syntyvän kappaleen tilavuus.

PARAABELI (2. ASTEEN FUNKTION KUVAAJIA)

1.4. Integroimismenetelmiä

7. Määritä sellaisen ympyräsektorin keskuskulma, jonka pinta-ala on 1 ja piiri mahdollisimman lyhyt. Anna tulos 0,1 asteen tarkkuudella. Keskuskulma =

Tiedon vieminen funktiolle tMyn1 Tiedon vieminen funktiolle, parametrit Argumentin vieminen funktiolle voidaan toteuttaa kahdella menetelmällä: –Pass-by-Value.

Liukulukulaskenta. Yleistä liukuluvuista Tarvitaan reaalilukujen esittämiseen tietokoneella  esim. matemaattiset mallit Kaikkia reaalilukuja ei ole mahdollista.

Suora Suorien leikkauspiste Yhtälöparin ratkaisu

Neperin luku e ja funktio y = ex

Valintarakenne valintarakenne alkaa aina kysymyksellä eli ehdolla ehto tarkoittaa, että muuttujan sisältöä verrataan toisen muuttujan sisältöön tai vakioon.

MATEMAATTISET OHJELMAT Oulun normaalikoulun TVT-koulutus 2006 Ari Heimonen.

Kiihtyvyys Kuvaa nopeuden muutosta.

TANGENTTI Suora, joka sivuaa käyrää.

Mittaaminen AKV & HKL.

MATEMAATTISIA MALLEJA I Mab 3 Meri Sirkeinen Siikajoen lukio.

Laske päässä. Potenssi Kolmioita Tasakylkinen kolmio kaksi yhtä pitkää kylkeä kantakulmat yhtä suuret. Kolmion kulmien summa on 180°. Tasasivuinen.

BINÄÄRILUKUJÄRJESTELMÄ

13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.

7. Lämpö laajentaa Lämpötila on fysiikan perussuure, joka kuvaa kuinka kuuma aine tai kappale on Lämpötilan tunnus on T (tai t) Lämpötilan perusyksikkö.

Voimavektorit Kaikki voimatehtävät pohjautuvat Newtonin II lakiin: Tiivistelmä ja tehtäviä voimavektorien yhdistämisestä m on tarkasteltavan kappaleen.

Määritä vastuksen resistanssi 1

Opettajan esitysaineisto kurssi 1 kappaleet 1–3

Määritä kappaleen aiheuttama paine

1. Johdanto Fysiikka on perusluonnontiede, joka tutkii kappaleiden ja luonnon ilmiöiden mitattavia ominaisuuksia, pyrkii löytämään ilmiöissä vallitsevia.

Funktion kuvaaja ja nollakohdat

Määritä särmiön tilavuus

Opiskelutaidot ja aineenopettajan ohjaus

1 Termodynaaminen systeemi

Avaruusgeometria.

Määritä lepo- ja liikekitka anturilla

5 Matemaattinen malli Yleisin ja yksinkertaisin matemaattinen malli

2. Lukujonot 2.1. Lukujonon käsite -äärellinen tai ääretön Luettelona:

Tutki miten voima saa aikaan vastavoiman

Kappale etenee samassa ajassa aina yhtä pitkän matkan.

Kertausta FUNKTIOISTA MAB5-kurssin jälkeen (Beta 2.0)

Esityksen transkriptio:

3 Suureyhtälöt Fysiikan tehtävän ratkaisu: 1. Merkitse alkuarvot näkyviin. s = 15m, t = 4,0s, v = ? 2. Ratkaise kysytty suure suureyhtälöstä, esim. 3. Sijoita tunnettujen suureiden arvot suureyhtälöön (yksiköt mukaan): 4. Älä pyöristä välivaiheita liikaa = 3,75m/s 5. Yksikköjen on oltava yhteensopivia. 6. Ilmoita vastaus oikealla tarkkuudella. ≈ 3,8m/s. 7. Pohdi, onko tulos realistinen. OK

Minimisuoritus: 1. Kaava 2. Sijoitus (suureet ja yksiköt) 3. Vastauksen pyöristys Kaava on kirjoitettava selkeästi näkyviin myös silloin, kun suureyhtälö ratkaistaan laskimen SOLVER-toimintoa käyttäen.

Kymmenen potenssit MAOL s. 65

Yksikkömuunnoksen voi tehdä mahdollisimman vähillä välivaiheilla, kunhan tekee sen oikein...

4 Graafinen malli Malli yksinkertaistus tutkittavasta ilmiöstä laaditaan tunnetun tiedon ja mittaus- tulosten perusteella äärellinen pätevyysalue malli ei voi olla OIKEA TAI VÄÄRÄ vaan mieluummin HYVÄ TAI HUONO

Graafinen malli Tölkin tyhjeneminen t = aika V = tölkistä valuneen veden tilavuus

Tietokoneella tehtyä kuvaajaa on helpompi muokata ja skaalata:

Tietokoneen avulla voi helposti piirtää useamman kuvaajan samaan koordinaatistoon:

Esimerkki 1 Värähtelevän metallilangan taajuuden ja langan pituuden välinen yhteys Mikä yksinkertainen sääntö on l:n ja f:n välillä?

Ratkaisu: l.f = VAKIO

Kun piirrät kynällä...

Tärkeää: 1. Riittävän suuri kuvaaja 2. Akselien valinta -liikeopissa vaaka-akselina on usein AIKA, sähköopissa SÄHKÖVIRTA 3. Suuresymbolit ja yksiköt 4. Akselien mitoitus ja numerointi 5. Havaintopisteet merkittävä selvästi

6. Funktion sovitus graafista tasoitusta käyttäen 7. Jos kuvaajasta luetaan jotain esim. kulmakertoimen määrittämiseksi, alku- peräisiä havaintopisteitä ei saisi käyttää, koska ne voivat sisältää satunnaisia mittavirheitä. 8. Jos kuvaajasta määritetään kulmakerroin tai käytetään ns. pinta-alatulkintaa, vastaus voidaan antaa KAHDEN merkitsevän numeron tarkkuudella.

Kuvaajan avulla voi INTERPOLOIDA tai EKSTRAPOLOIDA