Tietoteoria klassinen tiedon määritelmä Tietoa on… HYVIN PERUSTELTU TOSI USKOMUS uskomusehto korostaa, että tiedon subjekti uskoo itse tietoonsa tieto on uskomuksen muodossa väite eli PROPOSITIO SUBJEKTI Pallo… PREDIKAATTI … on pyöreä.

kahdenlaisia väitteitä A ANALYYTTISET väitteet: predikaatti sisältyy subjektiin totuusarvo selviää suoraan väitteen merkitystä analysoimalla esim. ”Poikamiehet ovat naimattomia.” B SYNTEETTISET väitteet: predikaatti tuo jotain lisää (syn-) subjektiin totuusarvo selviää ainoastaan tutkimalla maailmaa esim. ”Bobrikovin murhaaja oli poikamies.”

tiedon perusteet A PRIORI: kokemusta edeltävä järkeilyä voidaan käyttää jo ennen kuin maailma kohdataan havainnossa rationalistien heiniä A POSTERIORI: kokemuksen jälkeen tai myötä havainnointi empiristien juttu

uuden ajan tietoteoria rationalismin ja empirismin kiista siitä, miten tietoa ensisijaisesti perustellaan eli kyllä esim. rationalistitkin tarvitsivat havaintoa, mutta havainnon oikeutuksen piti heidän mukaansa ensin perustua järkeilyyn taustalla skeptisismin pelko, jonka keskiaikaisten auktoriteettien murtuminen oli tuonut mukanaan: jos aurinko ei kierräkään maata, niin mihin tässä enää uskaltaa luottaa !

tietoteorian ohella kiistalla oli myös metafyysinen puolensa jos todellisuuden rakenne on VÄLTTÄMÄTTÖMÄSTI juuri sellainen kuin se on, se voidaan tavoittaa JÄRKEILEMÄLLÄ mutta jos todellisuuden rakenne on KONTINGENTTI, sitä pitää lähestyä HAVAINNOIN

RATIONALISMI: tiedon perustana a priori järkeily MIELI MAAILMA Niin ihmismielellä kuin maailmallakin on sama järjellinen ja välttämätön rakenne, joten mieli voi järkeilyn avulla tavoittaa maailman.

rationalismin ongelmana liiallinen METAFYYSINEN SPEKULAATIO: järkeily ei pysy tolkullisissa rajoissa, vaan luulee liikaa omista kyvyistään todellisuuden rakenteen tavoittamisessa

EMPIRISMI: tiedon perustana a posteriori havainnointi MIELI MAAILMA MIELI MAAILMA Mieli on alunalkuaan tyhjä, joten maailma voi vapaasti ”virrata” sisään ja täyttää sen. Maailman rakenteen järjellisyydestä ei ole takeita. Mielen käsitteelliset rakenteet syntyvätkin vasta tehtäessä yleistyksiä ja yhdistelmiä aistihavaintojen perusteella.

lähtökohtana käytännöllinen ”jalat maassa” -asenne vrt. rationalismin liihottelu spekulaatioissa mutta ajautuu Berkeleyn ja Humen myötä vakavaan SKEPTISISMIIN: jos johdonmukaisesti vaadimme tiedolta, että se perustuu havaintoon, tiedämme lopulta varsin vähän

Immanuel Kant loi tavallaan rationalismin ja empirismin synteesin Mielessä on rakenteita, jot-ka jäsentävät tietoamme… …sillä nämä ra-kenteet vastaa-vat maailman rationaalista järjestystä. Mieli on alun-alkuaan tyhjä taulu… …sillä mieli vastaanottaa kaiken sisäl-tönsä havain-noista. KANT Mielessä on rakenteita, jotka jäsentävät tietoamme, mutta kaiken sisältönsä tuohon tietoon mieli silti saa havainnoista.

ymmärryksen kategoriat tiedon SISÄLTÖ tulee havainnosta (empirismi), mutta MUOTONSA tieto saa rakenteista (rationalismi) MIELI RAKENTEET MAAILMA rakenteita ovat aika ja avaruus ymmärryksen kategoriat

toisin sanoen mielen rakenteet tarjoavat meille SYNTEETTISTÄ A PRIORI -TIETOA maailmasta TIETOVÄITE ANALYYTTINEN SYNTEETTINEN Suomen pääkaupunki on Helsinki. A POSTE-RIORI TIEDON PERUSTELU Kolmiolla on kolme kulmaa. On olemassa olioita. On olemassa syy-yhteyksiä. A PRIORI

Kant harjoittaa TRANSSENDENTAALIFILOSOFIAA, joka tutkii MAHDOLLISUUSEHTOJA tietoteoriassa tämä tarkoittaa kysymystä, millä ehdoilla se, että meillä on kokemuksia, on mahdollista IMMANENTTI: läsnäoleva (kokemus) TRANSSENDENTTI: ylittävä, tuonpuoleinen (kokemuksen ylittävät käsitteelliset erottelut) TRANSSENDENTAALINEN: kaikki se immanenssin transsendoiva, mikä on välttämätön ehto sille, että immanenssi ylipäätään on

eli Kant ei kerro, millainen maailma ON, vaan millaiseksi maailma PITÄÄ käsittää, jotta kokemus siitä olisi mielekäs nyt voidaan vastata edeltäjille: A rationalistien SPEKULATIIVISELLE JÄRJELLE on asetettu RAJAT: se ei saa edetä muihin transsendentteihin seikkoihin transsendentaalisten lisäksi B empiristien SKEPTISISMI ohitetaan: kun nyt kerran oletamme omaavamme kokemuksia, niin meidän on samalla oletettava kokemusten mahdollisuusehdotkin (oliot, kausaliteetti jne.)

1900-luvulla transsendentaalifilosofia on ollut myös kielifilosofiaa kun Kantilla YKSILÖN MIELI (tajunta) sisältää mielekkään kokemuksen ehdot, niin nyt saman roolin ottaa YHTEISÖN KIELI Ludwig Wittgenstein: nk. FILOSOFISET ONGELMAT johtuvat VÄÄRISTYNEESTÄ KIELENKÄYTÖSTÄ, jota korjaamalla ongelmat katoavat filosofiset ongelmat eivät siis voi ratketa, koska mitään ratkaistavaa ei alun perin ollutkaan

eli kun Kant osoittaa, ettei spekulaatio saa ylittää tiettyjä mielen rajoja, tekee Wittgenstein saman kielen rajojen suhteen ”Siitä mistä ei voi puhua, on vaiettava.”