Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Esitys aiheesta: "Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia"— Esityksen transkriptio:

1 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

2 Viisauden sanoja Aristoteleelta
Aristoteles (De int. 1.): ”Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja ja kirjoitetut sanat puhuttujen. Kuten kirjaimet eivät ole kaikilla samat, niin eivät äänteetkään ole. Mutta alkuperäiset sielulliset vaikutukset, joiden merkkejä ne ovat, ovat kaikilla samat; ja asiat, joiden jäljitelmiä nämä vuorostaan ovat, ovat varsinkin samat.”  (1) Kielen ja kielellisten merkkien sopimuksenvaraisuus  (2) Kolmiosainen erottelu: (a) KIELI ääneen puhutut/kirjoitetut sanat (b) MIELI sielulliset vaikutukset (c) MAAILMA asiat (oliot)

3 Semanttinen / semioottinen kolmio
MIELI käsitteet / merkitykset R R3 KIELI R MAAILMA merkin muoto / tyyppi referentti / entiteetti Voimme erottaa kolme erilaista suhdetta kielen, mielen ja maailman välillä: R1: kieli – maailma  semanttinen R2: kieli – mieli  ekspressiivinen R3: mieli – maailma  kognitiivinen

4 Kielen taso Yksilötermit Yleistermit
▪ erisnimet: ’Kuuno’, ▪ määr. kuvaukset: ’otus, joka söi hillon’, ▪ indeksikaalit: ’tämä vompatti’ Yleistermit predikaatit: ’x on pörröinen’, ’x on y:n sylissä’ Lauseet: ’Tämä vompatti on pörröinen.’ Modaalioperaattorit: ’on mahdollista / välttämätöntä että’  Vrt. mielen ja maailman taso

5 2. ominaisuudet (ja relaatiot)
Edellä esitettyjä kielellisiä elementtejä vastaavat maailman tasolla seuraavat rakenteet: (Formaalissa semantiikassa ominaisuudet korvataan tyypillisesti joukoilla ja asiaintilat totuusarvoilla) 4. modaliteetit de dicto 3. asiaintilat 2. ominaisuudet (ja relaatiot) de re 1. yksilöt

6 Mielen käsitteellinen taso
Käsitteet, väitteet ja päätelmät näyttelevät keskeistä osaa tieteen järjestelmällisyydessä ja järkiperäisyydessä (vrt. luento 1). Tieteenharjoitus on intellektuaalista tai kognitiivista toimintaa.  Mieli operoi käsitteillä, väitteillä ja päätelmillä. 1. Jokaisen tieteenalan opiskelussa on käytettävä aikaa kyseisen alan peruskäsitteiden omaksumiseen ja hallintaan. 2. Muodollisten opintojen päätteeksi puolustetaan jotakin väitettä (tai sellaisten joukkoa). 3. Tieteelliset opinnot ja tutkimus edellyttävät molemmat erilaisten päätelmä- tai argumentaatiotyyppien hahmottamista. Nämä liittyvät usein johonkin tiettyyn menetelmään tai metodiin.

7 Käsitteet, väitteet ja päätelmät
Käsitteet ovat sanojen ajatussisältöjä. Väitteet ovat lauseiden ilmaisemia ajatuksia. Väitteet koostuvat käsitteistä, jotka on järjestetty sellaisen mielekkään kokonaisuuden muotoon, joka voi olla tosi tai epätosi. Väitteitä voidaan liittää toisiinsa monin eri tavoin. Päätelmissä väitteet järjestetään siten, että viimeisenä esiintyvä väite esitetään johtopäätöksenä muista väitteistä. Vrt. esim. P1 ensimmäinen premissi P2 toinen premissi P3 johtopäätös

8 Kieli, mieli ja käännökset
Toisikseen käännettävät sanat ilmaisevat yhden ja saman käsitteen. esim. KISSA käsite ekspressio R2 R2 korrektiuden kriteeri (englannin sana) ’cat’ ’kissa’ (suomen sana) käännös Samanlainen viitekehys pätee käsitteiden ohella myös väitteisiin ja päätelmiin.

9 Merkitys: intensiot ja ekstensiot
Filosofiassa, kielitieteessä ja kognitiotieteessä tehdään usein erottelu kielellisten ilmausten intensioiden (merkitysten) ja ekstensioiden (referenttien tai viittauskohteiden) välillä. Yksinkertaisin semanttinen suhde vallitsee nimen ja objektin (johon nimi viittaa) välillä. Intensio (merkitys) ja ekstensio (referenssi) suhtautuvat käsitteiden osalta toisiinsa siten, että intension rikastuessa ekstensio pienenee ja ekstension laajetessa intensio köyhtyy.  Esimerkiksi eläimen käsite sisältyy vompatin käsitteeseen, ja vompatin käsite on siten runsassisältöisempi kuin eläimen käsite. Sen sijaan vompattien joukko on eläinten joukon osajoukko. Intensiot ovat ekstensioita ”vahvempia”: intensiot määräävät ekstensiot, mutta ei päinvastoin.

10 Käsitteiden määrittelemisestä
Kun kieltä käytetään tieteellisessä viitekehyksessä, vaaditaan käsitteellistä täsmällisyyttä, tarkkuutta ja selkeyttä. Epäselvien käsitteiden merkityksiä voidaan täsmentää määrittelemällä ne eksplisiittisesti: __________ =df _______ _______ _______ definiendum definiens (määriteltävä käsite) (muita käsitteitä, jotka ovat jo käytössä) Merkityspostulaateiksi kutsutaan käsitteiden välisiä suhteita koskevia oletuksia, esim. ’Poikamies on naimaton mies’. Käsitteelliset viitekehykset muodostuvat joukosta käsitteitä sekä merkityspostulaateista, jotka kytkevät ne toisiinsa.

11 Määritelmistä Perinteinen aristoteelinen määritelmien teoria, vrt. esim: Ihminen =df rationaalinen eläin species differentia genus Tämänkaltaisten määritelmien ajateltiin antavan määriteltävän olemuksen tai essentian  Aristoteelinen essentialismi Myöhäisfilosofiassaan Ludwig Wittgenstein kritisoi tällaista essentialistista näkemystä ”perheyhtäläisyyden” ajatuksen kautta: A---B---C vrt. esim. peli, taideteos,…

12 Joitain määritelmille asetettuja vaatimuksia
Määritelmä ei saa sisältää kehää  primitiiviset termit otetaan ”annettuina”: niitä ei enää pyritä määrittelemään Määritelmiä ei saa ilmaista epäselvällä eikä kuvaannollisella kielellä Mieluiten positiivisin termein ilmaistu Minkään tieteenalan piirissä ei voida eksplisiittisesti määritellä kaikkia siinä käytettäviä termejä. Osa näistä termeistä täytyy valita primitiivisiksi termeiksi, joiden avulla kaikki muut termit voidaan pyrkiä määrittelemään. Pyrittäessä systematisoimaan jonkin tieteenalan kokonaisuutta valitaan mahdollisimman harvoja mutta systemaattiselta voimaltaan suuria primitiivisiä termejä, jotka ovat toisistaan riippumattomia.

13 Mahdollisia keskustelunaiheita
Millaisia ovat oman tieteenalasi ja tutkimusaiheesi keskeiset käsitteet? Millä tavoin ja kuinka täsmällisesti kyseiset käsitteet ovat tyypillisesti määriteltyjä tai ylipäätään määriteltävissä? Kuinka luonnehtisit oman tieteenalasi ja tutkimusaiheesi menetelmien suhdetta päättelemiseen tai argumentaatioon?