Ryhmäintegraatio – kehitysvammaisten oppilaiden opetuksen osallistava malli Rehtori Martti Hellström kertoo espoolaisen Auroran koulun ryhmäintegraatio-opetuksesta.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Maahanmuuttajien joustava perusopetus
Advertisements

Hannu Virtanen Selkokielen tarvearvio 2014
KOULUTUSTAKUU.
Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä
Oppivelvollisuus Perusopetus on maksutonta yleissivistävää opetusta, jota annetaan kaikille Suomessa vakinaisesti asuville lapsille. Kaikki lapset ovat.
J Kangasniemi 2010 Valtion rahoittama opetustoimen henkilöstökoulutus Tätä kalvosarjaa päivitetään verkossa. Varmistathan että käytössäsi on viimeisin.
AURA-instituutti, Turku ja Laitila
1/17 NIVELVAIHEEN TOIMINTAMALLI Luonnos
Keskuspuiston ammattiopisto Ava - koulutus
Oppilasmäärien vähenemisen haaste  Vuorenmaan ja Kankaanpään koulujen työnjako Vuorenmaan kouluun ns. varhaiskasvatusyksikkö, jossa toimii esikoulu ja.
Ammattistartti Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti on  ohjaavaa  joustavaa  yksilöllistä valmistavaa koulutusta.
HOLLIHAAN KOULUN JOUSTO-OPETUS
Kaikki erilaisia –kaikki samanarvoisia
Erityinen tuki Tampereen perusopetuksessa- muuttunut lainsäädäntö muuttuvat tuen rakenteet Leena Salonen
Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Turku
TPO-oppilaitoskysely keväällä 2010 Toimintaympäristö ja talous Oppilaat Henkilöstö Opetustarjonta.
OECD:n Pisa 2006-tutkimuksen ensituloksia
Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen esi- ja perusopetuksessa
Liisa Kosonen Kehittämisyksikkö / Sosiaali- ja terveystoimen esikunta
Opetushallituksen rahoittama ESR-hanke Manner- Suomen ESR-ohjelma Anki Sundqvist, projektijohtaja.
Opiskelijoiden erityinen tuki ammatillisissa oppilaitoksissa Hanna Ilola KL, erityisopettaja Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu.
PERUSOPETUKSEN KONSULTAATIO, ALUEELLISET JA MAAKUNNALLISET OSAAMISKESKUS- ELI PERTTUKOULUT PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Pääperiaatteet (luonnos)
Suomen koulutusjärjestelmä
Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan.
Ajankohtaista tietoa Omnian Ammattistartista ja tehostamishankkeesta
TIEDON SIIRTO SIIRTYMÄVAIHEESSA
Hallitusohjelma II asteen koulutuksesta, lukio & yo
Toimialojen asiakasprosessit ja toiminnanohjauksen tukiprosessit alkaen (KV §135/13)
Toisen asteen koulutus
VANTAAN TEHO-HANKKEET Kehittämistoiminnan tavoitteena on jalkauttaa uuden erityisopetuksen strategian (2007) linjauksia paikallisiin käytänteisiin. Strategiassa.
Opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen yhteistyö SOOLin teemaseminaari
Kolmiportaisen tuen toimintatapaohjeet. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet ”Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja.
Siton turvapaikanhakijoiden palvelujen koordinaatioryhmä Terhi Pippuri, erityissuunnittelija, Sito/esikunta Otaniemen vastaanottokeskus
Ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadunvarmistus Pasi Kallioinen, Sataedu & VeeVee Virtanen, SAKU ry OPINTO-OHJAUKSEN MITTARISTO JA SEN KÄYTTÖKOKEMUKSET.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus VALMA (60 osaamispistettä) Antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseksi.
VALMA ja TELMA – kenelle ja miten?. Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään – tavoite, että kaikki.
OPS Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8. Oppilashuolto.
Perustiedot Valmentavaa koulutusta KAO:lla vuodesta AVA, MAVA, Ammattistartti ja nyt VALMA VALMA:ssa 50 opiskelijapaikkaa Opetustiimi: 3 opettajaa,
OPISKELIJAKSI KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAN. Opiskelu Kasvatustieteen kandidaatti –3 vuotta –180 op Kasvatustieteen maisteri –2 vuotta –120 op.
Kehitysvammaisten nuorten koulutus- ja työllistymispolkujen risteyksissä Kommenttipuheenvuoro Katariina Hakala, tutkija, FT Kehitysvammaliitto ry. VAMPO.
Joustava perusopetus eli JOPO. Saarijärven JOPO-luokka Aloitti toimintansa elokuussa 2011 Aloitti toimintansa elokuussa oppilasta
Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOS)
Opetusharjoittelun valtakunnallinen opiskelijapalaute Yksilöllisyyden huomioon ottaminen opetuksessa Hämeenlinna Marita Kontoniemi.
Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan perusopetukseen ottaminen
Arja Holm, Rinnekodin koulun rehtori
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto
Miten edesauttaa erityistä tukea tarvitsevien nuorten siirtymistä ammatilliseen koulutukseen ja työelämään? Seija Eskola Validia Ammattiopisto.
KOLMIPORTAINEN TUKI Yleinen tuki: Siirtyminen tuen portailla
Nuorten siirtymät peruskoulusta toiselle asteelle ja alueellinen hyvinvointi Sanna Ranto ja Pirjo Mattila.
ERITYISLUOKKA 7 -9 H Tehtävä Yhteystiedot Miten Luokkaan siirtyminen
Joustava perusopetus eli JOPO
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ
ERITYISLUOKKA 7-9J Elokuu 2016 MIKSI Yhteystiedot MITEN OHJAUS
Lappeenrannan toimipiste Pohjolankatu 12
Tämän hetkinen tilanne
Erityisopetuksen malli
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
University of Oulu Kerttu Saalasti Institute Yrittäjyysopetuksen tuloksellisuus - case Kymenlaakso Tutkijatohtori Kyllikki Taipale-Erävala Projektitutkija.
Tampereen kaupunkiseudun TVT-suunnitelma, Treduka
OSMo Monikulttuurista osaamista Ohjaamoihin –projekti
Taru Patrikainen, Ruut Kielinen, Tanja Seppänen, Helena Lavikainen
Yhteysopettajapäivä Vantaa, Flamingo
Uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö
KOSKI-palvelu Esitys 3/2018.
Jenita Rantakokko, Jenni Hätälä, Maarit Kinnunen, Inka Hyttinen
johtava rehtori Timo Olli KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTO
Loiste –hanke KEE-päivät
Erityisluokalla opiskelevan lapsen 7. luokalle siirtyminen
Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö
Ohjaamopäivä Kotka Merja Hilpinen
Esityksen transkriptio:

Ryhmäintegraatio – kehitysvammaisten oppilaiden opetuksen osallistava malli Rehtori Martti Hellström kertoo espoolaisen Auroran koulun ryhmäintegraatio-opetuksesta https://www.youtube.com/watch?v=TfF85Vmof2Y Samalla tavalla on toteutettu opetusta viidessä eri kouluissa, sekä ala- että yläkoulussa.

Inkluusio on jana Inkluusio ei on – off ratkaisu Osallistava opetus tarkoittaa sitä, että jokaiselle lapselle löydetään opetuksen järjestelyt, jotka takaavat maksimaalisen osallisuuden siten, että hänellä on mahdollisuus saada etunsa mukaisella tavalla ne tukitoimet ja erityisosaaminen käyttöönsä. Kysymys ei ole siitä, ettei erityistä tukea enää tarvita. Yksilöllisiä ratkaisuja ja pienryhmäopetusta tarvitaan jatkossakin.

Vammaisten oppilaiden osallisuus koulutusjärjestelmässä nyt – Miksi? Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Toinen aste Työelämä Erityis-työelämä??

Vammaiset nuoret jäävät nivelvaiheiden vangiksi ’Nivelvaiheen koulutuksen kenttä’ (Niemi, 2015) Vammaisten valmentava koulutus – 2012 yhteensä 2800 opiskelijaa Maahanmuuttajien valmentava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmentava koulutus (Startti) Kotitalousopetus Nykyisin Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA) Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (TELMA) Siirtymät valmentavista ammatilliseen koulutukseen: MAVA 30 % TYVA 23 % Startti 60 % ( Niemi, Kurki, 2013) Peruskoulussa erityistä tukea saaneet sijoittuvat pääasiassa ammatillisiin opintoihin Lukioissa erityisopetusta vain vähän

Vammaisena Suomessa Vammaisia henkilöitä noin 5 % väestöstä , vaikeavammaisia noin 1 % Työllisyysaste 2002 3,2 % - 17 % (25 - 64 vuotiaat) Muun väestön työllisyysaste vastaavana aikana 75,6% Vammaisten ihmisten koulutustaso on selkeästi valtaväestöä heikompi (25-64 v.) Ei perusasteen jälkeistä koulutusta 50,6 % (muu väestö 26,6 %) Keskiaste 35,3 % (40,9 %) Alempi korkea-aste (opisto) 8,7 % (16,6 %) Alin korkea-aste (amk, kandi) 2,8 % (7,0 %) Ylin korkea-aste (maisteri) 2,3 % (8,1 %) Tutkijakoulutus 0,3 % (0,8 %) Vammaiset ovat köyhiä. Vammaisten tulotaso 2002 keskimäärin 15 000 euroa, muiden työikäisten (25 - 64 v.) 24 000 euroa vuodessa. Lähde: Uuden alussa vai umpikujassa, 2006, STAKES tutkimuksia

Miten erityisoppilaiden osallisuus toteutuu? Tehostettua tukea perusopetuksessa sai 8,4 % (45 900 oppilasta) Erityistä tukea perusopetuksessa sai 7,3 % (40 000 oppilasta) Erityinen tuki Omassa ryhmässä 40 % (11% erityiskoulussa) Kokonaan integroituna yleisopetuksessa 19 % Osittain omassa ja osittain integroituna 41 % Erityiseen tukeen sisältyi Osa-aikaista erityistä tukea 37 % Tukiopetusta 56 % Avusta ja/tai tulkkipalvelua 39 % Alueelliset erot suuria Kymenlaaksossa tehostettua tai erityistä tukea sai 20 % oppilaista Kainuussa ja Lapissa tehostettua tai erityistä tukea sai 12 % oppilaista Tilastot vuodelta 2015

Mitä tarvitaan? Suosituksia tutkimuksista Uusia tapoja tuoda erityisopetuksen tuki valtavirran kouluihin Erityiskoulujen konsultointi ja palvelut valtavirran kouluille Erityisopettajat ja luokanopettajat työpareina Henkilökohtainen tuki erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle Paikallisyhteisön ottaminen mukaan inkluusion kehittämiseen Asennekasvatus perheille, kouluille että muille asiantuntijoille Kehittämistä tarvitaan valtavirran kouluissa Esteettömyys Opettajien koulutus (erityisesti muualla Euroopassa) Ymmärrys ja osaaminen monimuotoisuudesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta Hyviä käytäntöjä monimuotoisuuden johtamiseen ja toteutumiseen arjessa ORGANISATION OF PROVISION TO SUPPORT INCLUSIVE EDUCATION Literature Review , European Agency, for Development in Special Needs Education , 2013

Kohtuulliset mukautukset koulussa ”Kohtuulliset mukautukset ovat tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa.” Kohtuulliset mukautukset koulutuksessa esimerkiksi apuvälineet ja laitteet, tietotekniikka ja sopivat ohjelmistot tilajärjestelyt (kuten luokan sijainti ja koko)

KIITOS MIELENKIINNOSTA! Pauliina Lampinen, toiminnanjohtaja, YTM Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Susanna Lehti, puheenjohtaja, OTM Me osalliset ry – Vi delaktiga rf