Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Nuorten siirtymät peruskoulusta toiselle asteelle ja alueellinen hyvinvointi 18.5.2017 Sanna Ranto ja Pirjo Mattila.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Nuorten siirtymät peruskoulusta toiselle asteelle ja alueellinen hyvinvointi 18.5.2017 Sanna Ranto ja Pirjo Mattila."— Esityksen transkriptio:

1 Nuorten siirtymät peruskoulusta toiselle asteelle ja alueellinen hyvinvointi Sanna Ranto ja Pirjo Mattila

2 Helsingissä peruskoulun päättäneet 9
Helsingissä peruskoulun päättäneet 9. luokkalaiset, tutkintoon johtavaan koulutukseen siirtyminen Siirtyminen toisen asteen koulutukseen on parantunut Parantunut etenkin vuodesta 2014 lähtien, jolloin yhteishaussa alettiin suosia suoraan peruskoulusta hakevia tuli myös lisää aloituspaikkoja ammatilliseen koulutukseen pääkaupunkiseudulle. Siirtyminen tutkintoon johtavaan koulutukseen samana vuonna, kun peruskoulun 9. luokka päättyy. Lähde: Tilastokeskus

3 Toisen asteen tutkintotavoitteisessa koulutuksessa olevien osuus helsinkiläisistä 16–18-vuotiaista
Etenkin vieraskielisten tilanne on parantunut nivelvaiheessa Vuonna 2010 vain reilu puolet vieraskielisistä vuotiaista oli toisen asteen koulutuksessa, vuoden 2015 syksyllä osuus on kasvanut 68 prosenttiin. Opiskelijoiden määrä on vuosittain ajankohdasta ja väestömäärä ajankohdasta Lähde: Tilastokeskus

4 Parantunut koulutustilanne on tasannut koulujen ja alueiden välisiä eroja.
Näissä dioissa tätä muutosta tarkastellaan toisen asteen koulutuksessa olevien vuotiaiden osuudella: Vuonna 2010 heikoimmalta alueelta vain 72 % nuorista oli koulutuksessa, vuonna 2015 heikomman osuus on noussut 82 prosenttiin (Heikot alueet ja koulut eivät nousseet vain ulkomaalaistaustaisten nuorten parantaessa kouluun siirtymistä, vaan myös kantaväestön nuoret paransivat siirtymistään. Vieraskieliset paransivat koulutukseen siirtymistä lähes kaikilla Hgin alueilla) Tapahtuma/Esittäjä

5 Parantunut koulutustilanne on tasannut koulujen ja alueiden välisiä eroja.
Näissä dioissa tätä muutosta tarkastellaan toisen asteen koulutuksessa olevien vuotiaiden osuudella: Vuonna 2010 heikoimmalta alueelta vain 72 % nuorista oli koulutuksessa, vuonna 2015 heikomman osuus on noussut 82 prosenttiin (Heikot alueet ja koulut eivät nousseet vain ulkomaalaistaustaisten nuorten parantaessa kouluun siirtymistä, vaan myös kantaväestön nuoret paransivat siirtymistään. Vieraskieliset paransivat koulutukseen siirtymistä lähes kaikilla Hgin alueilla) Tapahtuma/Esittäjä

6 Perusasteen jälkeiseen koulutukseen haku 2016 Tilanne lukion ja ammatillisen kevään yhteishaun, valmistavan koulutuksen ja ammatillisen erityisopetuksen haun ja näiden lisähakujen jälkeen Ei valittu tai ei vastaanottanut paikkaa kaikista hakijoista Nivelvaiheen tilanne on parantunut edelleen: vuoden 2016 yhteishaun lopullisessa tilanteessa 5 % helsinkiläisistä 9. luokan päättäneistä ei saanut opiskelupaikkaa eli vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Edelleen ulkomaalaistaustaisuus on riski nivelvaiheessa: joka kymmenes jäi ilman koulutuspaikkaa vuonna 2016 Helsinkiläisistä 9.luokan päättäneistä kaikkien hakujen jälkeen 72 ei valittu ja 174 ei vastaanottanut opiskelupaikkaa 5 % kaikista 9. luokan päättäneistä helsinkiläisistä (4,8 % 2015) Eli vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Helsinkiläisistä vieraskielisistä 10 % jäi koulutuksen ulkopuolelle 2016 9. luokan päättäneet kotikunnan mukaan. Lähde: Vipunen, Opetushallitus

7 Helsingissä peruskoulun suorittaneet kouluittain - Niiden osuus, jotka eivät saaneet koulutuspaikkaa 9. luokan jälkeen 2016 Kuviossa on korostettu ne koulut, jotka ovat mukana Hyvä vapaa-aika -hankkeessa. Kouluittain ilman koulutuspaikkaa jääneiden osuus vaihteli nollasta yli 11 prosenttiin vuonna (eli isoja alueellisia eroja) Vapari-hankkeessa olevat viisi koulua sijoittuvat sekä keskiarvon yli että alle. Tilanne lukion ja ammatillisen kevään yhteishaun, valmistavan koulutuksen ja ammatillisen erityisopetuksen haun ja näiden lisähakujen jälkeen. Koulutuksen sijainnin mukaan, kaikista Helsingissä 9. luokan päättäneistä 5,3 % ei saanut koulutuspaikkaa. Kouluittaisessa tarkastelussa ei ole mukana aikuislukiot, erikoiskoulut tai alle 10 hakijan koulut. Lähde: Vipunen, Opetushallitus

8 Lasten ja nuorten erilaiset asuinympäristöt
Helsingissä alueet poikkeavat toisistaan lasten elinolosuhteita vertaillessa, niin lapsiperheiden sosioekonomista taustaa kuin lasten hyvinvointia mitaten. Esim: Toimeentulotuesta osallisten 7-15-vuotiaiden osuus vaihteli alle prosentista 40 prosenttiin Helsingin peruspiireillä (34 kpl) Taiteen perusopetukseen osallistui peruspiirien 7-18-vuotiaista 5 prosentista 48 prosenttiin Ilman kariesta olevien osuus 15-vuotiaista vaihteli 62 prosentista 76 prosenttiin suurpiireillä (7 kpl) Lapset ja nuoret käyttävät aikuisia enemmän asuinalueensa palveluita, joten alueellinen tarjonta vaikuttaa heihin enemmän Myös lasten kaverit ovat useimmiten omalta asuinalueelta ja kaverit vaikuttavat lasten eri valintoihin paljon - Tää olis niinku siirtymä tuosta kouluteemasta yleiseen alueelliseen hyvinvointiteemaan

9 Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 7-17-vuotiaiden lasten vanhemmista
Helsinkiläisistä työikäisistä (25-64-vuotiaista) 19 % ei ole perusasteen jälkeistä tutkinto (monet ulkomaalaistaustaisia, tutkinto on saatettu suorittaa ulkomailla). Helsinkiläisistä vanhemmista, joiden nuorin lapsi on 7-17-vuotias, 15 % oli ilman tutkintoa. Osuudet vaihtelevat alueittain 4 prosentista kolmanneksen osuuteen. (näis kartoissa siniset on aina keskiarvosta ”parempia” , punertavat keskiarvosta huonompia) Lähde: Tilastokeskus

10 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 7-17-vuotiaiden lasten vanhemmista
Helsinkiläisistä työikäisistä (25-64-vuotiaista) 49 % oli korkea-asteen tutkinto. Koululaisten vanhemmista se oli jo yli puolella: 54 % Alueittain kaikkein suurimmat erot: pienimmillään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on viidennes (Jakomäki; 19,6 %) ja suurimmillaan lähes neljä viidestä (Länsi-Pakila; 78 %) Lähde: Tilastokeskus

11 Työllisten osuus 7-17-vuotiaiden lasten vanhemmista
Kaikista helsinkiläisistä vuotiaista oli työllisenä 74 %, alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmista 79 %. -> Lasten vanhemmat ovat paremmin työllisiä, etenkin miehissä on näin. 7-17-vuotiaiden lasten vanhemmat ovat erittäin hyvin työllisiä; 84 %. Äideistä 82 %, isistä 86 %. Alueittain vaihtelee 72 % ja 93 % välillä eli aika huimasti. Lähde: Tilastokeskus

12 Työllisten osuus 7-17-vuotiaiden lasten vanhemmista koulutusasteen mukaan Helsingin peruspiireillä
Korkea-asteen suorittaneet työllistyvät kaikilla alueilla hyvin, esim vuotiaiden lasten vanhemmilla ei laske millään Helsingin peruspiirillä alle 80 prosentin. Sen sijaan ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevilla työllisten osuus laskee alimmillaan alle puoleen. (näillä koululaisten vanhemmilla vain perusasteen suorittaneita oli joillain alueilla tosi vähän, eli hyppii vähän oudosti joillain alueilla) (tässä pointtina että miten tasaisena tuo keskiasteen ja korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyys säilyy, ja perusasteen suorittaneilla on useimmilla alueilla selvästi heikko.) Lähde: Tilastokeskus

13 Pienituloisissa asuntokunnissa asuvien lasten eli alle 18-vuotiaiden osuus on laskenut Helsingissä vuodesta 2011 lähtien. Lapsiperheköyhyys on laskenut Helsingissä nopeammin kuin koko maassa ja myös nopeammin kuin kaikilla helsinkiläisillä. Vuonna 2011 pienituloisten osuus oli korkein Itäisellä, Koillisella ja Keskisellä suurpiirillä. Juuri näillä alueilla pienituloisuus on kuitenkin vähentynyt eniten ja vuonna 2015 eniten pienituloisia oli Itäisen lisäksi Läntisellä ja Kaakkoisella alueella. Huomattava että pienituloisuusaste kertoo suhteellisesta köyhyydestä eli pieni- ja keskituloisten välisista tuloeroista. Pienituloisuus lasketaan koko väestön mediaanituloista, joten kun taantuma-aikaan mediaanitulot laskevat, myös pienituloisten osuus vähenee. Kuitenkin köyhien lapsiperheiden todelliseen taloudelliseen tilanteeseen tällä ei ole vaikutusta, ja esim. toimeentulotukea tarvitsevien lapsiperheiden määrä on kasvanut aina vuoteen 2015 asti (2016 vähän laski).

14 Pienituloisissa asuntokunnissa asuvien lasten eli alle 18-vuotiaiden osuus on laskenut Helsingissä vuodesta 2011 lähtien. Lapsiperheköyhyys on laskenut Helsingissä nopeammin kuin koko ja myös nopeammin kuin kaikilla helsinkiläisillä. Vuonna 2011 pienituloisten osuus oli korkein Itäisellä, Koillisella ja Keskisellä suurpiirillä. Juuri näillä alueilla pienituloisuus on kuitenkin vähentynyt eniten ja vuonna 2015 eniten pienituloisia oli Itäisen lisäksi Läntisellä ja Kaakkoisella alueella. Huomattava että pienituloisuusaste kertoo suhteellisesta köyhyydestä eli pieni- ja keskituloisten välisista tuloeroista. Pienituloisuus lasketaan koko väestön mediaanituloista, joten kun taantuma-aikaan mediaanitulot laskevat, myös pienituloisten osuus vähenee. Kuitenkin köyhien lapsiperheiden todelliseen taloudelliseen tilanteeseen tällä ei ole vaikutusta, ja esim. toimeentulotukea tarvitsevien lapsiperheiden määrä on kasvanut aina vuoteen 2015 asti (2016 vähän laski).


Lataa ppt "Nuorten siirtymät peruskoulusta toiselle asteelle ja alueellinen hyvinvointi 18.5.2017 Sanna Ranto ja Pirjo Mattila."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google