Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö

Esitys aiheesta: "Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö"— Esityksen transkriptio:

1 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö
Toiminnanjohtaja, VTM Pauliina Lampinen Tampere

2 Lyhyesti Perustettu 130 vuotta sitten edistämään vammaisten lasten ja nuorten koulutusta ja työllistymistä Tänään asiantuntija- ja kehittäjä sekä asumispalvelun tuottaja vammaisille opiskelijoille Mikonkadulla kehittämisyksikkö Lauttasaaren opiskelija-asunnot, HOASin kanssa N.30 työntekijää ’Siellä missä muutkin’

3 TAVOITE 24 on järjestöjen yhteistyöverkosto, joka on saanut nimensä YK:n vammaissopimuksen artiklasta 24. Mukana ovat ADHD-liitto, FDUV, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Me osalliset – Vi delaktiga sekä Vamlas – Vammaisten lasten ja nuorten Tukisäätiö.

4 Onko inkluusiosta puhuminen vain suomalainen ilmiö?
Kansainvälisiä sopimuksia ja poliitikoita mm. Salamancan sopimus (Unesco 1994) YK:n Lasten oikeuksien sopimus (1989, Suomessa 1991) YK:n sopimus vammaisten ihmisten oikeuksista (2006, Suomessa 2016) Eurooppa 2020 Strategia Euroopan unionin vammaispoliittinen strategia Direktiivi 2000/78/EC: Equal treatment in employment and occupation EU:n 2020 strategia tähtää inkluusioon ja mahdollisuuksien tasa-arvoon, tavoitteena: Talous: Työllisyysaste 75% (20-65v.) Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen 20 miljoonalla henkilöllä Koulun keskeyttämisen vähentäminen alle 10 %iin

5 Miksi koulutus ja työ ovat tärkeitä myös vammaiselle henkilölle?
Vammaisia henkilöitä noin 5 % ( ) väestöstä , vaikeavamm. noin 1 % Työllisyysaste 2002 rekisteriaineiston perusteella 3,2 % - 17 % henkilöistä, jotka saaneet 100% invalidivähennystä (25-64v.) Muun väestön työllisyysaste vastaavana aikana 75,6% Koulutustaso selkeästi valtaväestöä heikompi Vammaisten tulotaso 2002 keskimäärin euroa, muiden työikäisten (25-64 v.) euroa vuodessa. Ero on sittemmin kasvanut. TVL 104 §:ssä. Säännöksen mukaan luonnollisen henkilön puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa vähennetään invalidivähennyksenä 440 euroa, jos hänellä on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on 100 prosenttia. Jos prosenttimäärä on pienempi, mutta vähintään 30 prosenttia, on vähennys prosenttimäärän osoittama osuus 440 eurosta. Lähde: Linnakangas et al. 2006 Uuden alussa vai umpikujassa, 2006, STAKES tutkimuksia

6 Vammaisten oppilaiden osallisuus koulutusjärjestelmässä nyt – Miksi?
Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Toinen aste Työelämä Erityis-työelämä?? Vammaisille ja erityistä tukea tarvitseville lapsille tarjotaan tukea heidän omalla polullaan. Iän myötä erityistä tukea tarvitsevien lasten polku erkaantuu muiden polusta. Siirtymät toiselle aseteelle ja työllistyminen toteutuvat heikommin kuin muilla; tukeen satsaaminen ei ole tuottanut toivottua tulosta. Työelämään siirtyminen vaatii paljon työtä ja erillisiä toimia.

7 Siirtymien onnistuminen
Koulutuksen keskeyttää Lukio 4 % Ammatillinen koulutus 10,5 %, mutta erityisopiskelijoista 18% AMK 9% YO 6% Erityisammattioppilaitoksista valmistuneiden opiskelijoiden työllistyminen 1-6 v. kuluttua valmistumisesta 64 % työssä, näistä 24 % suojatyössä ja 40 % integroituina tavallisella työpaikalla, mutta ei välttämättä palkkasuhteessa (Mänty, 2000) Järjestelmä ei tule vammaisten nuorten työllistymistä

8 Opettajien näkemys Lähde: OAJ: Oppimisen tukipilarit 2017

9 Kaikille sopiva koulu https://www.youtube.com/watch?v=_zdKk87RNHE
Osallistava opetus Jokaiselle tarvitsemansa tuki oppimiseen Monimuoitoisuuden johtaminen Hyvinvointia koko yhteisölle Yhteinen tavoite Yhteiset resurssit, jotka tukevat arjessa kaikkia erityisryhmiä Tuki jalkautuu koko kouluyhteisöön Eri ammattilaisten saumaton yhteistyö koulun sisällä Kohtuulliset mukautukset (apuvälineet ja laitteet, tietotekniikka ja sopivat ohjelmistot) tilajärjestelyt (kuten luokan sijainti ja koko) Erityis- ja pienryhmät edelleen tarvittaessa. Tukevat kaikkia oppilaita oppimisessa.

10 Miksi monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus on tärkeää koulussa?
Lasten ja nuorten tulee kasvaa koulun kautta työelämään, jossa heiltä edellytetään taitoa tulla toimeen vaihtelevissa tilanteissa erilaisten ihmisten kanssa. Lapsilla on oikeus kasvaa ja oppia osallisuuteen, ei syrjään. Työelämässä monimuotoisuus on jo arkea Monimuotoisissa työyhteisöissä voidaan paremmin ja jaksetaan pidempään ollaan motivoituneempia opitaan ja kehitetään innovatiivisemmin

11 Vammaisilla ihmisillä on oikeus ja kykyjä
KIITOS MIELENKIINNOSTA!

12 Tukiresurssien jakautuminen opetuksessa
Pitkittyneet siirtymät Väliinputoaminen Tuen saanti epäselvää Normaalit siirtymät 2. asteelle Ei tuen tarvetta Jonkin verran tuen tarvetta Erityisen tuen tarve Erityiset siirtymät Erityiset testit Pärjäävät opettajat ja oppilaat Ei tarvetta tukeen kuin satunnaisesti Tuen tarpeen kasvaessa ’siirretään’ asia pois ’tavallisilta’ opettajilta erityisasiantuntijoille. Tuki ei ole riittävää, kuormittaa opettajia ja vanhempia sekä lapsia Paine suurempaan tukeen kasvaa Erityisen tuen päätös Paljon tukea, osaamista ja järjestelyjä