Opiskeluterveydenhuollon sisältö

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Lastensuojelulaki 1§-4§ Julia Koskimies 3B PowerPoint-esitys sisältää:
Advertisements

Hoitotyön keskeiset käsitteet
Esteettömän opiskelun huominen Timo Lehtinen ESOK-seminaari
Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö Toiminta-ajatus Auttaa, opastaa, ohjata perheitä arjessa ja vanhemmuudessa,
Kouluterveydenhuolto Koulutulokkaan vanhempainaamu.
TORNION KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT STRATEGIA
Orientaatio opintojaksoon Eläintenhoidon perusteet S15LELHOA JA S15LELHOB ANNIKA HEIMONEN.
Ikäihmisten hyvinvointipalvelut nyt ja tulevaisuudessa vanhustyön johtaja Anna Haverinen
Yleistä - rehtori kutsuu koolle - kokoontumisista kirjoitetaan muistio: vuotuiset vastuualueet/työtehtävät -kokoontuminen noin 2-4 kertaa lukuvuodessa.
Terveyden edistämisen asiantuntemus sote –uudistuksessa. Kuntajohdon kysely ja TEAviisari Terve Kunta –verkostotapaaminen Helsinki Osastojohtaja.
Opiskeluhuollon palvelut Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Ajankohtaista sairaanhoitajakoulutuksessa Jaana Kemppainen Osaamisaluevastaava.
Susanna Fagerlund-Jalokinos1 Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen THL: lla 2015.
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi.
Markkula1 Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma − muuttunut lakipohja Yhdessä enemmän! Poikkihallinnollinen työ hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PSO/Päihderyhmä Kari Haavisto Minne menet Lappilainen Päihdetyö! Lähtökohdat Päihteiden käyttö Palvelutarve Seminaari Kaksi.
Epäily herää – miten toimia? K-Sshp, Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus-hanke: koulutuspäivät Noora-Maria Ahl psykologi Marja.
Tiivistetäänkö peruskoulun ”perälautaa ” - Sivistystoimensuunnittelija Lea Goyal Keski-Suomen ELY-keskus
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö
Yhteistyösopimuksen laadinta
Häiriöiden varhaistunnistus, hoidon porrastus ja viranomaisyhteistyö
Johdanto Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
Opiskeluterveydenhuollon valvonta
Th, TtM, kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti
Kodin ja koulun yhteistyö Lähde (diat 1-5): Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön, Opetushallitus ja Suomen Vanhempainliitto Ensisijainen ja kokonaisvaltainen.
Yrittäjä, sinä ja työntekijäsi olette yrityksesi tärkein voimavara!
LSSAVI Valvontaprosessin vaiheet varhaiskasvatuksessa
TE1 Terveyden perusteet
Tervetuloa Innokylään
Hops Oma opintopolku Osaamisen tunnustaminen Valinnaisuus
Yleisimpiä tarkasteltavia näkökulmia (1/3):
Koulutuksen järjestämisen ja opintojen järjestämisen prosessit
Laadullisten tutkimusmenetelmien seminaari
TK- johdon ja PPSHP:n yhteistyöseminaari
Tartuntatautilaki Uusi Tartuntatautilaki (1227/2016) tuli voimaan Laki korvaa aiemman vuodelta 1986 peräisin olleen lain. Merkittävimmät muutokset.
YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI YLEINEN TUKI
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Huoltajakysely lukuvuoden opiskelijoille
OSUMA-Visio syntynyt työpajassa
Sosiaalialan tehtävärakenne
Suuhygienisti (AMK), 210 op
ASA ASA rekisteri Laki 716/2000 Vna työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta Laki 717/2001 Syöpäsairauden aineille ammatissaan altistuvien rekisteristä.
Asva- hoitajan työ Martinlaakson terveysasemalla
Ammattihenkilölaki; työntekijän ja työnantajan velvollisuudet
Lakisääteiset terveystarkastukset Valtioneuvoston asetus 1484/2001
AMMATILLISEN OPINTOPOLUN KRIITTISET KOHDAT
Lukion opiskeluhuolto
Alueellinen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ammatillisen koulutuksen reformista
KEUDAN ORIENTAATIOPÄIVÄT LUKUVUOSI
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi
Hanna Laitinen Hyvinvointisuunnittelija Psykologian laitos / JY
Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa - opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin Essi Muinonen.
Työterveyshuollon tavoitteena on:
TULOKSET OPINNOISTA-TÖIHIN WEBROPOL-KYSELY SYKSY 2017
Päätösten lapsivaikutusten arviointi
Työpaikalla ”hässäkkä” päällä?
Työpaikalla ”hässäkkä” päällä?
Psykiatrian sosiaalityö VERKOSTOA KUTOMASSA
Tilapäinen työskentely ei-laillistettuna sosiaalityöntekijänä kunnassa – Talentian linjaus
Laadunvarmistuksen työkalut Laadunvarmistus, toimijat ja niiden roolit
Kirjoita omia muistiinpanoja tähän
Tilapäinen työskentely ei-laillistettuna sosiaalityöntekijänä kunnassa – Talentian linjaus
Liikkuva terveysneuvontapalvelu
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Työelämätoimikuntien tehtävät pähkinen kuoressa
Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri 20. 3
KOULUTERVEYDENHUOLLON TEHTÄVÄT Oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin
Koulutuskiertue Suomen Sotaveteraaniliitto, Leena Seppälä.
Esityksen transkriptio:

Opiskeluterveydenhuollon sisältö Susanna Fagerlund-Jalokinos Kehittämispäällikkö

Susanna Fagerlund-Jalokinos Lähtökohdat Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) Varmistetaan, että opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle Opiskeluterveydenhuollon opas (STM 2006:12) Opiskeluterveydenhuollon tavoitteet, tehtävä ja keskeinen sisältö Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)   3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITOPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN periaatteina ASIAKASLÄHTÖISYYS, VOIMAVAROJEN VAHVISTAMINEN, YKSILÖLLISYYS, TASAVERTAISUUS JA VAPAAEHTOISUUS keinoina TERVEELLINEN JA TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ- JA YHTEISÖ, OPISKELIJOIDEN TERVEYDEN JA OPISKELUKYVYN EDISTÄMINEN, TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITOPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN tavoitteena YLLÄPITÄÄ JA EDISTÄÄ OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen 1326/2010 17§ 338/2011 12§ Opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava yhteistyössä oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden, opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. On osa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa (1287/2013) Oppilaitosten terveydellisten olosuhteiden vaatimukset perustuvat Terveydensuojelulakiin (763/1994), Terveydensuojeluasetukseen (1280/994), Työturvallisuuslakiin (738/2002) ja Työterveyshuoltolakiin (1383/2001) 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Lähtökohdat Opiskelijoiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Ympäristö ja yhteisö vaikuttavat opiskelijan terveyteen ja opiskelukykyyn Ympäristön ja yhteisön on suojattava terveyttä ja mahdollistettava terveyttä edistävien valintojen tekeminen Ympäristö ja yhteisö eivät saa vaarantaa kenenkään terveyttä Oppilaitokset ovat opiskelijoiden ja oppilaitoksen henkilökunnan yhteisiä työ- ja opiskelupaikkoja 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, johon sisältyvät lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille kaksi määräaikaista terveystarkastusta ja kaikille opiskelijoille terveystarkastukset yksilöllisen tarpeen mukaisesti 1326/2010 17§ Selvitetään opiskelijan ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä 338/2011 6§ -> kokonaisarvio opiskelijan terveydentilasta Tarpeen mukaan moniammatillisesti Huomioidaan perheen hyvinvointi, opiskelijoiden toivomukset ja mielipiteet Jatkotutkimukset, tuen ja hoidon tarve yhdessä opiskelijan ja tämän ikävaiheen mukaisesti myös huoltajien kanssa 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos 338/2011 9§ Kunnan on järjestettävä opiskelijalle, joka opiskelee 3 §:n 1 momentin 1 - 4 kohdassa tarkoitetussa oppilaitoksessa tai 10 kohdassa tarkoitetussa muussa kuin ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa ensimmäisenä opiskeluvuonna terveydenhoitajan tarkastus JA ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus, jollei lääkärintarkatusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä   3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Oppilaitoksia ovat: ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetut oppilaitokset; ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetut oppilaitokset; lukiolaissa (629/1998) tarkoitetut oppilaitokset; vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 2 §:n 3 ja 5 momentissa tarkoitetut oppilaitokset; muussa kuin ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa: pelastusopistosta annetussa laissa (607/2006) tarkoitetut pelastusopistot ja pelastuslain (468/2003) 15 §:n 2 momentissa tarkoitetut pelastusalan ammatillista peruskoulutusta antavat oppilaitokset 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos 338/2011 9§ Kunnan on järjestettävä opiskelijalle, joka opiskelee 3 §:n 1 momentin 5—9 kohdassa tarkoitetussa oppilaitoksessa tai 10 kohdassa tarkoitetussa oppilaitoksessa ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, ensimmäisenä opiskeluvuonna terveyskysely, jonka perusteella tehdään tarvittaessa terveystarkastus   3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Oppilaitoksia ovat: ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitetut korkeakoulut yliopistolain (558/2009) 1§:ssä tarkoitetut yliopistot poliisikoulutuksesta annetussa laissa (68/2005) tarkoitetut poliisialan oppilaitokset rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetussa laissa (1316/2006) tarkoitetut oppilaitokset maanpuolustuskorkeakoulu muita kuin upseerin virkaan vaadittavia sotatieteellisiä ja sotilasammatillisia opintoja opiskelevien opiskelijoiden osalta; sekä ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa: pelastusopistosta annetussa laissa (607/2006) tarkoitetut pelastusopistot ja pelastuslain (468/2003) 15§ 2 momentissa tarkoitetut pelastusalan ammatillista peruskoulutusta antavat oppilaitokset 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Varmistetaan, että opiskelijat ovat tasa-arvoisessa asemassa terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa Mahdollistetaan opiskelijoiden terveydentilan paikallinen, seudullinen ja kansallinen vertailu Piilevät ongelmat ja tuen tarpeet löytyvät Tarkastuksiin osallistuminen on vapaaehtoista, mutta tulisi pyrkiä selvittämään määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Terveystarkastuksen sisältö Tarpeen mukaan terveydentilan arviointimenetelmiä: pituuden ja painon mittaus (aikuisilla myös vyötärön ympäryksen mittaus), verenpaineen mittaus, näöntarkkuuden ja värinäön tarkastus sekä kuulon tutkiminen, nikotiiniriippuvuustesti, anoreksiaseula, psyykkisen hyvinvoinnin selvittämiseksi masennus- tai mielialatestit, päihdeseulat menetelmien yhtenäisyys valtakunnallisesti suositellut käytännöt Tietojen tallentaminen yhdenmukaisella tavalla potilaskertomuksiin mahdollistaa tietojen vertailukelpoisuuden sekä opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin seuraamisen 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Terveydenhoitajan tekemä terveystarkastus On suositeltavaa käyttää heti opiskelujen alussa lähetettävää terveyshaastattelulomaketta, jonka perusteella voidaan arvioida terveystarkastuksen kiireellisyyttä Suositellaan liitettäväksi alle 18-vuotiaille Nuorten päihdemittari (ADSUME) ja täysi-ikäisille Audit -testi Terveydenhoitajan tekemän terveystarkastuksen perusteella arvioidaan lääkärintarkastuksen ajankohtaa   3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Lääkärintarkastus Ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna Mikäli lääkärintarkastus on tehty opiskelijavalinnan yhteydessä kyseisen opiskelualan lainsäädännöstä tai erityispiirteistä johtuen ja siitä on kirjoitettu T-todistus tai vastaava, erillistä lääkärintarkastusta ei tarvitse enää oppilaitoksessa tehdä ellei terveydenhoitajan tekemässä terveystarkastuksessa ilmene siihen uutta tarvetta yläkoulun lääkärintarkastuksen yhteydessä kirjoitettu Nuorison terveystodistus ei korvaa lääkärintarkastusta Lääkärintarkastus ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi 338/2011 9§ 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Tavoitteet Tukea ja vahvistaa voimavaroja Havaita elämäntapoihin liittyvät riskit: ohjaus ja neuvonta Arvioida opiskelijan terveydentilaa opinnoista sekä tulevassa ammatissa selviytymisen kannalta Ohjata opiskelija palvelujen piiriin, jos löytyy toimintakykyä uhkaavia tai sitä haittaavia ongelmia Suunnitella pitkäaikaissairauksien seuranta, hoito, kuntoutus Selvittää erityisopiskelijan tarvitsemat kuntoutus- ja tukitoimet Selvittää raskauden ehkäisyn ja seksuaaliterveysneuvonnan tarve. Tiedottaa opiskeluterveydenhuollon palveluista. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tunnistaminen 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Terveyskysely (oppilaitokset 5-9 ja 10 amk) Lähetetään kaikille opiskelijoille opiskelupaikan varmistuttua tai heti opintojen alkaessa Terveyskyselyssä kartoitetaan opiskelijan terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä sekä opiskeluun ja ihmissuhteisiin liittyviä asioita Terveyskyselyyn suositellaan liitettäväksi alle 18-vuotiaille Nuorten päihdemittari (ADSUME) ja täysi-ikäiselle Audit-testi   Jokaisen opiskelijan tulee saada henkilökohtainen palaute terveyskyselystä 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Terveyskyselyn perusteella terveydenhoitajan terveystarkastukseen kutsutaan opiskelijat, jotka ovat terveyskyselyssä vastanneet haluavansa osallistua opiskeluterveydenhuollossa tehtävään terveystarkastukseen joutuvat opiskeluaikanaan alttiiksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaville töille terveyskyselyn perusteella tarvitsevat terveydenhuollon ammattihenkilön apua tai ohjausta eteenpäin terveysongelmien selvittämiseksi tai hoitamiseksi terveyskyselyn perusteella arvioiden hyötyisivät terveydenhuollon interventiosta riskikäyttäytymisen tai epäterveellisten terveystottumusten vuoksi tai muiden terveysriskien vuoksi 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Terveystarkastus Tarvittaessa opiskelija ohjataan lääkärin vastaanotolle lisätutkimuksia varten Tarpeen mukaan terveydentilan arviointimenetelmiä: pituuden ja painon mittaus (aikuisilla myös vyötärön ympäryksen mittaus), verenpaineen mittaus, näöntarkkuuden ja värinäön tarkastus, kuulon tutkiminen, nikotiiniriippuvuustesti, anoreksiaseula, masennus- tai mielialatesti tai mielenterveysseula Tarvittaessa opiskelija lähetetään laboratoriotutkimuksiin Suunnitelma jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarpeesta. Arvio tehdään yhteistyössä opiskelijan ja tarvittaessa hänen perheensä kanssa. 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Terveystarkastuksista pois jääneet 338/2011 5§ Terveydenhoitajan, kätilön, lääkärin, hammaslääkärin, suuhygienistin tai hammashoitajan on pyrittävä selvittämään määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve Opiskelijasta johtuvia mahdollisia syitä: eivät tarvitse tai koe tarvitsevansa palveluja, eivät tunne tai osaa käyttää palveluja, eivät jaksa tai eivät halua käyttää palveluja Opiskeluterveydenhuollon toimijoiden keinoja yhteydenotto opiskelijaan määrien seuraaminen, poisjäännin syiden selvittäminen kutsumenettelyt parannetaan palveluista tiedottamista kehitetään sähköisiä palvelua: ajanvaraus, ajan vaihtaminen.. yhteistyö oppilaitosten kanssa 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Terveysneuvonta 338/2011 14§ Kunta toteuttaa… terveysneuvontaa asukkaiden yksilöllisten tarpeiden ja kehitysvaiheen mukaisesti yhteistyössä yksilön ja perheen kanssa siten, että se tukee voimavarojen vahvistumista, tiedon soveltamista käytäntöön ja vastuun ottamista omasta terveydestä Terveysneuvonnan on sisällettävä näyttöön perustuvaa tietoa. Sitä voidaan toteuttaa yksilöllisesti, ryhmässä ja yhteisöllisesti. Sen on tuettava vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sekä edistettävä perheen sosiaalista tukiverkostoa. Sen on myös tuettava yksilön ja hänen perheensä terveyden, mukaan lukien mielenterveyden, sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ainakin seuraavilla alueilla:   3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos kasvu, psykososiaalinen ja fyysinen kehitys ihmissuhteet, lepo, vapaa-aika, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergonomia, ravitsemus, liikunta, painon hallinta, suun terveys, seksuaaliterveys mukaan lukien raskauden ehkäisy lähi- ja parisuhdeväkivalta, tapaturmat, tupakoinnin, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisy kansallisen rokotuksen mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy soveltuvin osin sosiaaliturva sekä sosiaali- ja terveyspalvelut Kouluterveyskyselyn oppilaitoskohtaiset tulokset voidaan ottaa terveysneuvonnan suunnittelussa huomioon 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos 338/2011 15§ Opiskelijan terveysneuvonnan on tuettava ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja sekä hyvää fyysistä toimintakykyä ja mielenterveyttä sekä ehkäistävä koulukiusaamista. Lisäksi opiskelijalle on annettava tietoa ammatissa toimimisen edellytyksistä sekä työhön ja ammattiin liittyvistä terveydellisistä vaaratekijöistä 338/2011 16§ Opiskelijan seksuaalista kypsymistä ja kehitystä tukeva neuvonta on sisällytettävä terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin … kehitysvaihetta vastaavasti. 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille, mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto 1326/2010 17§ 338/2011 17§ Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia… terveyden- ja sairaanhoitopalveluja ovat… terveystarkastusten ja terveysneuvonnan lisäksi: mahdollisten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus seksuaaliterveyttä edistävät palvelut suun terveydenhuollon palvelut 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Seksuaaliterveyttä edistävät palvelut Neuvonta raskauden ehkäisyssä ja muu seksuaaliterveysneuvonta kuuluvat opiskeluterveydenhuollon palveluihin 338/2011 17§ Sisältävät seksuaalisuutta ja parisuhdetta koskevan neuvonnan, hedelmättömyyden ehkäisyn, seksuaalisen ja sukupuolisen suuntautumisen tukemisen, sukupuolitautien torjunnan, seksuaalisen väkivallan ehkäisyn sekä seksuaaliterveyteen liittyvän muu neuvonnan ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjauksen  seksuaalineuvontaa toteutetaan tasa-arvoisesti asiakkaan tarpeen mukaan riippumatta asiakkaan sukupuolesta, iästä, seksuaalisesta tai sukupuolisesta suuntautumisesta, kulttuuritaustasta tai muista yksilöllisistä ominaisuuksista 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa (THL 2014) vuosille 2014 – 2020 on useita tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia opiskeluikäisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseksi Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos huomioidaan neuvonnassa pojat ja miehet: tietoa, uudenlaisia palveluja monikulttuurisuuden huomiointi: toimijoiden koulutus, kulttuurisensitiiviset palvelut alle 20-vuotiaat saavat ehkäisyvälineet (esim. kondomit ja pillerit) kokonaan maksutta  tietotason parantaminen opiskelijoiden seksuaaliohjauksen tehostaminen matalan kynnyksen palvelut suositellaan ehkäisypalveluiden järjestämistä niin, että nuori saa ehkäisyn viimeistään viikon sisällä yhteydenotosta 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Suun terveydenhuollon palvelut 338/2011 17§ Sisältävät terveysneuvonnan, suun ja hampaiden yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset ja hoidon sekä suun terveydenhuollon ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteella laatiman omahoidon sisältämän hoitosuunnitelman  338/2011 10§ Kunnan on järjestettävä opiskelijalle vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve  338/2011 5§ Suun terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskelijan suun terveydenhuollon palveluissa ja hoitoon pääsyssä noudatetaan yhtenäisiä kiireettömän hoidon perusteita ja hoitoon pääsyn määräaikoja Suunnitelmallinen hoito opiskeluterveydenhuollossa perustuu opiskelijoiden yksilöllisten hoidon tarpeiden ja riskien perusteella laadittuihin hoitoväleihin   Suun terveysneuvonta kohdistuu oman vastuun ottamiseen suun terveydestä ja palvelujen käytöstä 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Muut perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoidon palvelut sekä jatkohoitoon ohjaus 338/2011 17§ Fysioterapia, puheterapia, ravitsemusterapia Laboratorio- ja kuvantamispalvelut 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskelijoiden terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäisevän toiminnan sekä terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus 338/2011 17 § 338/2011 17§ Jonka on edistettävä opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä  Samat opiskeluterveydenhuoltoon perehtyneet ammattihenkilöt toteuttavat opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidon Henkilöstö on perehtynyt erityisesti opiskelevien nuorten ja nuorten aikuisten kehitysvaiheeseen, terveysongelmiin ja opiskelukykyyn vaikuttaviin tekijöihin Opiskelijalla on mahdollisuus asioida samojen terveydenhuollon ammattilaisten kanssa 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen 1326/2010 17§ 338/2011 13§ Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä siten, että… opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä Tarvittaessa järjestettävä lisäkäyntejä ja kotikäyntejä Erityisen tuen tarpeen tilanteita: opiskelijan perussairaus, mielenterveys- ja päihdeongelmat, käytöshäiriöt, kiusaaminen, neurologisen kehityksen ongelmat kuten oppimisvaikeudet, vakivaltatilanteet, toistuva hoitoon hakeutuminen tapaturman vuoksi, vanhempien vakavat sairaudet, mielenterveys- tai päihdeongelmat, läheisväkivalta, perheen toimeentuloon ja elinoloihin liittyvät ongelmat 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Kunnan perusterveydenhuollon on opiskeluterveydenhuollon palveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä alaikäisen opiskelijan vanhempien ja huoltajien, muun opiskelijahuolto- ja opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa 1326/2010 17§ Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö: terveydenhuollon palveluista tiedottamista osallistumista vanhempainiltoihin terveysviestintää koteihin yhteydenpitoa opiskelijan suostumuksella tai heidän yhteydenottoa terveydenhoitajaan palavereja opiskelijoiden asioihin liittyen Yhteistyötahot: opiskelijahuolto, erikoissairaanhoito, lastensuojelu, nuorisotoimi jne. 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos 338/2011 18§ Lastensuojelun tarpeen selvittämistä koskevassa ilmoitusvelvollisuudesta, lastensuojelutarpeen arvioimista koskevasta pyynnöstä, ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta, lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamisesta ja edistämisestä kunnan viranomaisten yhteistyönä sekä suunnitelman laatimisesta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi säädetään lastensuojelulaissa (417/2007) 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Henkilöstövoimavarat 1326/2010 4§ Kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveydenhuollon palveluihin Terveydenhuoltolaki ja VNA 338/2011 eivät sisällä säännöksiä terveydenhoitajien ja lääkärien henkilöstömitoituksesta opiskeluterveydenhuollossa Henkilöstömitoituksia koskevat suositukset sisältyvät Opiskeluterveydenhuollon oppaan (2006) suosituksiin, joka on VNA 338/2011 perustana – eli asetuksen toimeenpanon lähtökohtana on suositusten mukainen henkilöstömäärä 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Henkilöstömitoituksen suunnittelu Terveydenhoitajien ja lääkäreiden tarvetta arvioitaessa on tarpeen ottaa huomioon mitoitukseen vaikuttavat tekijät maahanmuuttajien ja erityistä tukea tarvitsevien määrä on lisääntynyt työskentely useammalla sektorilla työskentely useassa eri toimipisteessä puuttuvat muut palvelut (mielenterveys, päihdehuolto) 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos STM 2006:12 Suositukset Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset: 600 - 800 opiskelijaa/terveydenhoitaja Ammattikorkeakoulut ja yliopistot: 800 - 1000 opiskelijaa/terveydenhoitaja 2500 - 3000 opiskelijaa/lääkäri, kun sijaista ei ole Opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä nimetty lääkäri, joka on terveydenhoitajan konsultoitavissa työpäivän aikana Terveydenhoitaja ja lääkäri muodostavat kiinteän työparin, joka tekee moniammatillista yhteistyötä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Osaamisen varmistaminen 1326/2010 5§ Kunnan on huolehdittava siitä, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu riittävästi terveydenhuollon täydennyskoulutukseen täydennyskoulutuksen sisällössä on otettava huomioon henkilöstön peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja tehtävien sisältö. STM asetuksella 1194/2003 säädetään täydennyskoulutusta 338/2011 velvoitteet lisäävät terveydenhoitajan ja lääkärin sekä suun terveydenhuollon henkilöstön työn vaativuutta ja tarvetta kehittää heidän osaamistaan  3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos SORA-lainsäädäntö Käsittelee opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuja Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998 Ammattikorkeakoululaki 351/2003 Yliopistolaki 558/2009 Koskee koulutusalojen tutkintoja, joita kutsutaan SORA –tutkinnoiksi: liittyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia Huumausainetestaukseen liittyvät säännökset ja määräykset koskevat kaikkien alojen opiskelijoita 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Tavoitteet Antaa koulutuksen järjestäjälle ja korkeakouluille mahdollisuuden puuttua opiskelijan alalle soveltumattomuuteen Parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta Varmistaa opiskelijan oikeusturva OPPAAT: Koulutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen. Opas Sora-säädösten ja –määräysten toimeenpanoon ammattikoulutuksessa. Opetushallitus, oppaat ja käsikirjat 2013:1 SORA-lainsäädännön toimeenpano terveydenhuollossa. Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen. STM 2015:2 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Lainsäädäntö käsittelee Opiskelijaksi ottaminen Esteettömyys Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Selvitys terveydentilasta Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen Edellytykset Lääkärin lausunto Huumausainetestaus Oppilaitoksen päihdesuunnitelma Huumausainetestiä koskeva todistus Kurinpito Edellä mainituissa tiedotusta, tiedonsaantioikeutta, arkaluonteisten tietojen käsittelyä ja dokumentteja 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Opiskeluterveydenhuoltoa kehitetään Opiskeluterveydenhuollon selvitys. Raportteja ja muistioita 2012:18. STM. Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen, Työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:10 Opiskeluterveydenhuollon kehittämisohjelma 2014-2018, suunnitelma (työpaperi). 2014. THL. 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Opiskelijoiden B -hepatiittirokotukset Työharjoittelussa tartuntavaaraan joutuvat opiskelijat saavat elokuusta alkaen hepatiitti B -rokotuksen maksutta osana kansallista rokotusohjelmaa. Rokotteen voivat saada terveydenhuollon ja välinehuollon opiskelijat sekä vanginvartija- ja poliisiopiskelijat. Rokotuksiin ovat oikeutettuja sekä opintonsa aloittavat että jo parhaillaan opiskelevat, joilla ei ole rokotussuojaa. Rokote annetaan opiskeluterveydenhuollossa. Rokote tulisi ottaa opintojen alussa ennen ensimmäistä työharjoittelua. https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/hepatiitti-b-rokote/tartuntavaaraan-joutuvat-opiskelijat https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/hepatiitti-b-rokote http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoharjoittelussa-tartuntavaaraan-joutuville-opiskelijoille-ilmainen-hepatiitti-b-rokotus 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Kehittämistyö THL: lla Yhteistyö THL -asiantuntijat, STM, TTL, OPH, opiskelijajärjestöt, YTHS, OTH- toimijat Sora-säädökset ja huumausainetestaus opiskeluterveydenhuollossa. Helsinki TTL 9.6. Seuraava koulutus 2016? Opiskeluterveyspäivä 9.12. Helsinki, THL. OTH -verkostokokoukset. Seuraava 28.10. Helsinki STM. Kouluterveyspäivät 22. – 23.9. Helsinki, Paasitorni. Vaikuttavat mielenterveysinterventiot osana opiskeluterveydenhuoltoa 2014 – 2017 Lääkäreiden ja terveydenhoitajien työnjako opiskeluterveydenhuollossa –työryhmä Yhtenäiset terveyskyselylomakkeet 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Lähteet Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto, asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet (STM 2009:20) Opiskeluterveydenhuollon opas (STM 2006:12) Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto, asetuksen (338/2011) toimeenpanon seuranta ja valvonta (THL 2014) 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos

Susanna Fagerlund-Jalokinos Kuva ja tekstiä Kiitos! 3.9.2015 Susanna Fagerlund-Jalokinos