HAVAITSEMINEN

Miten havainto muodostuu?  Havainto = havaitsemalla tehty huomio tai mielle todellisiksi tajutuista asioista vastaanotetaan tulkitaan Ärsyke aistimus havainto esim. pallo HUOM! Myös havaintokehä (kts. Kurssi 1)

Havaitseminen voi lähteä liikkeelle joko ärsykkeestä tai sisäisistä malleista (esimerkit kts. Moniste) 1. Ärsykelähtöinen prosessointi = havaitsemisprosessi lähtee liikkeelle ärsykkeestä esim. reseptin tekstistä 2. Skeemalähtöinen prosessointi = aisteihin tulevia ärsykkeitä tulkitaan muistissa olevien sisäisten mallien = skeemojen puitteissa (Neisserin havaintokehä) , esim. skeema: kipulääke (minkä merkkisiä) ja tämän skeeman avulla farmaseutti tulkitsee epäselvällä käsialalla kirjoitettua reseptiä

Cmabrigden yilopitson tuktimusken muakan, ei ole väilä msisä jäjretsyksessä sanan kijraimet ovat, ainoa täkreä aisa on, että esnimmäinen ja viimienen kijrain ovat oikelila piakiolla. Loput voiavt olla missä jäjretsyskessä tahasna ja imhinen voi sitli lukea tesktin ongemlitta, koksa aiovt eiävt lue jokaitsa kijraitna eriskeen, vain sanan kokoniasuuetna. ällitsyttävää.

NÄKÖHAVAINNOT - Näkö tärkein aisti Miten näköhavainto prosessoidaan? 1. Valo ja näköärsykkeet kulkevat silmästä näköhermoja pitkin takaraivolohkojen primaarisille näköalueille 2. Takaraivolohkoista informaatio kulkeutuu päälakilohkon takaosaan (nk. missä-rata) ja ohimolohkon alaosaan (nk. mikä-rata)

LAINLAISUUKSIA - Ehjän ja hyvän havainnon edellytys aistien toiminta! - Liikkuminen tehostaa havaitsemista s.78 - Sisäiset mallit ohjaavat (vrt. havaintokehä) - Kulttuuri ja koulutus kts. moniste - Havainnon konteksti vrt. skeema- ja ärsykelähtöinen - Ärsyke vaikuttaa; miten selvä/epäselvä - Hahmolait esim. tuttuuden laki, samankaltaisuuden laki s. 85 - Kuva ja tausta - Värinäkö s. 87 Syvyysnäössä myös nk. Binokulaariset vihjeet esim. kummankin silmän verkkokalvolle muodostuu hiukan erilainen kuva - Syvyysnäössä myös nk. Monokulaariset vihjeet = (yhdellä silmällä) esim. etäisyys esim. horisontin merkitys ja pysyvyys = konstanssi esim. koko s.86-87

HORISONTTI LINEAARINEN PERSPEKTIIVI ATMOSFÄÄRINEN PERSPEKTIIVI PINTAGRADIENTTI

HAVAINTOHARHAT = Ärsykekuvion suhteista tai muista ominaisuuksista syntyviä virhetulkintoja esim. kontrasti ja konteksti Amesin huone - Taustalla: skeemat, väsymys, ärsykkeen epäselvyys, ärsykkeen lyhytaikaisuus, adaptaatio, ärsykkeiden monimutkaisuus jne.

HAVAITSEMISEN HÄIRIÖT = AGNOSIAT - Liikesokeus - Sanasokeus - yhdistelyagnosia: ei pysty muodostamaan ehjää kokonaisuutta - Prosopagnosia = kasvosokeus - Neglect: ei hahmota toista näkökenttää (yleensä vasen; lasketaan myös tarkkaavaisuuden häiriöksi)

”Koehenkilö ilmoittautui tutkimusapulaiselle, joka kumartui pöydän taakse nostaakseen sieltä ilmoittautumiskaavakkeen. Tosiasiassa tutkimusapulainen piiloutui ja toinen, tähän asti piilossa ollut tutkimusapulainen nousi pöydän takaa ojentaen paperin koehenkilölle. Tutkimusapulaiset olivat selvästi erinäköisiä. Heillä oli vieläpä eriväriset paidat päällään. Kuitenkaan 75 % koehenkilöistä ei huomannut apulaisen vaihtumista.” a) Miksi niin moni koehenkilöistä ei huomannut apulaisen vaihtumista? b) Mitä tulokset kertovat ihmisen havaitsemisesta? c) Miten koeasetelmaa olisi pitänyt muuttaa, jotta useammat koehenkilöt olisivat huomanneet apulaisen vaihtumisen?

TARKKAAVAISUUS = Huomion kohdistaminen tiettyyn asiaan tai kohteeseen - Rajallinen, kytkeytyy työmuistiin ja tietoisuuteen Tarkkaavaisuuteen vaikuttavat 1. Ihminen itse: skeemat, motiivit, mieliala, tunteet, vireystila, terveydentila, myös esim. huumeet, kofeiini 2. Ärsyke esim. uusi voimakas ärsyke vie huomion (nk. Orientaatiorefleksi), kiinnostava ärsyke pitää valppauden = vigilanssin yllä 3. Tilanne esim. muut ihmiset, häly, ennakkotiedot - Tarkkaavaisuus vaikuttaa moneen kognitiiviseen toimintoon esim. muisti, oppiminen, päättelykyky

XXXXX XXXXX XXXXX XXXXX   PARITEHTÄVÄ: LUETTELE VÄRIT NIIN NOPEASTI KUIN MAHDOLLLISTA VIHREÄ SININEN KELTAINEN SININEN PUNAINEN VIHREÄ KELTAINEN KELTAINEN SININEN PUNAINEN PUNAINEN KELTAINEN KELTAINEN VIHREÄ SININEN PUNAINEN  

- Myös ärsykkeet, joihin ei tietoisesti kiinnitetä huomiota, vaikuttavat käytökseen - Esim. sana ’koira’ tunnistetaan nopeammin, jos sitä on edeltänyt sana ’kissa’ kuin jos sitä on edeltänyt pseudosana ’papsa’, vaikka sanaa ei olisikaan ehditty tiedostaa ja tunnistaa - Mainostajat yms. Pyrkivät hyödyntämään tätä ilmiötä - Toisaalta myös automatisoituminen eli toimintojen oppiminen niin sujuvasti, ettei vaadi enää tietoista ponnistelua eikä siten vaadi keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta, työmuistia ja resursseja samalla tavalla kuin taito, jota ei vielä osata

Tarkkaavaisuuteen liittyviä prosesseja 1. Jaettu tarkkaavaisuus 2. Valikoiva tarkkaavaisuus 3. Tarkkaavaisuutta suuntaavat prosessit kts. moniste 4. Virtaus= Flow: syvän keskittymisen tila, jossa ajan- ja paikantaju hämärtyvät ja kaikki sujuu Tehtäviä Monisteelta käsitetehtävä S. 104 teht. 1, 2, 3, 6 Monisteelta tehtävä 5 Mieti, mitkä tekijät vaikuttavat suoriutumiseen dikoottisen kuuntelun kokeessa

TARKKAAVAISUUS JA AIVOT 1. Tarkkaavaisuushäiriö - Otsalohkojen toiminta poikkeavaa: ärsykkeiden ja impulssien inhibiointi eli poissulkeminen ei onnistu - Geenien merkitys? Mahdolliset synnytyksen aikaiset aivovauriot (esim. hapenpuute) syynä? - Nopea kulttuurievoluutio: ärsyketulva, tiedon määrän kasvaminen 2. Otsalohkovaurio - esim. aivoverenkierron häiriö voi aiheuttaa epäolennaisten ärsykkeiden inhibioinnin vaikeuksia, impulssikontrollin, itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen heikkenemistä

3. Neglect kts. agnosiat 4. Aivojen sähköinen tominta - Vaikka ääniä ei tarkkailtaisi, poikkeavat ärsykkeet (esim. i-kirjain, kun ärsykkeistä 99% on a-kirjaimia) aiheuttavat suuremman vasteen aivoissa (nk. MMN-vaste) - Orientaatiorefleksi näkyy myös aivoissa, mutta eri tavalla kuin poikkeava ärsyke (nk. P300-vaste)