Erilaisista oppijoista ja palautteesta Omnia 14.11.2014 Juha Lahtinen Kehitysjohtaja Learning Scoop |

Esitys aiheesta: "Erilaisista oppijoista ja palautteesta Omnia 14.11.2014 Juha Lahtinen Kehitysjohtaja Learning Scoop |"— Esityksen transkriptio:

1 Erilaisista oppijoista ja palautteesta Omnia 14.11.2014 Juha Lahtinen Kehitysjohtaja Learning Scoop www.learningscoop.fi | info@learningscoop.fi

2 Kuka on ohjannut ”urallesi” Seurakunnan leireillä, olin ohjaajana ja minua kannustettiin Seurakunta antoi eväitä nuoriso-ohjaajan työhön > opo otti idean kiinni Opon juttusilla sain vastauksen: hanki oikea ammatti, se ohjasi nykyiseen ammattiin, mutta haave jäi Ei välttämättä vain yhtä tyyppiä, oma halu on ollut ja ystävätär toimi vertaisohjaajana > suku kannusti Työvoimatoimistossa tuli juttua nuorisotyön alalta > nuoret itse ohjasivat minut työn pariin Vastustuskin voi olla keino löytää oma ala

3 Cambridgen yilopitson tuktimusken muakan ei, ole väilä msisä jäjretsyksessä sanan kijraimet ovat, ainoa täkreä aisa on, että esnimmäinen ja viimienen kijrain ovat oikelila piakiolla. Loput voiavt olla missä jäjretsyskessä tahasna ja imhinen voi sitli lukea tesktin ongemlitta, koksa aiovot eiävät lue jokaitsa kijraitsa eriskeen, vain sanan kokoniasuuetna.

4 Millainen nuori on sopiva oppisopimusopiskelijaksi Pitää tietää, mitä on tulossa tekemään ja miksi, ei vain taloudellinen syy Itseohjautuvuus Vastuuntuntoinen, rohkea ja oppimishaluinen Itsenäinen Motivoitunut, vastuuntuntoinen ja oppimisen nälkäinen Halu ottaa vastuu itsestään Realistinen käsitys omasta osaamisesta Käytännöstä ja tekemällä oppiva Käytännönläheinen ADHD Koulukiusattu Jos työ edellyttää vuorotyötä, niin ymmärtää sen

5

6

7 Kuka on ohjauksen tarpeessa?

8 Oppimiseen liittyvät tarpeet Jones & Jones (2007)

9 Tarve ymmärtää oppimistavoitteet ja pitää niitä hyödyllisinä ja arvokkaina Tarve ymmärtää oppimisprosessia Tarve olla aktiivisesti mukana oppimisprosessissa Tarve suhteuttaa oppimisaines omaan elämään Tarve ottaa vastuu omasta oppimisesta liittämällä oppiaines omiin harrastuksiin tai kiinnostuksen kohteisiin Tarve kokea onnistumisia Tarve saada realistista ja välitöntä palautetta Tarve saada palkkiota saavutuksistaan Tarve saada aikuisilta innostava oppimismalli Turvallisen, organisoidun oppimisympäristön tarve Tarve sulatella opittua asiaa Tarve ylläpitää myönteisiä suhteita muihin Tarve saada omaa tieto- taitotasoa ja oppimistyyliä vastaavaa opetusta (Jones & Jones: Comprehensive Classroom management, 2007)

10 Mitä me ymmärrämme ohjauksella? Aikaa? Huomiota? Kunnioitusta? Rinnallakulkemista? Paapomista …

11 Juhan sixpack, eli kuusi aata ohjaukselliseen työhön A – aikaa A – arvostusta A – aikuisuutta A – anteeksiantoa A – aitoutta A - antabusta

12 Tarvitsemme kohtaamisen kulttuuria Ihmisten, asioiden, onnistumisten ja ongelmien kohtaamista ja yhteisten asioiden ratkaisemista ihmisiä osallistamalla.

13 Epäonnistumisansasta onnistumiskehälle Juha Lahtinen (2002, soveltaen Nurmi 1992, Piri 1997)

14 Toiminta Epäonnistumisen ennakointi Epäonnistuminen Itsetunnon lasku Toiminta Onnistuminen Itsetunnon nousu Onnistumisen ennakointi Interventio

15 MISTÄ OPPIMISVAIKEUKSISSA ON KYSE? Erilainen / oppimisvaikeuksinen oppija ei pysty käyttämään kapasiteettiaan täydesti opiskelussa tai työelämässä. Oppimisen erityisvaikeudesta puhutaan silloin, kun suoritus jollakin rajallisella alueella on heikko suhteessa muuhun lahjakkuustasoon eikä syynä ole aistivammasta, tunne-elämän vaikeuksista tai muusta vastaavasta syystä johtuva pulma. Erityiset oppimisvaikeudet voivat ilmetä erilaisina ja eriasteisina kielellisinä vaikeuksina, joista tunnetuin lienee lukemisen – ja kirjoittamisen vaikeudet (lukivaikeus). Muita tavallisia oppimisen erityisvaikeuksia ovat tarkkaavaisuuden-, matematiikan-, hahmottamisen-, motoriikan- ja psyykkisen alueen vaikeudet. Ne voivat esiintyä yksittäisinä tai yhdessä erilaisina yhdistelminä. Oppimisvaikeudet ilmenevät usein yhdessä: lukivaikeuksisella on usein vaikeuksia myös matematiikassa ja matematiikan oppimisvaikeuksia omaavalla hahmottamisen häiriöitä.

16 Tunnistatko itsesi tai oppilaasi seuraavasta? Lukeminen on hidasta. Vieraat kielet ovat vaikeita. Tekstiä ei synny. Matematiikka tai jotkut sen osa-alueet ovat vaikeita. Keskittyminen herpaantuu ärsykkeistä. Ääneen lukeminen on epämiellyttävää. Kirjoitusvirheitä on paljon. Rivit hyppivät paperilla. On vaikeaa muistaa kumpi on oikea, kumpi vasen. Asioihin on vaikeaa keskittyä pitkäjänteisesti. Asioiden hahmottaminen on vaikeaa. Aikatauluissa pysyminen on vaikeaa. Ulkoa opettelu on erityisen vaikeaa. Esineet katoavat jatkuvasti. Koet opiskelun muutenkin vaikeaksi, yrityksistä huolimatta.

17 Me kaikki opimme eri tavalla! Eräiden tietojen mukaan jopa 20% väestöstä kärsii oppimisen vaikeudesta. Se tarkoittaa noin miljoonaa suomalaista! Usein oppimisvaikeudet ovat perinnöllisiä, aivojen tavanomaisesta poikkeavia, erilaisia tapoja prosessoida tietoja. Noin 40% oppimisvaikeuksisten lasten lähisukulaisista on kokenut samanlaisia ongelmia. Niiden ilmeneminen ja ongelmat ovat yksilöllisiä. On saatu myös todisteita siitä, että ympäristötekijöillä, kuten matalalla sosioekonomisella tasolla sekä raskauden aikaisilla muuttujilla, olisi vaikutusta lapsen huonoihin akateemisiin valmiuksiin, jotka lopulta johtavat kroonisiin oppimisvaikeuksiin. Usein oppimisvaikeuksiset leimataan laiskoiksi, tyhmiksi tai epämotivoituneiksi. Oppimisvaikeus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihminen voisi oppia tai että hän oppisi huonommin. Oppiminen tapahtuu eri tavalla ja tahtiin kuin muilla. Kun tämä otetaan huomioon, voi oppimisvaikeuksia omaavakin oppia samoja asioita kuin muut – usein kuitenkin oppiminen tapahtuu eri tavalla. Oppimisvaikeuksinen voi olla korkeasti koulutettu kuten muutkin. Hyvä lähtökohta oppimista pohtiessa on ajatella, että me kaikki opimme eri tavalla: kahta täysin samanlaista oppijaa ei olekaan! On tärkeää, että erilaisen oppijan lisäksi hänen oppimisen vaikeuksistaan ovat tietoisia myös opetushenkilökunta ja opintojen suunnittelijat.

18 Ekstroversio ja Introversio MBTI-preferenssi E-tyypit saavat energiansa muilta E-tyypillä ulkoinen ärsyke voi parantaa suoritusta I-tyypit saavat energiansa sisäisestä lähteestä I-tyypillä ulkoinen ärsyke voi heikentää suoritusta

19 Ekstroversio ja Introversio E-tyypit ovat usein puheliaita, heihin on helppo tutustua E-tyypit tarvitsevat seuraa I-tyypit ovat usein hiljaisempia, heihin voi olla vaikeampi tutustua I-tyypit tarvitsevat yksinäisyyttä

20 E-tyypit näyttävät tunteensa E-tyypit hakevat, hyödyntävät ja antavat elämälle leveyttä Ekstroversio ja Introversio I-tyypit pitävät tunteensa enemmän omana tietonaan I-tyypit hakevat, hyödyntävät ja antavat elämälle syvyyttä

21 Ekstroversio Arvostavat moninaisuutta ”Supliikki” luontevaa Toimivat joskus liian nopeasti Haluavat tehdä asioita NYT Puhuvat mieluummin kuin kirjoittavat Haluavat muita ihmisiä ympärilleen Oppivat paremmin toiminnan kautta Useimmiten enemmän ”esillä” ja ”kuuluvilla” Introversio Arvostavat rauhaa ympärillään Pitkäjänteisiä ja syventyviä Tuumivat asioita pidempään Oppivat mieluiten lukemalla Kirjottavat mieluummin kuin puhuvat Viihtyvät pidempiä aikoja yksin Useimmiten vähemmän ”esillä” ja ”kuuluvilla” Ekstroversio (E) ja Introversio (I)

22 Ihmiset, jotka valitsevat Ekstroversion (E) Pitävät työskentelystä useiden ystävien kanssa Haluavat usein puhua ääneen ajatellessaan Usein väsyvät joutuessaan vain kuuntelemaan Heidän täytyy puhua tuntiessaan itsensä järkyttyneeksi, vihaiseksi tai loukatuksi Saavat energiaa tekemisestä, aktiivisesta olemisesta Toimivat … sitten ajattelevat Ovat usein valmiita kokeilemaan uusia ideoita Ihmiset, jotka valitsevat Introversion (I) pitävät itsenäisestä työskentelystä tai työstä pienessä ryhmässä Haluavat ensin ajatella ja kertoa sitten vasta Väsyvät työskennellessään ryhmässä pitkään Kokevat ahdistusta kun ovat järkyttyneitä, vihaisia tai loukattuja Saavat energiaa saadessaan olla välillä yksin Ajattelevat … sitten toimivat Epäröivät usein kohdatessaan uusia tilanteita tai ajatuksia

23 LSA™ - oppimiseen vaikuttavat tekijät (Barbara Prashnig) Aivot Aistit Fyysiset tekijät Ympäristö Sosiaaliset tekijät Asenteet

24 Kuvittele, että lähdet lomamatkalle kahden viikon kuluttua. Missä vaiheessa matkalaukkusi on pakattu. Miten pakkaamisprosessi tapahtuu?

25 Aivot Loogisuus Johdonmukaisuus Peräkkäisyys Analyyttisyys Objektiivisuus Yksityiskohdat Järjestelmällisyys Mielikuvitus Sattumanvaraisuus Omaperäisyys Holistisuus Intuitiivisuus Yleinen Kokonaisvaltaisuus

26 Aivot HolistinenAnalyyttinen

27 Aistit Lukeminen Näkeminen/katsominen Mielikuvitus Koskeminen Kokeminen/tekeminen Intuitio Kuuntelu Puhuminen/keskustelu Sisäinen dialogi Ulkoinen Sisäinen Millaisia opetusjärjestelyjä/kokeiluja olet toteuttanut näiden neljän tyylin tukemiseen

28 CLS 200528 Taktillinen ärsyke

29 CLS 200529 Kinesteettinen oppiminen = TEKEMÄLLÄ oppiminen

30 Kuinka paljon hyödynnät taktillisia/kinesteettisiä opetusmenetelmiä? Millä tavalla?

31 Fyysiset tekijät - Liikkuvuus

32 32 Liikunnan tarve on usein voimakkaampaa miehillä kuin naisilla

33 33 Aivojumppa – Energiaa antavia harjoituksia Liikkuminen ja puhuminen LIIKKEEN tarve

34 Fyysiset tekijät – suun stimulointi

35 Fyysiset tekijät - kellonaika

36 Työympäristö

37 SosiaalisuusAsenteet Konformistisuus, yhdenmukaisuuden tarve

38 Oppimistyylin hierarkia Mikä on pysyvää, Mikä muuttuvaa?

39 Tarkkaavaisuushäiriön ilmeneminen  On tärkeää ymmärtää, että tarkkaavaisuushäiriöisen käyttäytyminen voi olla joko a) sisäänpäin suuntautunutta ja ilmetä syrjään vetäytymisenä ja masentuneisuutena tai b) ulospäin suuntautunutta, jolloin ihminen on aggressiivinen ja tehtäviään laiminlyövä.  Tarkkaavaisuuteen liittyvät ongelmat ovat oppimisen ongelmia, kun taas yliaktiivisuuteen ja impulsiivisuuteen liittyy enemmän käyttäytymisongelmia.  Tarkkaavaisuushäiriö ilmenee huolimattomuutena kuten tavaroiden jatkuvana kadottamisena, motorisina ongelmina, ulkopuolisista ärsykkeistä häiriintymisenä, kyvyttömyytenä järjestää toimintaa ja hahmotushäiriöinä.  Opiskeluun vaikuttaa  pitkäjännitteisyyden puute, joka ilmenee vaikeutena jaksaa kuunnella, tehdä tehtäviä loppuun, keskittyä ja säilyttää tarkkaavaisuus muista ärsykkeistä huolimatta.  Äänet, häly ja liikkeet vievät opiskelijan huomion pois tehtävästä.  Koska opiskelija ei jaksa keskittyä yhteen asiaan pitkään, hän saattaa yrittää tehdä monta asiaa yhtä aikaa tai hyppii tehtävästä toiseen.  Usein häneltä jää myös huomaamatta tai kuulematta asioita.  Ongelmia esiintyy myös lukemisessa, kirjoittamisessa, tekstin ymmärtämisessä, jäsentämisessä ja analysoinnissa sekä matematiikassa ja itsensä ilmaisussa, yksityiskohtien huomioon ottamisessa ja hahmottamisessa.  Hahmottamisen vaikeus aiheuttaa sen, että tarkkaavaisuushäiriöisen on vaikeaa suunnitella omaa toimintaansa ja aikataulujaan.  Lisäksi tarkkaavaisuushäiriöisillä esiintyy kärsimättömyyttä, turhaa murehtimista, levottomuutta ja itsetunto-ongelmia.  He ovat kuitenkin usein luovia ja erittäin älykkäitä.  Tarkkaavaisuushäiriö on liitetty sellaisiin sosiaalisiin ongelmiin kuten yksinäisyys, masennus ja eristäytyminen. Sosiaaliset ongelmat pahenevat usein iän myötä. Ongelmat ulottuvat parisuhteisiin, joista kiinnipitäminen on ADD-nuorelle vaikeaa.

40 MITEN OHJAAJA VOI TIEDOSTAA OPPILAAN / OPISKELIJAN OPPIMISVAIKEUDET OPPISOPIMUKSESSA Tarkkaile: Alisuoriutuminen Keskittymisvaikeudet, käyttäytymishäiriöt Heikko itsetunto Lamaantuminen, stressi, lukkiutuminen Poissaolot, unohtelut, negatiivinen suhtautuminen Eri opettamistyylien vaikutukset oppimiseen Menestymisen vaihtelu Tiedustele opiskelijalta ja kuuntele -> konkretisoi Vaihda kokemuksia kollegojen kanssa Ole yhteydessä koulutustarkastajaan

41 Havainnoista toimintaan Keskustele opiskelijan, vanhempien, kollegan, asiantuntijoiden kanssa. Ohjaa jatkoselvityksiin (terveydenhoitaja, opinto- ohjaaja, erityisopettaja, koulupsykologi jne.) Pyydä itsellesi tietoa jatkoselvityksistä työssäoppimisen näkökulmasta (luvalla). Huomioi ohjauksessa ja oppimisessa.

42 Ohjaaja valmentajana Valmentamisen periaate: luovu ajatuksesta, että sinulla on oltava asiaan vastaus

43 Valmentaja Motivoi ja tukee yksilöä/tiimiä haluttujen tulosten saavuttamiseksi Stimuloi ja kannustaa kehittymisessä Pystyy innoittamaan työyhteisönsä vuorovaikutukselliseen tietojen ja taitojen hyödyntämiseen Edistää osaamista tukevan organisaatiokulttuurin syntyä On työyhteisönsä päämääristä lähtevien suunnitelmien realistinen innovoija ja toteuttaja  Perustaa toimintansa yksilöä kunnioittavaan ohjauskäsitykseen

44 Valmentamisen edellytykset Valmentajan riittävä itsehallinta Kuuntelu- ja kysymistaito Kohtaaminen olematta uhka - keskinäinen luottamus Empatia ja taito olla oikeasti kiinnostunut toisesta Työtilanteiden tarkastelu ilman, että valmentaja yrittää ratkaista niitä  Valmennettavalla on edellytykset löytää ratkaisuja ja oivalluksia Kyky havaita käytöstä, vahvuuksia, heikkouksia, elämäntilanteita ja kehittymispotentiaalia Kyky kääntää ongelmat tavoitteiksi

45 Opiskelijan kyky suorittaa tehtävä Ohjajaan antaman tehtävän vaikeustaso Itseohjautuvuus työssä Riippuvainen Kiinnostunut Sitoutunut Itseohjautuva Matala Korkea 1. Tasapaino, Ei kehitystä Neljä tapaa antaa tehtäviä TYÖNTEKIJÄ 1.

46 Opiskelijan kyky suorittaa tehtävä Kuilu on liian pitkä Heitteille jättö Hylkääminen 2. Matala Korkea Ohjaajan antaman tehtävän vaikeustaso Itseohjautuvuus työssä Riippuvainen Kiinnostunut Sitoutunut Itseohjautuva TYÖNTEKIJÄ

47 Opiskelijan kyky Suorittaa tehtävä turhautuminen 3. Ohjaajan antaman tehtävän vaikeustaso Matala Korkea Itseohjautuvuus työssä Riippuvainen Kiinnostunut Sitoutunut Itseohjautuva TYÖNTEKIJÄ

48 Valmentaminen Kehittyminen askel kerrallaan 4. Ohjaajan antaman tehtävän vaikeustaso Matala Korkea Itseohjautuvuus työssä Riippuvainen Kiinnostunut Sitoutunut Itseohjautuva TYÖNTEKIJÄ Opiskelijan kyky suorittaa tehtävä

49 Ohjausnäkemys Oma näkökulmani oppimiseen Opettajan, ohjaajan ja opiskelijan työnjako ja vastuu Oma rooli ohjaajana, sisällön, ohjauksen ja prosessin suhde Oman ohjauksen malli Oma käsitys palautteesta ja arvioinnista

50 Palaute - Arvostelu Palaute: Kohdistuu asiaan ja työskentelyyn Sisältää huomioita ja kehityssuuntia Oppimisen kannalta hyödyllistä ja kehittävää Annetaan vastaanottaja huomioiden: aika, paikka, muoto, määrä Kuvailee havaintoja ja perustelee ne Objektiivista, kaksisuuntainen prosessi, oikein ymmärtäminen varmistetaan Arvostelu: Kohdistuu henkilöön Sisältää arvolausumia: hyvä/huono Ei välttämättä hyödytä ketään Annetaan silloin, kun arvostelijalle sopii Tekee johtopäätöksiä, on subjektiivista Yksisuuntainen prosessi Tiedon perillemeno ei kiinnosta

51 Oppimisen ohjaus työpaikalla Oppijan ja ohjaajan ohjaussuhde

52 Oppimistilanne Kyky ohjata vuorovaikutusprosesseja on työelämän yleisvalmius Ohjaustilanteessa tulee huomioida tilanteen suhde aitoihin (työ)elämän tilanteisiin Jotta kokemuksesta voidaan oppia, tarvitaan palautetta Tarvitaan myös ohjauksen ohjausta

53 Teoria ja käytäntö Informaali oppiminen liittää yhteen teorian ja käytännön Tavoitteena on edistää opiskelijan (ammatillista) kasvua Ohjauskeskustelu on työkalu, ammatillisen keskustelun muoto joka perustuu henkilökohtaisen vuorovaikutussuhteen avulla vaikuttamiseen

54 Opiskelijan näkökulma Miten ohjaus edistää hänen oppimisprosessiaan Oppiminen on ennen kaikkea prosessi, ei tuotos tai tulos Kokemuksellinen oppiminen koostuu ristiriidoista ja oppiminen on niiden työstämistä Ymmärtäminen – muuntaminen toiminnaksi

55 Ohjauksen tehtävä Edistää oppijan kokemuksellisen oppimisen prosessia Kokemusten jakaminen Peilaus Kysyminen Näkymättömän viiteryhmän tuominen prosessiin

56 Työssäoppimisen ehtoja Opetussuunnitelmalähtöisyys Työpaikkalähtöisyys Yhteensovittaminen Yksilöllistäminen Erilaisuuden huomiointi

57 Oppimisen ongelmia Oppiminen on muutosprosessi Oppimisen ongelmilla tarkoitetaan niitä mieltymyksiä tai torjuntoja, joiden kautta kukin ratkaisee, mitä oppii ja miten oppii Jokainen oppii tavallaan ja ohjaajan tehtävänä on tunnistaa oppimisen esteitä Liiallinen ohjaus saattaa kantaa liikaa

58 Ohjausnäkemys Oma näkökulmani oppimiseen Opettajan, ohjaajan ja opiskelijan työnjako ja vastuu Oma rooli ohjaajana, sisällön, ohjauksen ja prosessin suhde Oman ohjauksen malli Oma käsitys palautteesta ja arvioinnista

59 Kuuntele mitä puhut Näin tyrmäät ja ohitat puheella Minä teen aina …puhuu itsestään Tee näin!....antaa käskyjä Luuletko, että…kysyy alentavasti Et ole ….diagnosoi Olet aina….syyttää Jos et…niin….uhkailee Ja näin kannustat Vaikutat olevasi huolissasi…ymmärtää toisen tunteita Miten itse ratkaisisit asian?....kysyy toisen mielipidettä Tarkoitatko, että… toistaa asian omin sanoin Ymmärrän sinua….antaa toisen mielipiteelle arvoa Kyllä, jaaha, toki, nyökkää, katsoo silmiin …. Osoittaa läsnäoloa