Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia

Karvi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointivirasto. Toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Arviointikeskus koostuu arviointineuvostosta, korkeakoulujen arviointijaostosta sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen arviointiyksiköistä (Helsinki ja Jyväskylä) ja korkeakoulujen arviointiyksiköstä.

Karvin tehtävät Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointivirasto. Arvioida oppimistuloksia. Toteuttaa koulutukseen ja varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimintaan liittyviä arviointeja. Tukea varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä korkeakouluja arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa. Kehittää koulutuksen ja varhaiskasvatuksen arviointia.

Varhaiskasvatus murroksessa Hallinnonalasiirto 1.1.2013  Varhaiskasvatus osana koulutusjärjestelmää ja koulutuspolitiikkaa Päivähoidosta varhaiskasvatukseen Yhteiskunnalliset muutokset ja niiden painotuksen muutos (iso käsitteellinen muutos) Varhaiskasvatuslaki 1.8.2015 Pedagogiikan painotus, uudet tavoitteet Ohjausjärjestelmän muutos OPH:n ja Karvin rooli  kehittäminen ja arviointi Uusi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 18.10.2016 (normittavana)

Arviointi perustuu lain vaatimuksiin Varhaiskasvatuslaki 9 b § (8.5.2015/580): Varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata varhaiskasvatus lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea varhaiskasvatuksen kehittämistä ja edistää lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Keskeiset tulokset tulee julkistaa.

Arviointi perustuu lain vaatimuksiin Laki Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta 1-2 §(1295/2013) Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen ulkopuolisen arvioinnin riippumattomana asiantuntijaorganisaationa on Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Arviointikeskus tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä varten. Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla.

Uudet vk-suunnitelmat arvioinnin kohteena Varhaiskasvatussuunnitelmien hyödyllisyys ja selkeys sekä niihin kirjattujen sisältöjen toteutuminen on yksi varhaiskasvatuksen keskeinen laadun avaintekijä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet toimii varhaiskasvatuksen laadun suunnannäyttäjänä ja sen toteutumisen arviointi on keskiössä laadunhallinnan kehittämiseksi.

Laadun ulottuvuudet varhaiskasvatuksessa Rakenteellinen laatu kuvaa rakenteellisiin tekijöihin liittyviä tekijöitä: esim. henkilöstön kelpoisuudet, aikuinen-lapsi suhdeluvut ja turvallisuudelle ja terveydelle asetetut vaatimukset. Prosessilaadulla kuvataan varhaiskasvatuksen käytäntöjä ja se sisältää muun muassa opetussuunnitelman sisällölliset painotukset, kuten pedagogiset käytänteet ja niiden laatu, leikin asema, lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus, vertaissuhteet ja osallisuus  millaisia kokemuksia lapsille muodostuu. Tuloslaadulla tarkoitetaan varhaiskasvatuksen hyötyjä lapsille, vanhemmille, yhteisölle ja yhteiskunnalle.

Karvin Arviointisuunnitelmassa kaksi varhaiskasvatuksen arvioinnin hanketta vuosille 2016–2019: I Varhaiskasvatuksen toteutuminen ja prosessit Arviointi kohdistuu varhaiskasvatussuunnitelma prosesseihin kansallisella ja paikallisella tasolla sekä varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumiseen. II Varhaiskasvatuksen järjestäjien tukeminen laadunhallinnassa ja arviointimallin kehittäminen Arviointikeskus laatii varhaiskasvatuksen pitkän aikavälin arviointisuunnitelman ja laadunarvioinnin mallin, joka pitää sisällään esimerkiksi pedagogisten käytäntöjen ja pedagogisen johtajuuden arviointimallit. Karvi kehittää arvioinnin malleja ja käytänteitä sekä tukee järjestäjiä niiden käyttämiseksi. Lisäksi hankkeessa luodaan varhaiskasvatuksen auditointijärjestelmä.

Mitä on tarkoitus arvioida? a) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2016 käyttöönottoon liittyvät prosessit b) paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja käyttöönottoon liittyvät prosessit c) lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja käyttöönottoon liittyvät prosessit d) varhaiskasvatussuunnitelmien sisällöt e) suunnitelmien toteutuminen varhaiskasvatustoiminnassa

Arvioinnin valmisteluryhmät Ulkopuolisista asiantuntijoista koottu suunnitteluryhmä: Kehittämispäällikkö Virpi Mattila, Espoo Päiväkodin johtaja Mervi Eskelinen, Helsinki Varhaiskasvatuksen tutkija Maiju Paananen, Tampereen yliopisto Työpajat: 13.12.2016 Oulussa yhteistyössä Pohjois-Suomen AVIn kanssa 17.1.2017 Helsingissä asiantuntijapaja 18.1.2017 Helsingissä asiantuntijapaja 3.2.2017 Helsingissä kentän toimijat ARVIOINNIN TOTEUTUKSEN PITÄISI ALKAA SYKSYLLÄ 2017