VARHAISKASVATUKSEN LAADUN ARVIOINTI – MAHDOLLISUUDET JA SUDENKUOPAT

Esitys aiheesta: "VARHAISKASVATUKSEN LAADUN ARVIOINTI – MAHDOLLISUUDET JA SUDENKUOPAT"— Esityksen transkriptio:

1 VARHAISKASVATUKSEN LAADUN ARVIOINTI – MAHDOLLISUUDET JA SUDENKUOPAT
Arviointiasiantuntija KT Laura Repo Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

2 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen ulkopuolisen arvioinnin riippumaton asiantuntijaorganisaatio Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla Toteuttaa arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämistä varten Henkilöstöä noin 50 Helsingissä ja Jyväskylässä Toimintaperiaatteet on täsmennetty Karvin strategiassa

3 Arvioinnin periaatteet Karvissa
Kehittävän arvioinnin viitekehys. Arviointimenetelmät lähestymistavan mukaan. (Patton; Developmental Evaluation). Huomio osallisuuteen, avoimuuteen, kuulemiseen, keskusteluun ja tulosten hyödynnettävyyteen. Organisoidaan siten, että ne tukevat sekä arviointiprosessien että -tulosten osalta paikallista, alueellista ja valtakunnallista kehittämistä ja päätöksentekoa. Karvin toimintaa säätelevässä lainsäädännössä todetaan, että Karvin arviointityö perustuu Kehittävään arviointiin. EI siis tarkastustoimintaa.

4 Karvin tehtävät Arvioi Tukee Kehittää
varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimintaa ja laadunhallintaa oppimistuloksia Tukee varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjiä ja korkeakouluja arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa Kehittää koulutuksen ja varhaiskasvatuksen arviointia

5 Karvin varhaiskasvatuksen arviointi ja arvioinnin kehittämistehtävät
Tehtävät nousevat OECD maaraportteihin kirjatuista huomioista: 1) Suomessa ei ole yhteistä määrittelyä ja käsitystä laadun erilaisista tekijöistä varhaiskasvatuksessa 2) Suomessa ei ole ollut kansallista laadun arvioinnin ja seurannan systeemiä 3) Suomessa ei ole saatavilla tarpeeksi koulutusta varhaiskasvatuksen arviointiin.

6 Karvin varhaiskasvatuksen arviointi- ja kehittämistehtävät
Pitkän aikavälin arviointisuunnitelma sekä sen mukaisten kansallisten arviointien toteuttaminen 2. Varhaiskasvatuksen järjestäjien tukeminen laadunhallinnassa sekä arvioinnin kehittämistehtävät

7 Varhaiskasvatuksen arviointi perustuu lakiin
TOIMINNAN ARVIOINNIN TARKOITUS ON varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisen turvaaminen varhaiskasvatuksen kehittäminen laadun turvaaminen ja edistäminen vahvuuksien nostaminen lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2016) Varhaiskasvatuksen arviointi suunnataan aina kasvattajaan ja heidän luomaansa oppimisympäristöön!

8 Varhaiskasvatuksen arviointi
Arviointi edellyttää käsitystä siitä, mitä pidetään tavoiteltavana / hyvänä toimintatapana/ lopputuloksena. Mihin siis pyritään ja kenen kannalta? Jos emme määrittele sitä, mitä pidetään tavoiteltavana toimintatapana tai lopputuloksena, arviointi perustuu sattumanvaraisiin käsitykseen siitä mihin kukin sattuu kiinnittämään huomionsa. – Elämässä ylipäätään se on ok- vaikka lomamatkan arviointi: Lomalle harvemmin asetetaan tarkat tavoitteet ja arviointi voi perustua siihen mitä sattui vastaan tulemaan, oli hirveesti hyttysiä tai sitten oli muuten vaan mukava tunnelma. Myös varhaiskasvatuksen arjessa, tämän tyyppistä arviointia tapahtuu koko ajan, mutta se ei yksin riitä eikä suuntaa toimintaa kohti asetettuja tavoitteita. Siitä siis puuttuu kehittämisnäkökulma. Lopputulema/ hyvä toimintatapa ja käsitys näistä vaihtelee sen mukaan, mistä tulokulmasta asiaa tarkastellaan; Onko tavoiteltavaa että ryhmän vuorovaikutussuhteet ovat hyvät ja lämpimät? - onko tavoiteltavaa pitää päiväkodin käyttöaste korkeana? –– onko tavoiteltavaa opettaa lapsille jotakin tiettyjä taitoja? Arviointi on siis aina arvottavaa, ja ohjaa toimintaa. Erilaiset tulokulmat eivät sulje toisiaan pois, mutta on tarpeellista pohtia, mitkä asiat työn kehittämiseen ja kehittämisen suuntaamiseen vaikuttavat. Siksi arviointi on merkityksellistä ja edellyttää (ja johtaa) väistämättä pohdintaan varhaiskasvatuksen laadusta.

9 Varhaiskasvatuksen laadun määrittelystä
Laatu on määre, joka riippuu vastaajasta, ajasta ja kontekstista. Laatu ei ole objektiivisesti määriteltävä staattinen tila, vaan se on ajassa ja kulttuurissa muuttuvaa Laatu on arvosidonnaista Intersubjektiivinen laatukäsite – laatu rakentuu yhteisessä demokraattisessa keskustelussa. Laadun määrittely on vaikeaa, mutta tärkeää. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on laadun viitekehys, johon arviointi pohjaa. Laadun määrittely on haastavaa: mitä asioita pidetään laadukkuutena on hyvin subjektiivista. Otetaan esimerkiksi laukun ostaminen; valintaperusteet vaihtelevat eri ihmisillä; toiselle ratkaisevaa on että laukku on nahkaa, toiselle se, että se on edullinen, kolmas haluaa repun jne. Laatu on siis määre, joka riippuu vastaajasta, ajasta ja kontekstista. Asia joka tänään on meille laatua, ei ehkä ole 10 v kuluttua sitä tai laadun merkitys suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on erilaista kuin japanissa. Aiemmin ajateltiin, että on olemassa joku objektiivinen totuus, jolla laatu voidaan määritellä. Käsitys juontaa juurensa teollisuudesta, jossa pystyttiin määrittelemään tarkat laatustandardit esimerkiksi autoteollisuudelle. Siitä siirryttiin postmoderniin laatukäsitykseen (jossa ymmärretään se, että laatu on subjektiivinen käsitys). Nyt ollaan siirtymässä vähitellen tätäkin laajempaan (Intersubjektiivinen laatukäsiteeseen) käsitykseen, jonka mukaan laatu on dynaamista, ajassa ja kulttuurissa muuttuvaa, joten se (laatu) rakentuu yhteisessä demokraattisessa keskustelussa. Jos objektiivista faktaa laadusta ei ole, voidaanko hyvää laatua saavuttaa? Laatu on prosessi (kuten vaikka tasa-arvo). Ei ole olemassa optimitasoa tasa-arvolle, kuten ei ole vakan laadullekkaan, mutta sitä tulee silti jatkuvasti tavoitella. Vaikka laadun määrittely on vaikeaa, se on silti tärkeää. Jonkinlainen hahmo tulee olla, jotta sitä voidaan arvioida ja toimintaa kehittää sen suuntaisesti. Toisekseen, jos me emme määrittele varhaiskasvatuksen laatua, joku toinen tekee sen meidän puolesta. Suomessa laadun suuntaviivat määritellään Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, joka luo laadun viitekehyksen. Arviointi pohjaa siis Vasun perusteisiin. Suomessa on päädytty siihen, että tavoitteet asetetaan ympäristölle ja kasvattajan toiminnalle – ei lapselle. Arviointi kohdistuu siis aina aikuisen toimintaan, ei lapseen.

10 Eurooppalainen varhaiskasvatuksen laadun viitekehys
Laatua voidaan tarkastella erilaisten viitekehysten kautta. Rakennelaatu Prosessilaatu Tuloslaatu Eu jäsenvaltioista koostuva työryhmä European Quality Framework on ECEC Rakenteellinen laatu kuvaa rakenteellisiin tekijöihin liittyviä tekijöitä, kuten henkilöstön kelpoisuudet, aikuinen-lapsi suhdeluvut ja turvallisuudelle ja terveydelle asetetut vaatimukset, prosessilaadulla kuvataan varhaiskasvatuksen käytäntöjä ja se sisältää muun muassa opetussuunnitelman sisällölliset painotukset, kuten pedagogiset käytänteet ja niiden laatu, leikin asema, lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus, vertaissuhteet ja osallisuuden kokemukset. Prosessilaatu keskittyy siis siihen, mitä tosiasiallisesti tapahtuu, ja millaisia kokemuksia lapsille varhaiskasvatuksessa muodostuu. Tuloslaadulla tarkoitetaan varhaiskasvatuksen hyötyjä lapsille, vanhemmille, yhteisölle ja yhteiskunnalle. Tämä eurooppalainen laatukehys sisältää edelleen kahdeksan lausumaa, jotka katsotaan olevan olennaisia korkean laadun saavuttamiseksi. Muitakin viitekehyksiä on, ja Karvi kysyi tänä keväänä kunnista, millaisia malleja on järjestäjät ja palveluntuottajat käyttävät. Näytän kohta lyhyesti miltä tilanne suomessa näyttää.

11 Arviointi on kaikkien yhteinen tehtävä
Arviointi on kaikkien yhteinen tehtävä. Yhdessä tuotettu arviointitiedon kokonaisuus, johtaa kokonaisvaltaiseen valtakunnalliseen varhaiskasvatuksen kehittämiseen samaan suuntaan. Laki edellyttää järjestäjätason itsearviointia. (perusopetuksen itsearvioinnin arviointi) Karvi laatii pitkänaikavälin arviointisuunnitelman ja toteuttaa sen mukaiset kansalliset arvioinnit. Nyt on käynnistynyt Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toimeenpanon arviointi (2v)… Lisäksi Karvi arvioi, millaisia toteutumisen edellytyksiä organisaation eri tasot, kuten kunnallinen tai kansallinen ohjaus ja resursointi, luovat. Varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee puolestaan arvioida muun muassa laatimaansa ohjausvälinettä eli paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä sen toteutumista. Yksiköissä arvioinnin kohteena on pedagoginen toiminta. Lisäksi työntekijät arvioivat lasten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumista. Autetaanko kaikkia lapsia olemaan tärkeänä osana ryhmänsä varhaiskasvatuksen sekä fyysisen ja sosiaalisen varhaiskasvatusympäristön rakentamista? Nämä arviointitehtävät perustuvat varhaiskasvatuslakiin, joka määrittää arvioinnin tarkoitukseksi lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen edellytysten edistämisen, lain tarkoituksen toteuttamisen turvaamisen ja varhaiskasvatuksen kehittämisen.

12 Järjestäjien laadunhallinta ja arviointi n=376 (kunnalliset 220, yksityiset 156)
 Onko järjestämässänne varhaiskasvatuksessa käytössä jokin systemaattinen tapa toteuttaa varhaiskasvatuksen järjestämisen ja varhaiskasvatustoiminnan itsearviointia?  % Kyllä Ei Eos N Kunnalliset 64,1 34,5 1,4 220 Yksityiset 77,5 22,5 89 Phh 50,8 40,7 5,1 57

13 Järjestäjien laadunhallinta ja arviointi n=376 (kunnalliset 220, yksityiset 156)
Uudistatteko itsearvioinnin käytänteitä paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatimisen yhteydessä? % Kyllä Ei n Kunnalliset 90 8,2 220 Yksityiset 77,5 16,9 84 Pph 33,9 45,8 47

14 Järjestäjien laadunhallinta ja arviointi n=376 (kunnalliset 220, yksityiset 156)
Käytetäänkö toiminnan itsearvioinnissa jotain kotimaista laadunhallinnan tai itsearvioinnin mallia? Kotimainen itsearvioinnin malli N % Laadun arviointi päivähoidossa 17 5,6% Tutki-arvioi-kehitä 25 8,3% Erinomainen varhaiskasvatus 1 0,3% Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa 10 3,3% Kehittävä palaute varhaiskasvatuksessa 9 3% Järjestäjän itse kehittämä malli 146 48,3% Joku muu 94 31,1% N=302 100% Tak –edufin Eriomainen varhaiskasvatus – edufin

15 Järjestäjien laadunhallinta ja arviointi n=376 (kunnalliset 220, yksityiset 156)
Käytetäänkö toiminnan itsearvioinnissa jotain kansainvälistä laadunhallinnan tai itsearvioinnin mallia? Kansainvälinen malli n % Balanced Score Card 17 30,9% CAF ISO-laatustandardit 12 21,8% EFQM 6 10,9% ECERS-R 3 5,5% n=55 100% Balanced Scorecard eli BSC on tavoitejohtamisen periaatteille kehitetty toiminnanohjauksen suorituskykymittaristo, joka esiteltiin vuonna Samaa tarkoitusta palvelevia mittaristoja ovat tulosmatriisi (1984), suorituskykypyramidi (1991) ja suorituskykyprisma (2002).

16 Järjestäjien laadunhallinta ja arviointi n=376 (kunnalliset 220, yksityiset 156)
Joku muu malli ja järjestäjän oma malli –vaihtoehdot tarkoittivat: Erilaisia kyselyitä (lähinnä asiakastyytyväisyys) (38) Keskusteluja, palavereita, kehittämisiltoja ja vasukeskusteluja (32) Jatkuvaa arviointia (8) Omavalvontaa (10) Kolme kuntaa on laatinut kunnan varhaiskasvatuksen laatukriteerit. Vain yksittäiset järjestäjät mainitsivat ”joku muu malliin” valmiin mallin, kuten Edivan arviointimenetelmät (3). Useamman valmiin mallin soveltaminen tai muu itse kehitetty arvioinnin tapa (4) Ediva Oy:n arviointimenetelmät (3) Kunnan tulospalkkiotavoitteiden arvioiminen (2) Arviointiympyrä (Gyekye & Nikkilä) (2) Perusopetuksen laatukriteerit (2) Laaduntalo (Manninen) (2) TAK (2) Vasu/Kunnan laatukriteerit (3) Ulkoinen ja sisäinen auditointi (2) Kontekstianalyysi (1) Palvelusetelin sääntökirja (1) Heinämäen kehittämisvalikko (1) Oppi ja laatu (1) Tiimille hyvä päivä tänään (1) Lapselle hyvä päivä tänään (1) Hyvän hoidon aloitus (1)

17 Järjestäjien laadunhallinta ja arviointi n=376 (kunnalliset 220, yksityiset 156)
Arvioinnin kohteena: Rakennelaatu: tilat ja ympäristö, suhdeluvut, kelpoisuus Prosessilaatu: toiminnan sisällöt ja käytännöt, varhaiskasvatussuunnitelmat, lasten ja vanhempien osallisuus Tuloslaatu: asiakastyytyväisyys, palvelun saatavuus, taloudellisuus, lapsen oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Tuloslaadun käsite ei ollut ihan selvä.

18 Johtopäätöksiä Jos ei ole yhteneväistä käsitystä laadusta, se määritellään helposti asiakkaan tyytyväisyyden perusteella Arviointi ymmärretään kysymisenä joltakin (huoltajilta) Kriteeriperustaista arviointia toteutetaan vain vähän Valmiita malleja käytetään hyödyksi vain vähän Vasuprosessin myötä arvioinnin käytänteitä tarkastellaan uudestaan Viesti Karville  laadun indikaattoreita ja arvioinnin välineitä tarvitaan

19 Arvioinnin käsitteitä
Tavoitetila: Kaikkea varhaiskasvatusta ohjaavat varhaiskasvatussuunnitelmat Indikaattori: Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu Kriteeri: Paikallinen vasu on kirjoitettu ytimekkäästi ja selkeästi Arviointiasteikko: esim heikosti – kohtalaisesti – hyvin – erittäin hyvin Indikaattori (yhteiskunta-, talous- ja ympäristötieteissä sekä laatujärjestelmissä) on jokin tunnusluku, joka kuvaa asioiden tilaa ja kehitystä. Yhteisessä demokraattisessa keskustelussa on todettu, että paikallisten vasujen laatiminen indikoi varhaiskasvatuksen laatua. Paikallista vasua arvioidaan ennalta päätettyjen kriteerien avulla (millainen on laadukas vasu); se on kirjoitettu ytimekkäästi ja selkeästi, Tavoitetila: Hyvä terveys Indikaattori: Kuume Kriteeri: 37 astetta

20

21 Kriteeriperusteisen arvioinnin pulmat
Kriteeriperusteisen arvioinnin ei-toivotut vaikutukset Arviointiväline kriteereineen ei yksin riitä, vaan sen lisäksi on vielä varmistettava, onko jonkun lapsen näkökulma sellainen, jota valmiit arviointimallit eivät tavoita. Mitä seikkoja arviointikriteerit ja valmiit mallit eivät tavoita? Onko ryhmässä joku lapsi, joka joutuu toistuvasti syrjään? Perustuvatko aikuisten ja lasten väliset suhteet lämpimään ja turvalliseen vuorovaikutukseen? Ei-toivotut vaikutukset: pienryhmäesimerkki Yksinkertaistetusti: Vaikka päiväkotiryhmässä arvioitaisiin esimerkiksi ECERS-laadunarviointimallia käyttäen, että toiminta on laadukasta kaikilla osa-alueilla, työ ei pääty tähän. Ryhmässä tulee lisäksi tarkastella, miltä päiväkodin arki näyttää yksittäisen lapsen näkökulmasta.

22 Varhaiskasvatuksen arviointi
Kaikille laadukkaan varhaiskasvatuksen osatekijöille on yhteistä se, että ne rakentuvat vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutusympäristö, joka on myönteinen, turvallinen ja myötätuntoinen, on varhaiskasvatuksen ydin. Varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutuminen kaatuu tai seisoo vuorovaikutusympäristön varassa. Jotta tälle vuorovaikutusympäristölle voidaan luoda hyvät puitteet, tarvitsemme monenlaista, monella tasolla ja monella menetelmällä tuotettua arviointitietoa ja yhteistä ponnistusta tiedon tulkitsemiseen ja soveltamiseen.