Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja dialogisuus Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2017

Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja dialogisuus Jokainen kohtaaminen on erilainen. Niihin tulee kuitenkin asennoitua samalla tavalla: kohtaa aina ihminen. Kohtaa hänet samalla tavalla kuin haluaisit itsesi kohdattavan. (Ypyä 2014.) Kohtaamiseen liittyy kuitenkin ennakkoluuloja: tiedät ehkä kohtaavasi kuulorajoitteisen ja mietit jo etukäteen kuinka kommunikointi onnistuu. Kohtaat uuden ihmisen ja hän onkin fyysiseltä olemukseltaan erinäköinen kuin oletit, ja hämmennyt. Tärkeää on muistaa, että siinä missä sinäkin, he ovat inhimillisiä ihmisiä tarpeineen, pelkoineen ja haluineen. (Ypyä 2014.) Tanja Hakoluoto 2016. Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja dialogisuus. Koordinaatit nuorten tieto - ja neuvontatyöhön - Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen. Jaana Fedotoff, Heidi Leppäkari & Päivi Timonen (toim.). Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulun kaupunki. ISBN 978-952-5465-99-0.

Nuorten tieto- ja neuvontatyössä tavataan nuoria, joiden määrittely tiettyyn kohderyhmään ei ole yksiselitteistä ja helppoa. Nuorten tieto- ja neuvontatyössä ammattilaisen ja nuoren välisessä dialogissa on lähtökohtaisesti epätasa-arvoinen asetelma, jota voi kuitenkin kääntää tasaveroisemmaksi dialogisten työskentelytapojen avulla. Dialogisuuteen, kuuntelemiseen ja kohtaamiseen liittyviä taitoja on mahdollista oppia. Ne ovat taitoja, joita voi harjoittaa ja joissa voi kehittyä. Nuorten tieto- ja neuvontatyössä tarvittava kohtaamisen taito on osa alan professiota ja keskeistä osaamista. Tanja Hakoluoto 2016. Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja dialogisuus. Koordinaatit nuorten tieto - ja neuvontatyöhön - Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen. Jaana Fedotoff, Heidi Leppäkari & Päivi Timonen (toim.). Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulun kaupunki. ISBN 978-952-5465-99-0.

DIALOGISUUS Dialogisuus tarkoittaa ihmisten tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdessä ajattelemista ja perehtymistä johonkin asiaan tai toimintaan. Dialogissa kaikki osallistujat ovat subjekteja. Tavallisessa keskustelussa osa osallistujista on subjekteja ja osa objekteja. Dialogissa jokainen kantaa kortensa yhteiseen kekoon. Syntyy yhteinen ymmärrys ja jotain jokaiselle osallistujalle ennestään tuntematonta. (Aarnio & Enqvist 2001, 14–15.) Tasavertaisella osallistumisella tarkoitetaan tässä sitä, että dialogiin osallistuvat ovat osallistumisessaan yhtä aktiivisia ja että heillä on oikeus ja arvo olla mukana keskustelussa yhtä painokkaasti. Monologi puolestaan on yksinpuhelua, jossa toista ei kuunnella. Tanja Hakoluoto 2016. Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja dialogisuus. Koordinaatit nuorten tieto - ja neuvontatyöhön - Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen. Jaana Fedotoff, Heidi Leppäkari & Päivi Timonen (toim.). Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulun kaupunki. ISBN 978-952-5465-99-0.

Dialogisuus liittyy läheisesti myös osallisuuteen ja erityisesti ajatukseen oman elämän osallisuudesta, subjektiudesta. Siihen, että nuorella on oikeus omiin ratkaisuihinsa elämänsä suhteen myös silloin, kun ratkaisut aikuisen näkökulmasta vaikuttavat kenties kummallisilta tai jopa vääriltä. Nuorella on kuitenkin omistusoikeus omaan elämäänsä ja hän on oman elämänsä toimija. Dialogisella työotteella voidaankin käydä keskustelua kunnioittaen nuoren osallisuutta omaan elämään ja itsemääräämisoikeuteen, jota korostetaan myös nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden eurooppalaisissa periaatteissa (ERYICA 2004). Tanja Hakoluoto 2016. Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja dialogisuus. Koordinaatit nuorten tieto - ja neuvontatyöhön - Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen. Jaana Fedotoff, Heidi Leppäkari & Päivi Timonen (toim.). Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulun kaupunki. ISBN 978-952-5465-99-0.

KOHTI DIALOGISTA VUOROVAIKUTUSTA Tanja Hakoluoto 2016. Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja dialogisuus. Koordinaatit nuorten tieto - ja neuvontatyöhön - Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen. Jaana Fedotoff, Heidi Leppäkari & Päivi Timonen (toim.). Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulun kaupunki. ISBN 978-952-5465-99-0.

Dialogisessa suhteessa lähdetään kuuntelemisen lisäksi aktiiviseen vuorovaikutukseen – dialogisilla toimintatavoilla. Näillä toimintatavoilla pyritään varmistamaan myös dialogin syntyminen ja jatkuminen, siis onnistunut kohtaaminen. Ammattilaisen ei tarvitse tietää etukäteen kohtaamistilanteesta ja sen sujumisesta tai sujuvoittamisesta. Tietäminen johtaa helposti monologiin ja tappaa dialogin. Kohtaamisen sisällön tietäminen voi luoda ennakkoasenteita, joita dialogisuudessa sekä kohtaamisessa tulisi välttää. Kohtaamisen ja auttamisen (näennäinen) yksinkertaisuus on tietämisen ja valta-asetelmien purkamisessa ja toimijuuden sekä voimavarojen näkemisessä autettavassa itsessään. Tanja Hakoluoto 2016. Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja dialogisuus. Koordinaatit nuorten tieto - ja neuvontatyöhön - Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen. Jaana Fedotoff, Heidi Leppäkari & Päivi Timonen (toim.). Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulun kaupunki. ISBN 978-952-5465-99-0.

DIALOGISET TOIMINTATAVAT Mukaillen Aarnio & Enqvist 2001, 18-19 Tanja Hakoluoto 2016. Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja dialogisuus. Koordinaatit nuorten tieto - ja neuvontatyöhön - Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen. Jaana Fedotoff, Heidi Leppäkari & Päivi Timonen (toim.). Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulun kaupunki. ISBN 978-952-5465-99-0.

Dialogisen puheen kolme kieltä Dialogisesta puheesta voi erotella kolme erilaista kieltä: toiminnan, merkitysten ja tunteiden kielet. Puhe köyhtyy, jos nämä kolme erotetaan toisistaan. Tästä huolimatta nykyajan organisaatioille on tyypillistä toiminnasta ja tekemisestä puhuminen merkitys- ja tunnepuheen kustannuksella. (Väisänen ym. 2009, 14–15 Isaacsiin 2001 viitaten.) Tanja Hakoluoto 2016. Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja dialogisuus. Koordinaatit nuorten tieto - ja neuvontatyöhön - Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen. Jaana Fedotoff, Heidi Leppäkari & Päivi Timonen (toim.). Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulun kaupunki. ISBN 978-952-5465-99-0.

Aarnio ja Enqvist kuvaavat Burbulesiin (1993) viitaten dialogisen vuorovaikutuksen ja kokonaisvaltaisen kohtaamisen tilanteisiin liittyvän emotionaalisia elementtejä. Nämä elementit vaikuttavat siihen, kuinka onnistuneeksi dialoginen tilanne kehittyy – dialoginen suhde voi tulla joko edesautetuksi tai estetyksi. (Aarnio & Enqvist 2001, 17–18.) Dialogi ja kohtaaminen edellyttävät sitoutumista yhteisen päämäärän tavoitteluun myös siinä tilanteessa, että tavoitetta ei kenties saavutetakaan. Emotionaalisesti sitoutuminen vaatii vilpittömyyttä. Dialogin haasteellisuus liittyy siten sekä emotionaalisten elementtien huomioimiseen että puheen laatuun. Tanja Hakoluoto 2016. Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja dialogisuus. Koordinaatit nuorten tieto - ja neuvontatyöhön - Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen. Jaana Fedotoff, Heidi Leppäkari & Päivi Timonen (toim.). Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulun kaupunki. ISBN 978-952-5465-99-0.

DIALOGIN EMOTIONAALISET ELEMENTIT Burbules 1993. Aarnion & Enqvistin 2001, 18 mukaan Tanja Hakoluoto 2016. Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja dialogisuus. Koordinaatit nuorten tieto - ja neuvontatyöhön - Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen. Jaana Fedotoff, Heidi Leppäkari & Päivi Timonen (toim.). Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulun kaupunki. ISBN 978-952-5465-99-0.

Suorassa puheessa ilmaistaan niitä asioita, joita tässä käsillä olevassa tilanteessa on tarpeen ilmaista. Suora puhe vaatii luottamusta ja välillä myös riskinottoa tilanteessa, jossa valmiita vastauksia ei ole, vaan joutuu luottamaan, että asian ilmaiseminen saattaa auttaa dialogissa askeleen eteenpäin. (Väisänen ym. 2009, 23.) Kohtaamisessa tulisi jakaa toisen kanssa kunnioittavalla tavalla se, mitä omassa itsessä tapahtuu tilanteen kuluessa (Falk 2001, 12). Tunteiden välittyminen osapuolten välillä on keskustelussa ja kohtaamisessa tärkeä osa hyväksyvän ilmapiirin saavuttamista. Kun tilanteessa ei tiedä mitä sanoa, on sen ääneen sanominen kunnioittavaa ja rehellistä. Tämä luo yhteisyyttä ja kohtaamisen, jossa voidaan ihmetellä, surra, iloita tai olla vihaisia yhdessä. Näin myös dialogisuuden olennaiset piirteet, emotionaaliset elementit sekä puheen laatu (kieli) auttavat viemään kohtaamistilannetta eteenpäin. Tanja Hakoluoto 2016. Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja dialogisuus. Koordinaatit nuorten tieto - ja neuvontatyöhön - Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen. Jaana Fedotoff, Heidi Leppäkari & Päivi Timonen (toim.). Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulun kaupunki. ISBN 978-952-5465-99-0.

Dialogisuutta tutkineen kirjallisuustieteilijä Mihail Bahtinin (1979) mukaan dialogisen sanan vastakohta on autoritaarinen sana. Autoritaarinen sana on jäykkä ja taipumaton ja luo ympärilleen etäisyyden. Sitä on vaikea kiistää tai haastaa. Tilaa moniääniselle dialogille ei tällöin jää. (Väisänen ym. 2009, 11–12.) Dialogisen sanan ja kielellisen ilmaisun ohella dialogisessa vuoropuhelussa on huomioitava henkilöiden sisäisen ja ulkoisen dialogin risteäminen. Jokainen dialogiin osallistuva käy ulkoisen dialogin ohessa tavallisesti omaa sisäistä dialogiaan ja punnitsee omia ajatuksiaan, jotka voivat joskus olla myös keskenään ristiriitaisia. (Väisänen ym. 2009, 11–12.) Tanja Hakoluoto 2016. Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja dialogisuus. Koordinaatit nuorten tieto - ja neuvontatyöhön - Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen. Jaana Fedotoff, Heidi Leppäkari & Päivi Timonen (toim.). Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulun kaupunki. ISBN 978-952-5465-99-0.

Nuoren oman olemassaolon vahvistaminen tapahtuu näkemisen, kuulemisen ja vastaamisen kautta. Nähdyksi ja kuulluksi tullut nuori, jonka persoonaa on kohdeltu kunnioittavasti ja arvostavasti, saa mahdollisuuden ”puhjeta kukkaan”. Vahvistaminen tapahtuu prosessissa, jossa myös ammattilainen ilmaisee mitä hän näkee ja kuulee sekä kertoo, mitä se hänessä herättää. (Mattila 2013; Isokorpi 2013, 8.) On relevanttia kertoa nuorelle miten nähty ja kuultu vaikuttavat kuulijan tunteisiin ja tahtoon. Samalla se helpottaa nuoren kohtaamista myös silloin, kun auttaja kenties kokee riittämättömyyttä, on tunnetasolla kaukana tai, kun ei yksinkertaisesti tiedä mitä sanoa. Tanja Hakoluoto 2016. Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja dialogisuus. Koordinaatit nuorten tieto - ja neuvontatyöhön - Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen. Jaana Fedotoff, Heidi Leppäkari & Päivi Timonen (toim.). Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulun kaupunki. ISBN 978-952-5465-99-0.

Kuunteleminen ja kuuleminen Vuorovaikutuksessa on hyvä huomioida, että omaa ilmaisua viivyttämällä voi saavuttaa paremmat mahdollisuudet päästä dialogiseen keskusteluyhteyteen. Kuunteleminen on usein vaikeampaa kuin puhuminen. Kokemattomat työntekijät ovat kuuntelemisen taidoiltaan usein heikompia kuin kokeneet työntekijät. (Väisänen ym. 2009, 13, 19–20; ks. myös Isokorpi 2014.) Kuuntelemisessa olennaista on omien ennakkokäsitysten siirtäminen sivuun. Yksi osa kuuntelemisen taitoa on kiinnittää huomiota asioihin, joita tavallisesti ei huomioi ja harjoitella hakemaan toisen puheesta asioita, jotka todistavat omat ennakko-olettamukset vääriksi. Useimmitenhan pyrimme löytämään toisen puheesta omaa olettamusta tukevia asioita. (emt., 2009, 20–21.) Tanja Hakoluoto 2016. Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja dialogisuus. Koordinaatit nuorten tieto - ja neuvontatyöhön - Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen. Jaana Fedotoff, Heidi Leppäkari & Päivi Timonen (toim.). Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulun kaupunki. ISBN 978-952-5465-99-0.

Lähteet: Aarnio, Helena & Enqvist, Jouni 2001. Dialoginen oppiminen verkossa. Diana-malli ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Opetushallitus. Kehittyvä koulutus 2/2001. ERYICA 2004. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden eurooppalaiset periaatteet. Viitattu 10.3.2014. http://www.koordinaatti.fi/nuortentieto-ja-neuvontatyon-eurooppalaiset-periaatteet.html. Falk, Bent 2001. Auttajan peili. Hyviä kysymyksiä ja yllättäviä vastauksia auttamistyötä tekeville. Ruotsin kielestä suom. Liisa Tuovinen. 2. painos. Vammala: Vammalan kirjapaino. Isokorpi, Tia 2013. Huippuosaamisen pedagogiikka. Näkökulmia oman ammatillisen huippuosaamisen saavuttamiseksi. Hamkin e-julkaisuja 19/2013. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-628-8. Isokorpi, Tia 2014. Kohtaamisen taidot – ihminen ihmiselle, kiireettömästi ja ammatillisesti. Näkökulmia nuorten kanssa toimivien työntekijöiden osaamis- ja koulutustarpeisiin. Sosiaalikehitys Oy. Kohtaamisen taidot -hankkeen raportti. Viitattu 10.3.2014. http://www.koordinaatti.fi/fi/materiaalipankki/raportit/kohtaamisentaidot. Mattila, Kati-Pupita 2013. Lapsen vahvistava kohtaaminen. 2. painos. Vantaa: PS-kustannus. Väisänen, Leena & Niemelä, Mika & Suua, Pirkko 2009. Sanat työssä. Vuorovaikutus ammattitaitona. Helsinki: Kirjapaja. Ypyä, Lotta 2014. Humak. Erityiskasvatus järjestö- ja nuorisotyössä oppimistehtävä. Tanja Hakoluoto 2016. Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja dialogisuus. Koordinaatit nuorten tieto - ja neuvontatyöhön - Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen. Jaana Fedotoff, Heidi Leppäkari & Päivi Timonen (toim.). Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulun kaupunki. ISBN 978-952-5465-99-0.